Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Tässä artikkelissa lapsuuttaan, opiskeluaikojaan sekä työuraansa muistelee Raija Kontio, os.…
Kansallisarkiston vanhoista lehdistä kirjoituksia on poiminut Tarja Ylimäki. Lyhyitä mainintoja koulun rakentamisen vaiheista eri lehdistä. Pidempi artikkeli koulun vihkiäisjuhlasta 11.12.1932, lehti Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän sanomat.
Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän kunnasta vuodelta 1974; mihin hallintopiireihin kunta kuului, kunnan elinkeinorakenne, valtuusto, hallitus ja lautakunnat, luottamushenkilöitä. Alaotsikoita: Talous ja hallinto, Koulutoimi, Sosiaali ja…
Töysän säästöpankkisäätiö on aloittanut toimintansa 2009. 15-vuotishistoriikin on kirjoittanut Arto Juurakko. Teos julkistettiin juhlassa Töysän Nuorisoseuralla lokakuussa 2024. Kuvaus juhlasta ja valokuvia (kirjoittajan).
Alaotsikoita: Kirvesluoman uudistilan perustajan sukutaustat (1600-luvun lopulta), Kirvesluoman uudistilan perustaminen (perustajaksi mainittu Heikki Kallenpoika Kirvesluoma (entinen Kitunen), joka oli isäntänä 1692-1712), sekä Kirvesluoman isännät…
Tuurin osuuskaupan yksi sivumyymälä toimi Tohnin kylässä, Rinteen kiinteistössä. Kirjoittajan vanhemmat [Annikki (os. Liesmäki) ja Vilho Ilomäki] muiden muassa toimivat kaupan hoitajina. Useamman henkilön lyhyitä muistikuvia kaupan toiminnan ajalta. …
Aluksi katsaus orpokotien perustamiseen Suomeen, myöhemmin ne muuttuivat lastenkodeiksi. Rajavaaran perheen isä Johannes vangittiin ja surmattiin 1918, jonka jälkeen perheen äiti Anna ja viisi lasta muuttivat äidin kotipaikkakunnalle Töysään.…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä saapuminen Töysään ja alkuvuodet seurakunnassa viettämästään ajasta; artikkeli koottu sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamia muistelmia.
Juhani Ketola toimi Töysän kunnan elinkeinoasiamiehenä vuosina 1996-2014. Artikkeli kertoo tuona aikana toteutuneista koulutushankkeista, yritysten perustamis- ja/tai laajentumishankkeista ym. yritystoiminnasta ja tekijöistä.
Vuonna 1972 ripille päässeiden juhla Töysän kirkossa ja Töysän Nuorisoseuralla 14.8.2022. Jumalanpalveluksen ja juhlan kuvaus, kuvituksena mm. osallistuneiden yhteiskuva ja nimet.
Kuvaus siitä kuinka ennen (n. 1920-1950-luvuilla) valmistettiin tiiliä. Mainittu mm. Vilmilän tiiliuuni Kirvespuron varrella ja tiiliuuni Myllyn (Uusimäen) veljeksillä Alajoella. Kerrottu myös tiilien teon tekniikka ennen teollista valmistusta.
Artikkeli koostuu kahdesta osasta: kätilö Esteri Salosen kirjoittamasta historiikista lähetysseuran 70-vuotisjuhlaan sekä Tarja Ylimäen kokoamista henkilötiedoista (Salosesta ja Aino Åkermanista, opettajasta) ja lehtileikkeistä jotka koskevat…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä Töysässä viettämästä ajasta muistelmia sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamana.
Vuonna 1959 perustetun partiolippukunnan (Tohnisen Tytöt) jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti. Artikkelissa muistoja partioajoilta sekä eri tapaamisista.
Taidemaalari Väinö Aleksanteri Hämäläisen elämänvaiheita, erityisesti koskien yhteyttä Kuortaneeseen ja Töysään. Töysän kirkon alttaritaulu on Hämäläisen tuotantoa, kuvaus taulun syntyvaiheista ja aiheesta.
Kirjoituksen lähteenä on käytetty Jyrki…
Liesmäen koulu toimi Töysän Tohnin piirin kansakoulun alaisena. Tohnin koulussa oli jatkosodan jälkeen yli 80 oppilasta ja tilat kävivät ahtaiksi. Liesmäen koulu perustettiin väliaikaiseksi kouluksi vuokratiloihin. Kerrotaan koulun vaiheita perustuen…
Vuonna 1973 ripille päässeiden tapaaminen, Töysän kirkossa 17.9.2023 eli 50 vuoden jälkeen. Muistelmia kirjoittajan rippileiriltä ja tapaamispäivän kulusta. Kuva "Töysän seurakunnan ensimmäinen rippikoululeiri Hakojärven Isosaaressa elokuussa 1973".
Marja-Liisa (Lissu) Pienimäki vietti yrittäjyytensä 30-vuotisjuhlavuotta 2023: muisteloita vuoden ja vuosien aikana Sepänniemen lomakylän tapahtumista ja yritystoiminnasta siellä. Nimitettiin Vuoden Tohnisen Äijäksi Töysä-viikon pääjuhlassa 11.6.2023
Töysä-viikon pääjuhlan juhlapuheen piti töysäläissyntyinen muusikko, filosofian maisteri, Pohjois-Haagan yhteiskoulun ja lukion historian opettaja Sakari Pesola. Puheensa aiheina: millainen on töysäläinen, töysäläiset paikat ja perinteet ja…
Vuosittaisen kotiseutuviikon ja sen pääjuhlan kuvaus, päivä päivältä. Makasiinikahvion avaus, yhdistysilta, Naperokisat, musisointia eri iltoina, pyöräilyä, kylien Avointen ovien päivä. Pääjuhlassa julkistettiin vuoden Tohnisen Äijä; Marja-Liisa…
Lyhyesti Töysän kehitystä 1900-luvun alkuvuosina artikkelin aluksi. Kuvaus kuinka Töysän Suojeluskunta teki 1919 aloitteen kunnalle sankarihaudan muistopatsaasta. Patsaan suunnittelijat, veistäjät, rahoitus ja julkistus. Sankarihauta-alueen uudistus…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Tämän kirjoittaja Jukka Pekkala. Peruskoulu Töysässä, jonka jälkeen opinnot Ilmajoella, töitä Norjassa, lisäopintoja Seinäjoella ja Jyväskylässä. Opettajan…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy kaksi luokkakuvaa vuodelta 1968, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty. Alkusanat Pentti Hepojoki
Vuonna 1921 "Opettajain lehti, kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti" julkaisi 30.12.1921 nrossa 52 artikkelin Tuurin aseman kansakoulun siihen astisista vaiheista. Alavuden ja Töysän kuntain yhteinen kansakoulu koki aluksi vastustusta…
Muistelmat pääosin Jorma Mantereen kertomaa, täydentävää tietoa ja perimätietoa muilta mainituilta. Artikkelin alaotsikoita: Kitulankylältä kuuluu haitarinsoittoa, Mäntytöyrän tanssilava, Pojat soittivat haitaria. Kolme valokuvaa…
Kirjoittajan äiti toimi pikkulottana sotien aikana Töysän Tohnin kylässä. Artikkelissa myös kuinka E-P:n Lotta Svärd-järjestö perustettiin, toimintaa Töysässä sekä pikkulotta eli lottatytöt Töysässä ja Akkalan kyläosastossa.
Kaksi valokuvaa:…
Sepänniemen Lomakylässä vietettiin Lissun yrittäjyyden 30-vuotisjuhlia elokuussa 2023. Päivän aikana esiintyivät mm. Hänen Leipänsä sekä Bill Hota. Mukana kaksi kuvaa. Kuvat ja teksti Pentti Hautala
Kuvaus koulumatkoista Töysän kirkonkylällä 1905-vuoden molemmin puolin, mm. mukana olleet oppilaat nimeltä ja mistä talosta he tulivat sekä eri reitit. Mukana myös kappale liittyen ruokatuntien eväisiin ja muihin järjestelyihin. Lopuksi kuvaus…
Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän kunnasta vuodelta 1973; mihin hallintopiireihin kunta kuului, kunnan elinkeinorakenne, valtuusto, hallitus ja lautakunnat, luottamushenkilöitä. Alaotsikoina Talous ja hallinto, Koulutoimi (sis. kirjasto),…
Töysän 4h-yhdistyksessä kolme vuotta toimineen toiminnanjohtajan kuvaus vuoden tapahtumista, mm. yhdistyksen 90-vuotisjuhla. Jutun liitteenä kolme kuvaa
Töysä-viikon pääjuhlaa vietettiin 11.6.23. Juhlapuhujana toimi töysäläissyntyinen Kolmas Nainen-yhtyeen kitaristi ja säveltäjä Sakari Pesola. Hän toimii historian ja yhteiskuntaopin opettajana Helsingissä. Puheessaan hän muisteli nuoruutta Töysässä…
Muistelo kuinka ryhmä ekaluokkalaisia Keisalan kansakoulusta ja (Töysän) Aseman koulusta tekivät yhteisestä hammaslääkärimatkan vuonna 1966 Töysän kirkonkylälle.
Saarimäki Vilho on kirjoittanut Hakojärven Ns:n arkistoon 1936 vuonna lyhyen elämäkerran torppari Matti Piilon elämänvaiheista Töysän eri kylillä. Mainittuna neljä eri asuinpaikkaa, joissa kaikissa hän kuokki peltoa käyttöönsä sekä rakensi asunnon.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveisiä Ähtäristä -tekstin kirjoittaja Tuula Rinne, o.s. Hepojoki. Merkonomiopinnot ja työelämä Ähtärin sairaalassa palkkahallinnossa.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Alajoen peltoja katsellessa -tekstin kirjoittaja Juha Herrala.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveiset Jyväskylästä -tekstin kirjoittaja Jorma Lehtola. Alakoulumuistoja, soitto- ja bändimuistoja sekä opettajan urasta.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy luokkakuva vuodelta 1976, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty. Alkusanat Pentti Hepojoki
Aiheena rovasti Frans Kärki ja elämänsä. Kirjoittaja pojanpoikansa, Kärjen tilan 21. isäntä Mikko Kärki. Neljä kuvaa kirjoittajan kotialbumista. Alaotsikoita: perhe, poliitikko, kansanperinteen keruu, evankelisen liikkeen pappi, talonpoika. Mukana…
Kirjoittajan muistelu noin 60 vuotta sitten Töysän Ylipäässä, Ukkokankaalla sijainneista luonnon muodostelmista: tasaisella hiekkakankaalla oli kaksi suppilomaista syvännettä. Näitä kutsuttiin Tontunkaivamiksi. Kerrottiin, että läheisen Akkalan talon…
"Kirsti Mansikkamäen entinen oppilas halusi selvittää, millainen ihminen hänen edesmennyt opettajansa oli." Kirsti toimi Töysän yläasteen äidinkielen lehtorina, opettajana 25 vuotta. Taitava, asiansa osaava opettaja, joka henkilönä oli hyvin…
Kirjoittajan lapsuudessa toteutettiin Töysänjoen ja Alajoen perkkaus sekä Ponnenjärven lasku, vuosina 1956-1960 maanviljelysinsinööripiirin toimesta. Hanke käsitti Ponnenjärven säännöstelypadon rakentamisen, Töysänjoen, Alajoen ja Hakojoen sekä…
