Seinäjoen maalaiskunnan historiaa lähinnä kunnanvaltuuston näkökulmasta. Kuvissa Seinäjoen maalaiskunnan vaakuna, vuoden 1936 kunnanvaltuusto sekä 1930-luvulla kunnantalona toiminut Koskisen talo.
Pitkä, matala asuinrakennus, kuvattuna edestä ja takaa. Sijainnut Törnävällä lähellä Törnäväntietä. Sen kivijalka on edelleen näkyvissä, lähellä Suomenhevos-patsasta. Tunnettiin nimellä pitkäpykninki. Östermyran työväen asunto, rakennettu vuonna…
Tumma kuva Törnävältä, Ruutisillalta vuodelta 1880. Vasemmalla näkyvät ruukin työväen asunnot. Oikealla Östermyran kartanon päärakennus. Seutu on autiota, nykyistä puistomaisemaa ei vielä ole. Kuva on reprottu alkuperäisestä. Mustavalkoinen.
Törnävän ksrtanon portailla seisoo viisi miestä toukokuussa 1959. Tuolloin kartanossa oli Seinäjoen kauppalan rakennustoimisto. Vasemmalta lukien kaupunkiliiton johtaja S. Typpö, veturinkuljettaja Eino Rosti, kauppalanjohtaja Olavi Piha,…
Ensimmäiset pohjalaiset asettuivat asumaan Kyrönjoen rannoille. Yleisradion Elävän arkiston ohjelma kertoo Kyrönjoen varren asukkaiden elämästä Etelä-Pohjanmaalla v. 1968.