Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan Alavuden Vähäjärven ympäristössä. Luonto tarjosi paljon aktiviteetteja. Yläasteen aikaiset discot ja Nuorisoseuran vinttidisco ovat jääneet mieleen. Ajokortti mahdollisti osallistumisen "rinkiin", S-Market Kyntäjän…
Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy vuosittain toteutettava monialainen oppimiskokonaisuus, jossa yhdistetään eri oppiaineita ja jossa on opiskeltavana jokin yhteinen teema. Teema vaihtuu vuosittain. Tälle vuodelle oppilaat ideoivat teemaksi…
Kirkkomännikön koulun Erasmus-tiimi ideoi ja haki EU:lta rahoitusta Erasmus+-projektiin nimeltä Happy to be me! Projektiin osallistuu irlantilainen Kilglassin alakoulu sekä kreikkalainen Zervochorian alakoulu. Projektissa tutkitaan osallistujien…
Alavuden Aseman koululla on vuodesta 2017 lähtien toteutettu yhteisiä oppimishetkiä esiopetuksen, ensimmäisen ja toisen luokan kesken. Viikoittain on kaksi teematuntia, joiden sisältö on poimittu 1. ja 2. luokan ympäristöopin opetussuunnitelmasta.…
Toiminta on alkanut vuonna 1909, kun Kuorasjärven koululla perustettiin Sydänmaan Kansallismielinen Nuorisoliitto. Seuraavana vuonna ryhdyttiin puuhaamaan omaa toimitaloa. Toiminta oli vireää.
Vuonna 1937 Nuorisoliitto päätettiin lakkauttaa ja…
Kirjoittajan isoäiti Hanna-Liisa Kalliala oli yksi Suomen varhaisimmista naisarkkitehdeista. Hän on suunnitellut Alavuden Säästöpankin rakennuksen (valmistui v. 1930), lisäksi muitakin säästöpankkien rakennuksia. Pääasiallisesti hän toimi…
Sukuselvitys Alavudella eläneestä Hedvig Tuomaantytär Perämäestä, ent. Kierinaho, os. Viinamäki (1873-1958). Vanhemmat Tuomas Matinpoika Viinamäki ja Maria Jaakontytär Åkerblad. Ensimmäinen puoliso Tuomas Edvard Salomoninpoika, lapsia Eemil Edvard,…
Esitellään Joseph Alasen piirtämiä postikortteja. Alanen syntyi 1865 Tampereella ja kuoli 1920 Helsingissä. Hänen laaja postikorttituotantonsa ajoittui lähinnä viimeisille elinvuosille. Aiheet usein isänmaallisia, lisäksi hän piirsi myös pääsiäis- ja…
Kuvaus vanhojen työtapojen mukaisesta pellavan (ja hampun) kasvatuksesta ja työstämisestä langaksi ja lopulta kankaaksi. Teksti kirjoitettu kirjoittajan sukulaisten muistikuvien pohjalta murteella, Alavuden Sydänmaankylällä. Sanasto selitetty,…
Alavuden Kirkonkylästä tuli 1974 kauppalan keskus ja 1977 Alavuden kaupungin keskusta. Tekstissä muistellaan lähinnä 1960-luvun keskustan rakentamisen aikaa sekä jouluun liittyviä traditioita kylällä: esimerkkinä tiernapojat sekä kauppaliikkeiden…
Alavutelainen Markku Saari tunnetaan pitkästä urasta opettajana sekä alkujaan isänsä perustaman J.B. Saaren valokuvausliikkeen yrittäjänä. Hän on tehnyt myös mittavan uran alavutelaisen kansanmusiikin parissa.
Haastateltu Alavuden mummolassa lapsuutensa kesiä viettänyttä Maarit Valkealahtea. Hän on nykyisin lääketieteen tohtori, ortopedian ja kirurgian erikoislääkäri. Asuu ja työskentelee Oulussa, Oulun yliopistollisen sairaalan tukielinklinikalla sekä…
Joululehden yksi pääkirjoitus, jossa lyhyesti käsitellään mm. Alavudella toimivan ammattiopisto Luovin tulevaisuutta. Luovin toiminta paikkakunnalla on päätetty päättyvän vuoden 2027 aikana.
Sulkavan koulu oli syyslukuvuonna 2023 niiden 50 koulun joukossa, jotka saivat mahdollisuuden osallistua Ähtärin eläinpuiston järjestämään Luontokouluun. Koulun oppilaat pääsivät tekemään ohjattuja retkiä eläinpuistoon. Aukeamalla oppilaiden…
Koulun oppilaat ovat kirjoittaneet lyhyet artikkelit koulun perustamisesta (1895) ja koulutoiminnan historiasta. Lisäksi kerrotaan oppilaiden, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kökkätyöstä koulurakennusten maalaamiseksi.
Kaarle Augusti Lepistön tyttärentytärtä Saara Niinistöä haastatteli Paula Männikkö. Vuonna 1888 syntynyt Lepistö asui Alavuden Vetämäjärvellä. Hän soitti haitaria (itseoppinut), teki puutuotteita myyntiin, metsä- ja maatöitä sekä harrasti urheilua.…
Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…
Kertomus mustasta padasta, mihin kaikkeen sitä on käytetty 1940-60 -luvuilla, kun kaikissa taloissa ei vielä ollut karjakeittiötä tai saunassa vesipataa.
Vuosien 2021 ja 2022 joululehdissä julkaistu aiemmat osat. Tässä kerrotaan 1990 ja 2000-luvun mukanaan tuomista muutoksista maatalouteen. Ne ja muut yhteiskunnalliset muutokset johtivat yhdistyksen toiminnan vähittäiseen lopettamiseen 57…
Kuvaus viime vuosisadan puolivälin aikaisesta kylämaisemasta Alavuden Jokivarrella. Mm. alueella toimineet kaupat, Nuorisoseuran talo, mieskotiteollisuuskoulu, myllyt ja sahat sekä virvoitusjuomatehdas. Kylältä löytyi myös urheilukenttä, suksi- ja…
Sodan aikana hevosia oli luovutettava rintamalle. Iivari Pakkalan talosta Timanttimaalta luovutettiin palvelukseen Kalle niminen ruuna. Jutussa sekä Kallen että hevosten vaiheista yleensä sota-aikana. Kuvituksena sotahevosten muistomerkki…
Kirjoittaja muistelee lapsuusaikojaan Tuurissa. Isänsä teki töitä sodan jälkeen Kansanhuollon tarkastajana, myöhemmin ylityönjohtajana Valtion Polttoaineosuuskunnassa, Järvelässä lähellä Lahtea. Kirjoittaja kävi koulunsa Tuurissa ja myöhemmin…
Kirjoittaja on historian harrastaja. Artikkelissa poimintoja mm. esi-isästään Siimon Juhonpoika Ritarista, Suomenselän ja Alavuden alueen elinkeinoista 1600-1800-luvuilla sekä koululaitoksesta Alavudella sen alkuvuosina (1868 perustettu Alavuden…
Alavuden Kuivaskylän Tevaniemessä asuneen Eino Tevaniemen (1906-1963) henkilöhistoriaa, keskittyen hänen tekemiinsä useisiin kymmeniin puuveistoksiin. Usein veistosten aiheena oli hevonen.
Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…
Kirjoittaja on antanut tekoälyohjelmalle pohjatekstin, jonka perusteella tekoäly on kirjoittanut tarinan aiheesta "Kätkänjoen kyläkoulu loppui, mitä tapahtuikaan kylälle". Mukana tekoälyn kirjoittama artikkeli.
Kirjoittaja muistelee orpoa hirvenvasaa, joka löytyi ojasta ja joka kasvoi kesän Pentinmäen navetassa. Syksyllä (mahdollisesti 1959) hirvi siirrettiin Korkeasaareen.
Alavuden eteläisin kylä, lempinimeltä Sapsu. Koulutoimintaa 1906-2006. Kylällä toimivat eri yhdistykset ja niiden toiminnasta. Tunnetut kansanmuusikot. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Sapsalammilta.
Historiikin ensimmäinen osa julkaistu 2021 Alavuden joulu-lehdessä. Toisessa osassa käsitellään yhdistyksen toimintaa 1960-, 1970 ja 1980 -luvuilla sekä yleensä maa- ja kotitaloustöihin vaikuttaneita innovaatioita. Yhdistyksen puheenjohtajat ja…
Tuomas Juhonpoika Vainionpää (aluksi Myllymäki) syntyi Alavudella 1813. Perimätiedon mukaan hän olisi saanut kellonrakennusoppia mahdollisesti Könnin kellosuvulta Ilmajoella tai sitten Alavuden Sulkavakylän Jaakko Mikonpoika Dufvalta tai Virroilla…
Tarinan aiemmat osat julkaistu 2020 ja 2021 Alavuden joulu-lehdissä. Alavutelaisen kestikievarin tyttären ja kirjailija Sakari Topeliuksen loppuelämien vaiheet. Mukana kaksi Topeliuksen runoa: "Virva nummella" ja "Unohdettu".
Haastateltu Eero Hietalaa, joka nuorena oli töissä Johannes ja Maija Jänneksen virvoitusjuomatehtaassa Alavudella. Limonadin valmistuksen työvaiheet käyty läpi. Lisänä listaus Alavuden virvoitusjuomavalmistajista ajalta 1902-1950
Mikko Paavola muistelee kahta käyntiään Alavuden kirkossa: toinen lapsena ja toinen aikuisena. Tilaisuuksissa on siunattu hautaa kaksi Saaren suvun jäsentä (kansanedustaja Eero Saari, poikansa maanviljelijä Erkki Saari).
Lyyli Hietala (o.s. Vanha-aho) oli jatkosodan aikana karjakkona Janakkalassa. Talossa oli myös sotavankeja tekemässä maatilan töitä. Muistelu koskee lähinnä sotavankien töitä ja kohtelua.
Kirjoittaja Pirkko Saari on päässyt ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta 1962. Päiväkirjamerkintöjä ajalta, jolloin hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Alkuperäisestä lyhentänyt Malla Kamkeris. Kuvituksena…
Lyhyesti taiteilja Matti Annalan taustasta ja ansioista. Annala on lahjoittanut suurikokoisen Lappi-aiheisen työn Alavuden yhteiskoululle 1947-48. Siitä sai kimmokkeen Taidetta kouluihin-yhdistys. Kuvituksena 1950-luvun alussa otettu opettajainkuva,…
Kirjoittaja muistelee kouluaikojaan 1940-luvulla, koulun keittäjää Sohvi Kekkosta ja tämän perhettä sekä sen ajan kouluruokailua. Muista oppilaista mainitaan Pentti Alanko, josta myöhemmin tuli Helsingin yo:n kasvitieteellisen puutarhan…
Kuvaus Alavuden perusopetuksen järjestämästä kerhotoiminnasta, vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäisenä Kirkkomännikön koulun kieli- ja tanssikerhot. Artikkelin lisänä oppilaiden lyhyitä kokemuksia kerhotoiminnasta.
Artikkeli kahdesta alavutelaisesta polkupyöriä tehneistä ja myyneistä yrittäjistä, pääasiassa Hjalmar Vainionpään yrityksestä 1900-1950-luvuilla. Pyörämerkkejä mm. Kestävä, Hyvä, Maaseutu.
