Sulkavan koulu oli syyslukuvuonna 2023 niiden 50 koulun joukossa, jotka saivat mahdollisuuden osallistua Ähtärin eläinpuiston järjestämään Luontokouluun. Koulun oppilaat pääsivät tekemään ohjattuja retkiä eläinpuistoon. Aukeamalla oppilaiden…
Koulun oppilaat ovat kirjoittaneet lyhyet artikkelit koulun perustamisesta (1895) ja koulutoiminnan historiasta. Lisäksi kerrotaan oppilaiden, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kökkätyöstä koulurakennusten maalaamiseksi.
Kaarle Augusti Lepistön tyttärentytärtä Saara Niinistöä haastatteli Paula Männikkö. Vuonna 1888 syntynyt Lepistö asui Alavuden Vetämäjärvellä. Hän soitti haitaria (itseoppinut), teki puutuotteita myyntiin, metsä- ja maatöitä sekä harrasti urheilua.…
Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…
Kertomus mustasta padasta, mihin kaikkeen sitä on käytetty 1940-60 -luvuilla, kun kaikissa taloissa ei vielä ollut karjakeittiötä tai saunassa vesipataa.
Vuosien 2021 ja 2022 joululehdissä julkaistu aiemmat osat. Tässä kerrotaan 1990 ja 2000-luvun mukanaan tuomista muutoksista maatalouteen. Ne ja muut yhteiskunnalliset muutokset johtivat yhdistyksen toiminnan vähittäiseen lopettamiseen 57…
Kuvaus viime vuosisadan puolivälin aikaisesta kylämaisemasta Alavuden Jokivarrella. Mm. alueella toimineet kaupat, Nuorisoseuran talo, mieskotiteollisuuskoulu, myllyt ja sahat sekä virvoitusjuomatehdas. Kylältä löytyi myös urheilukenttä, suksi- ja…
Sodan aikana hevosia oli luovutettava rintamalle. Iivari Pakkalan talosta Timanttimaalta luovutettiin palvelukseen Kalle niminen ruuna. Jutussa sekä Kallen että hevosten vaiheista yleensä sota-aikana. Kuvituksena sotahevosten muistomerkki…
Kirjoittaja muistelee lapsuusaikojaan Tuurissa. Isänsä teki töitä sodan jälkeen Kansanhuollon tarkastajana, myöhemmin ylityönjohtajana Valtion Polttoaineosuuskunnassa, Järvelässä lähellä Lahtea. Kirjoittaja kävi koulunsa Tuurissa ja myöhemmin…
Kirjoittaja on historian harrastaja. Artikkelissa poimintoja mm. esi-isästään Siimon Juhonpoika Ritarista, Suomenselän ja Alavuden alueen elinkeinoista 1600-1800-luvuilla sekä koululaitoksesta Alavudella sen alkuvuosina (1868 perustettu Alavuden…
Alavuden Kuivaskylän Tevaniemessä asuneen Eino Tevaniemen (1906-1963) henkilöhistoriaa, keskittyen hänen tekemiinsä useisiin kymmeniin puuveistoksiin. Usein veistosten aiheena oli hevonen.
Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…
Kirjoittaja on antanut tekoälyohjelmalle pohjatekstin, jonka perusteella tekoäly on kirjoittanut tarinan aiheesta "Kätkänjoen kyläkoulu loppui, mitä tapahtuikaan kylälle". Mukana tekoälyn kirjoittama artikkeli.
Kirjoittaja muistelee orpoa hirvenvasaa, joka löytyi ojasta ja joka kasvoi kesän Pentinmäen navetassa. Syksyllä (mahdollisesti 1959) hirvi siirrettiin Korkeasaareen.
Alavuden eteläisin kylä, lempinimeltä Sapsu. Koulutoimintaa 1906-2006. Kylällä toimivat eri yhdistykset ja niiden toiminnasta. Tunnetut kansanmuusikot. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Sapsalammilta.
Historiikin ensimmäinen osa julkaistu 2021 Alavuden joulu-lehdessä. Toisessa osassa käsitellään yhdistyksen toimintaa 1960-, 1970 ja 1980 -luvuilla sekä yleensä maa- ja kotitaloustöihin vaikuttaneita innovaatioita. Yhdistyksen puheenjohtajat ja…
Tuomas Juhonpoika Vainionpää (aluksi Myllymäki) syntyi Alavudella 1813. Perimätiedon mukaan hän olisi saanut kellonrakennusoppia mahdollisesti Könnin kellosuvulta Ilmajoella tai sitten Alavuden Sulkavakylän Jaakko Mikonpoika Dufvalta tai Virroilla…
Tarinan aiemmat osat julkaistu 2020 ja 2021 Alavuden joulu-lehdissä. Alavutelaisen kestikievarin tyttären ja kirjailija Sakari Topeliuksen loppuelämien vaiheet. Mukana kaksi Topeliuksen runoa: "Virva nummella" ja "Unohdettu".
Haastateltu Eero Hietalaa, joka nuorena oli töissä Johannes ja Maija Jänneksen virvoitusjuomatehtaassa Alavudella. Limonadin valmistuksen työvaiheet käyty läpi. Lisänä listaus Alavuden virvoitusjuomavalmistajista ajalta 1902-1950
Mikko Paavola muistelee kahta käyntiään Alavuden kirkossa: toinen lapsena ja toinen aikuisena. Tilaisuuksissa on siunattu hautaa kaksi Saaren suvun jäsentä (kansanedustaja Eero Saari, poikansa maanviljelijä Erkki Saari).
Lyyli Hietala (o.s. Vanha-aho) oli jatkosodan aikana karjakkona Janakkalassa. Talossa oli myös sotavankeja tekemässä maatilan töitä. Muistelu koskee lähinnä sotavankien töitä ja kohtelua.
Kirjoittaja Pirkko Saari on päässyt ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta 1962. Päiväkirjamerkintöjä ajalta, jolloin hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Alkuperäisestä lyhentänyt Malla Kamkeris. Kuvituksena…
Lyhyesti taiteilja Matti Annalan taustasta ja ansioista. Annala on lahjoittanut suurikokoisen Lappi-aiheisen työn Alavuden yhteiskoululle 1947-48. Siitä sai kimmokkeen Taidetta kouluihin-yhdistys. Kuvituksena 1950-luvun alussa otettu opettajainkuva,…
Kirjoittaja muistelee kouluaikojaan 1940-luvulla, koulun keittäjää Sohvi Kekkosta ja tämän perhettä sekä sen ajan kouluruokailua. Muista oppilaista mainitaan Pentti Alanko, josta myöhemmin tuli Helsingin yo:n kasvitieteellisen puutarhan…
Kuvaus Alavuden perusopetuksen järjestämästä kerhotoiminnasta, vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäisenä Kirkkomännikön koulun kieli- ja tanssikerhot. Artikkelin lisänä oppilaiden lyhyitä kokemuksia kerhotoiminnasta.
Artikkeli kahdesta alavutelaisesta polkupyöriä tehneistä ja myyneistä yrittäjistä, pääasiassa Hjalmar Vainionpään yrityksestä 1900-1950-luvuilla. Pyörämerkkejä mm. Kestävä, Hyvä, Maaseutu.
Alavutelaissyntyinen Maija-Liisa (Maikku) Halme (os. Takala) kertoo koulutuksestaan ja sielunhoito- sekä diakoniatyöstään. Hän on työskennellyt Sastamalan (vuoteen 2009 asti Vammala) seurakunnassa vuodesta 1989. Valittu vuoden diakoniatyöntekijäksi.…
Seppo Rapo on sukujuuriltaan Lumivaaran Kumolan kylästä. Hänen perheensä on asunut Alavudella 1940-luvulla. Insinöörinä hän on innostunut ja osannut luoda erilaisia internet-sivustoja, joilla jaetaan tietoutta Karjalasta ja sen eri kylistä. …
Saksalaisen Verlin lukion 15 oppilasta ja kaksi opettajaa tulivat oppilasvaihtoon kahdeksaksi päiväksi Suomeen ja Alavudelle syyskuussa 2010. Tekstit saksaksi, joissa osallistuneet oppilaat kertovat kokemuksiaan tutustumiskohteista, saunasta ja…
Jussi Knaapila työskentelee äänipuolella erilaisissa tv-tuotannoissa. Tuomo Knaapila on freelancer tv-kuvaaja/kameramies. Lapsuutensa ja nuoruutensa he ovat viettäneet Alavudella. Haastattelukysymykset ovat laatineet Alavuden yläasteen 8C-luokka.
Alavuden lukion ensimmäinen puurojuhla järjestettiin 1954 joulukuussa. Juhlassa yhdistyy kaksi perinnettä; yhteinen joulujuhla ja vanhojen tanssin esitys. Kuvausta juhlaan valmistautumisesta ja juhlatapojen muutoksista vuosien varrella.
Vuoden 2009 Alavuden Joulu -lehdessä esiteltiin vanhoja alavutelaisia liikanimiä. Tässä n. 50 nimeä lisää. Kuvituksena seppä Juho Seppälän perhekuva Alavuden Sillinperältä 1910-luvulta.
Kuvaus OAJ:n Alavuden paikallisyhdistyksen ja kymmenen 7-19 vuotiaan lapsen tekemästä retkestä Helvetinjärven kansallispuistoon. Kuvat lasten ottamia, Tuula Kaukolan teksti perustuu lasten kokemuksiin retkestä.
Taisto Järvinen on haastatellut alavutelaisia urheilijoita Mari Sepänmaata (korkeushyppy) ja Liis Toomingasia (triathlon) liittyen heidän jouluperinteisiinsä ja urheiluun.
Kaksi vanhaa valokuvaa Alavuden palaneesta kirkosta, jotka Kauko Välimäki on saanut kokoelmiinsa. Toimituskunnan kirjoittama selostus kuvien taustasta.
