Porstua-verkkopalvelu

Selaa aineistoja (yhteensä 387)

  • Porstua-alaluokka on tarkasti "Etelä-Pohjanmaa"

Artikkelissa kerrotaan Isokyrön ja Ylistaron rajalla olevasta Leväluhdan lähdepaikasta, josta on löytynyt noin 100 ihmisen jäänteet. Tekstissä nimetään Etelä-Pohjalaisten naisten äitilinjaisia haploryhmiä ja esitellään nurmolaisia naisia, joilla on…

Artikkelissa kirjoittaja Olavi Latikka kertoo muistojaan lapsuudestaan.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa sijaitsevasta Pelakoolana ja Ahosen kauppana tunnetusta talosta. Talossa piti kauppaa Juho Kaaponpoika Ahonen.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon suojeluskunnan paikallispäällikkö Vilho Kaunismäestä. Kaunismäki vastaanotti Neuvostiliioton valvontakomission upseerin, joka tuli tarkastamaan Nurmon suojeluskuntaa ja kertoi tälle kokemuksistaan sodassa.

Artikkelissa kirjoittaja muistelee vuotta 1940. Talvisota on päättynyt ja Paston kylään Peräseinäjoelle on tullut Karjalan evakoita. Koulussa kirjoittaja ihastuu Räisälän tyttöön Kirsti Henttuseen, joka jatkosodan aikaan Pastoon palatessaan kuolee…

Artikkeli koostuu pöytäkirjasta, joka on tehty Nurmon kappeliseurakunnan kokouksessa 16.1.1868 Petäjämäen talossa. Tuossa kokousessa perustettiin Nurmon kunta. Petäjämäen talosta on artikkelin liitteenä kaksi kuvaa, sekä kuva talon rakentajasta Juho…

Artikkelissa ja vanhoissa lehtileikkeissä kerrotaan nuorisojoukon tekemästä kepposesta.

Tekstissä kerrotaan Nurmon kirkon ullakon ja kellotapulin sekä pappilan hirsiin jätetyistä päivämääristä ja nimikirjoituksista. Mukana on myös kuvia.

Asiasanat: Nurmo, kirkot, 1700-luku

Artikkelissa kerrotaan entisaikojen leikeistä ja harrastuksista kesäaikaan Nurmon Perkiönpäänkylässä.

Artikkelissa kerrotaan Nurmossa toimineista eri kauppaliikkeistä.

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran historiasta. Kotiseututyötä on Nurmossa ollut jo 1940-luvulla ja Nurmoo-seura perustettiin 15.12.1947. Seuran haave omasta museosta toteutui vuonna 1975, jolloin seuralle lahjoitettiin Mäki-Tepon talo. Museon…

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan suomenhevosen merkityksestä entisajan töissä ja sodassa. Mukana on kaksi kuvaa. Toisessa kuvassa on Rakuuna Veikko Teppo, toisessa kuvassa on käynnissä Nurmon ratsastavan suojeluskunnan harjoitukset.

Artikkeli on tiivistelmä 22.7.2017 pidetystä Nurmoo-seuran 70-vuotisjuhlan juhlapuheesta. Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran perustamisesta, Nurmolaisista sananlaskuista ja Nurmon historiasta ja nykypäivästä kuntaliitoksen jälkeen.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Artikkeli kertoo ähtäriläissyntyisestä kirjailijasta

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon vihkimistilaisuudesta 80 vuotta sitten

Artikkeli kertoo viiden ähtäriläispojan lähdöstä opintielle Vaasan triviaalikouluun 1700-luvulla

Isojoen apteekki vietti 75-vuotisjuhlaansa 1.12.2000. Artikkeli sisältää kuvia sekä historiallista tietoa Isojoen apteekista ja apteekkareista.

Artikkeli kertoo Ähtärin eläinpuiston laajennuksesta ja kehityksestä 1970-luvulla

Artikkeli kertoo Ähtärin asemanseudun historiasta

Artikkeli kertoo Kilposen ja Ollikalan talojen historiasta 1580-1830

Muistokirjoitus Ähtäriläisestä Osmo Koskelasta

Tekstissä kerrotaan kun Kauhavan kirkon itäpuolelle on tehty muistolehto, joka on tarkoitettu tuhkattujen vainajien hautaamiseen.

Kirjoittajan muistoja kesätöistä rakennus- ja tienrakennustöissä. Kuvassa kaupungin miehet rakentavat Kirkkokatua vuonna 1961.

Seppo Hentilä kirjoittaa, mitä tiedetään Mannerheimia vastaan Seinäjoella vuonna 1918 järjestetystä hyökkäyksestä.

Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.

J. O. Pernaan haavoittuminen talvisodassa 17.12.1939, sen tapahtuman kuvaus ja sen jälkeinen sairaalassa olo sekä junamatkat

Artikkeli kertoo Ähtärissä tapahtuneesta junaonnettomuudesta 1942

Artikkeli kertoo osuustoiminta-aatteen tulosta Ähtäriin

Artikkeli kertoo metsäpalosta Ähtärin ja Virtain rajan tuntumassa v.1933

Artikkeli kertoo Tankki Oy:n syntyhistorian

Asiasanat: Ähtäri, historia, yritykset

Artikkeli kertoo Myllymäen kylästä

Artikkeli kertoo päiväkotitoiminnan historiasta Ähtärissä

Asiasanat: Ähtäri, päiväkodit

Artikkeli kertoo Ähtärin kirkon rakennusvaiheista ja ähtäriläisten elämästä kirkon raketamisen aikaan

Artikkeli kertoo Ähtärin itsenäistymisen ajoilta

Artikkeli kertoo Ähtärin kotiseutuarkiston toiminnasta

Artikkeli kertoo Ähtäri-Seuran kotiseututyöstä

Asiasanat: kotiseututyö, Ähtäri

Kirjoittaja muistelee Nurmon Soininkylässä vuonna 1939 tapahtunutta tulipaloa.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Runomuotoinen muistelma. Kirj. Antti Luomanni (1848-1949)

Asiasanat: runot, muistelmat, katovuodet

Joululehden takakannessa on vanha ruotsinkielinen Nurmon kartta, jota tässä artikkelissa kuvaillaan. Se on maanmittari Hans Lövendahlin tekemä tiluskartta Nurmonjoen rannoilta ennen isoajakoa.

Kirjoittaja kertoo työstään haastattelijana Lapua-Nurmo -kotiseututeosta varten. Artikkelissa on myös valokuva kirjoittajasta valmiin teoksen äärellä.