Artikkeli lainaa syntyjään seinäjokisen, myöhemmin Kokkolaan asettuneen merimies Hiram Peuraheimon päiväkirjaa vuosilta 1900-1902 kertoen rahtimatkasta eri satamien kautta aina Kiinaan asti ja takaisin.
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Artikkeli käsittelee viimeisen Kokkolassa rakennetun purjelaivan, Yxpilan, vaiheita. Lisäksi kerrotaan toisesta viimeisestä mohikaanista eli suolamakasiinista.
Artikkeli kertoo kirjastonhoitaja Annie Hongellin muistelmia lainaten, millaista oli lapsuus ja nuoruus Kokkolassa. Lisäksi Annie Hongellin persoonaa ja elämää muistelevat työtoverit, Alma Hongellin kasvattitytär sekä pietarsaarelainen kirjailija.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Melusine-laivan matkasta Itä-Intiaan, Gustav Hongellin kuolemasta ja kapteeni Alma Hongellin paluumatkasta Englantiin ja Vaasaan.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Alma ja Gustav Hongellin kotitaustoista sekä merikapteeni-isän poissaoloista lukuisilla matkoillaan.
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.
Artikkeli kertoo Keskipohjanmaa-lehden pitkäaikaisesta toimittajasta Eino Hemmilästä, joka vaikutti yhteiskuntaan myös pakinoillaan ja harrastajakirjoittajien kouluttamisellaan.
Artikkelissa kerrotaan kuinka Maailmansodan laajentuminen toi Venäjän armeijan yksiköitä Kokkolaan. Tilastojen mukaan Kokkolassa ja sen lähipitäjissä oli yhteensä 1400 venäläistä sotilasta.