Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 500)

  • YKL on tarkasti "92.884"

Artikkeli kertoo Ähtärin asemanseudun historiasta

Artikkeli kertoo Kilposen ja Ollikalan talojen historiasta 1580-1830

Seinäjoen historian ensimmäisen osan kirjoittamiseen liittyvistä vaiheista sekä Seinäjoen yhteiskoulun rehtorin Heikki Laurinmäen vaiheista.

Artikkeli kertoo Ähtärissä tapahtuneesta junaonnettomuudesta 1942

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkeli kertoo Tankki Oy:n syntyhistorian

Asiasanat: Ähtäri, historia, yritykset

Artikkeli kertoo Myllymäen kylästä

Artikkeli kertoo päiväkotitoiminnan historiasta Ähtärissä

Asiasanat: Ähtäri, päiväkodit

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon rakennusvaiheista ja ähtäriläisten elämästä kirkon raketamisen aikaan

Artikkeli kertoo Ähtärin itsenäistymisen ajoilta

Kirjoittaja muistelee Nurmon Soininkylässä vuonna 1939 tapahtunutta tulipaloa.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Joululehden takakannessa on vanha ruotsinkielinen Nurmon kartta, jota tässä artikkelissa kuvaillaan. Se on maanmittari Hans Lövendahlin tekemä tiluskartta Nurmonjoen rannoilta ennen isoajakoa.

Kirjoittaja kertoo työstään haastattelijana Lapua-Nurmo -kotiseututeosta varten. Artikkelissa on myös valokuva kirjoittajasta valmiin teoksen äärellä.

Kirjoittaja muistelee koulupoikana kirjoittamaansa kouluainetta, jonka otsikko on sama kuin tässä kirjoituksessa. Hän muistelee myös 50- ja 60-lukujen Ruuhikoskea.

Asiasanat: muistelmat, Ruuhikoski, Nurmo

Artikkeli kertoo vanhasta Ryötön massatehtaasta

Asiasanat: Ähtäri, muistelu, tehtaat, sellu

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä ruotusotilaasta

Artikkeli kertoo Heli Hietaharju-Mölsän varikkolaisesta lapsuudestaa

Asiasanat: Ähtäri, varikot, muistelu

Kurikan Nenättömänkylä on nykyiseltä nimeltään Panttila

Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.

Tapani Holman kirjoitus on ilmestynyt ensimmäisen kerran Nurmon joulussa 1973. Siinä kerrotaan vanhan kirkkopolun varressa männyn kupeessa sijainneesta rististä ja sen juurelta yli 200 vuotta sitten löytyneestä kuoliaaksi nääntyneestä…

Tekstissä referoidaan Nurmosta kertovia sanomalehtiuutisia 1700-, 1800- ja 1900-luvuilta. Vanhin on ilmestynyt 28.2.1774 ensimmäisessä suomalaisessa sanomalehdessä Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo. Tekstissä on myös kuva Juhani…

Tekstissä kerrotaan valokuvasta, jonka on ottanut helsinkiläinen Erkki Mikkola vuonna 1933. Kuva on Nurmon kirkonmäeltä. Kuvassa näkyy hautausmaa, kirkko ja sen rakennuksia sekä hevosia ja hevoskärryjä.

Nurmon museolla esitettiin kesällä 2014 kuvaelmaa siitä, millaista elämää nurmolaisessa talossa on vietetty 100 vuotta sitten. Tekstissä on kaksi kuvaelmasta otettua valokuvaa. Kuva 1: Kööpä-Saltun mökin palamista yritetään sammuttaa…

Tekstissä on neljä valokuvaa kirjasta Orrenmaa, Anssi: Hirvijärven hukutettu kylä (2014). Kuva 1: Vanhan Hirvijärven erämaista rauhaa. Paavo Rajala kuvasi Äijöönsaaren keväällä 1957. Kuva Paavo Rajala. Kuva 2: Aaro Miilumäki palasi…

Tekstissä mukana ote Lapuan rippikirjasta 1870-88. Kuvateksti: Lapuan rippikirjassa 1879-88 Melttoo-Jussi (II rivi ylhäältä) lukeutuu maakauppias Johan Gustaf Lagerstedtin palkollisiin (s. 38).

Ylistaron Reserviupseerikerhon, Ylistaron kunnan ja seurakunnan järjestämä muistojuhla 19.7.1991

Artikkelissa kerrotaan lyhyesti Nurmon muinaishistoriasta, kirjoittajan isoisästä ja Nurmon nykyisistä kylistä. Tekstin lisäksi on valokuva sotilasasuisesta miehestä (mahdollisesti kirjoittaja itse).

Artikkelissa kerrotaan Lapuan Ylinurmonkylän taloista isonvihan aikana: Penttilä, Huumo, Luoma, Latikka, Louko, Knuuttila, Ryssy, Rinta-Kalistaja, Latva-Kalistaja, Teppo. Mukana myös lyhyet kappaleet Vale-Jaakosta. Artikkelin valokuvaan on…

Artikkelissa kerrotaan Nurmon kirkon sakaristosta löytyneistä papereista, jotka osoittautuivat vuonna 1863 kirkon saarnastuolista luetuiksi kuulutuksiksi ja ilmoituksiksi. Tekstiin on poimittu katkelmia näistä ilmoituksista. Artikkelissa on…

Nurmon ja Seinäjoen rajalle on rakentunut laaja asuntoalue Hyllykallio. Tanelinrantaan rakennetaan asuntoja melkoisella vauhdilla. Artikkelin otsikossa viitataan pitäjien rajaan eli "Pitäherrajaan", rajatiehen. Artikkelissa muistellaan tätä…

Metsäpirtin kirkonkylästä saapui evakkoon Nurmon Louon kartanon maille mm. Pekka Paussu. Artikkelissa kerrotaan Metsäpirtistä enemmänkin. Valokuvat: Metsäpirtin kirkko, karjalaista esineistöä esillä Nurmon museolla, Hilja Paussu Laatokan…

Paukanevalla sijaitsee keväällä 1918 teloitettujen punavankien muistoksi vuonna 1978 pystytetty muistomerkki. Artikkelissa on myös Niilo Lepänhaaran muisteluita syksyltä 1944. Artikkelissa on valokuvat muistomerkistä ja Nurmon hautausmaalla…

Anomuskirjeen lisäksi artikkelissa on toisella sivulla pappilan puistosuunnitelmapiirustus.

Artikkelissa kerrotaan Charlotta Aulinin elämästä. Pappilan tytär avioitui Juho Jaakonpojan kanssa, joka oli Loukon Lylysalon torpan poika. Artikkelissa on myös kuva Loukon viljamakasiineista Nurmon kirkonmäen laidassa. Vasemmanpuolisen…

Kirjoittaja kertoo tunnelmista, kun Nurmon Historia II alkaa olla valmis.

Asiasanat: julkaisut, historia, Nurmo

Isonjaon jälkeen alkoi Lapuan Alanurmon ja Ruhankylän maakirjatalojen omistukseen tulleille ulkometsäsaroille Nurmon Viitalankylään muodostua pysyvää asutusta.

Artikkelissa kirjoittajan piirtämät kartat Nurmosta 1700-luvulla.

Asiasanat: Nurmo, 1700-luku

Artikkelissa valokuva: Juho Kaunismäki (1847-1923), väkivahva konstaapeli, piti jo nuoruusvuosinaan häjyjä kurissa.

Ylihärmän ja Wöyrin rajan oikea paikka