Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 520)

  • YKL on tarkasti "92.884"

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Vapaussodan raskain päivä nurmolaisille oli 7.7.1918. Tällöin kaatuivat nurmolaiset Mikko Honkala, Jaakko Jylhä, Aukusti Kortesmäki, Juho Latikka, Mikko Latikka ja Herman Saari. He kuuluivat 1. jääkäri-rykmentin 2. pataljoonan 1. komppaniaan.…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla.

Artikkelissa Nurmoo-seura ry:n puheenjohtaja Leena Sjöstedt ja varapuheenjohtaja Antti Ristimäki vastaavat viiteen kysymykseen Nurmoo-seuraa koskien.

Artikkelissa kerrotaan nurmolaisen kotiseutuaktiivin Aila Yli-Hakolan elämästä. Yli-Hakola on ollut Nurmoo-seuran sihteerinä 20 vuotta ja rahastonhoitajana vuodesta 1990 alkaen. Aila Yli-Hakola täytti 75 vuotta 15.12.2017.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkeli kertoo ähtäriläissyntyisestä kirjailijasta

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Artikkeli kertoo viiden ähtäriläispojan lähdöstä opintielle Vaasan triviaalikouluun 1700-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin asemanseudun historiasta

Artikkeli kertoo Kilposen ja Ollikalan talojen historiasta 1580-1830

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Artikkeli kertoo Ähtärissä tapahtuneesta junaonnettomuudesta 1942

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkeli kertoo Tankki Oy:n syntyhistorian

Asiasanat: Ähtäri, historia, yritykset

Artikkeli kertoo Myllymäen kylästä

Artikkeli kertoo päiväkotitoiminnan historiasta Ähtärissä

Asiasanat: Ähtäri, päiväkodit

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon rakennusvaiheista ja ähtäriläisten elämästä kirkon raketamisen aikaan

Artikkeli kertoo Ähtärin itsenäistymisen ajoilta

Kirjoittaja muistelee Nurmon Soininkylässä vuonna 1939 tapahtunutta tulipaloa.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Joululehden takakannessa on vanha ruotsinkielinen Nurmon kartta, jota tässä artikkelissa kuvaillaan. Se on maanmittari Hans Lövendahlin tekemä tiluskartta Nurmonjoen rannoilta ennen isoajakoa.

Kirjoittaja kertoo työstään haastattelijana Lapua-Nurmo -kotiseututeosta varten. Artikkelissa on myös valokuva kirjoittajasta valmiin teoksen äärellä.

Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.

Asiasanat: muistelmat, Ruuhikoski, Nurmo

Artikkeli kertoo vanhasta Ryötön massatehtaasta

Asiasanat: Ähtäri, muistelu, tehtaat, sellu

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä ruotusotilaasta

Artikkeli kertoo Heli Hietaharju-Mölsän varikkolaisesta lapsuudestaa

Asiasanat: Ähtäri, varikot, muistelu

Kurikan Nenättömänkylä on nykyiseltä nimeltään Panttila

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.

Tapani Holman kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Nurmon joulussa 1973. Siinä kerrotaan vanhan kirkkopolun varressa männyn kupeessa sijainneesta rististä ja sen juurelta yli 200 vuotta sitten löytyneestä kuoliaaksi nääntyneestä kuuromykästä.…

Tekstissä referoidaan Nurmosta kertovia sanomalehtiuutisia 1700-, 1800- ja 1900-luvuilta. Vanhin on ilmestynyt 28.2.1774 ensimmäisessä suomalaisessa sanomalehdessä Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo. Tekstissä on myös kuva Juhani Kustaanpoika…

Tekstissä kerrotaan valokuvasta, jonka on ottanut helsinkiläinen Erkki Mikkola vuonna 1933. Kuva on Nurmon kirkonmäeltä. Kuvassa näkyy hautausmaa, kirkko ja sen rakennuksia sekä hevosia ja hevoskärryjä.

Nurmon museolla esitettiin kesällä 2014 kuvaelmaa siitä, millaista elämää nurmolaisessa talossa on vietetty 100 vuotta sitten. Tekstissä on kaksi kuvaelmasta otettua valokuvaa. Kuva 1: Kööpä-Saltun mökin palamista yritetään sammuttaa vesiketjulla.…

Tekstissä on neljä valokuvaa kirjasta Orrenmaa, Anssi: Hirvijärven hukutettu kylä (2014). Kuva 1: Vanhan Hirvijärven erämaista rauhaa. Paavo Rajala kuvasi Äijöönsaaren keväällä 1957. Kuva Paavo Rajala. Kuva 2: Aaro Miilumäki palasi keväällä 2014…

Tekstissä mukana ote Lapuan rippikirjasta 1870-88. Kuvateksti: Lapuan rippikirjassa 1879-88 Melttoo-Jussi (II rivi ylhäältä) lukeutuu maakauppias Johan Gustaf Lagerstedtin palkollisiin (s. 38).

Ylistaron Reserviupseerikerhon, Ylistaron kunnan ja seurakunnan järjestämä muistojuhla 19.7.1991