Selaa aineistoja (yhteensä 285)

Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…

Kirjoittaja esittelee postikorttisarjan, jonka on piirtänyt Kaapo Wirtanen. Kymmenen kortin sarja esittelee hämäläistä kansanelämää. Kortit ovat Wirtasen tuotantoa 1940-luvulta, jokaisesta kortista on kuva.

Kaapo Wirtasen (1886-1959) piirtämiä postikortteja 5 kpl, aiheena entisajan (= 1910-20-lukujen) hevosvankkurit, iltamat, keinu, kalastaja sekä pariskunta puhdetöissä. Kolme korttia kirjoittajan, kaksi korttia Arja Siltalan

Juttua Samuli Paulaharjun kirjasta Rintakyliä ja larvamaita.

Tutkimus Härmän seudulla kesinä 1929-1931 sekä Kurikassa vuosina 1901-1904 ja 1939-1942.

Aiheena rovasti Frans Kärki ja elämänsä. Kirjoittaja pojanpoikansa, Kärjen tilan 21. isäntä Mikko Kärki. Neljä kuvaa kirjoittajan kotialbumista. Alaotsikoita: perhe, poliitikko, kansanperinteen keruu, evankelisen liikkeen pappi, talonpoika. Mukana…

Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kuvaus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston Lapuaan liittyvästä aineistosta sekä maininnat eri aikojen tärkeimmistä kerääjistä, joita ovat olleet mm. J.O. Ikola, Väinö Tuomaala ja Heikki Pehkoranta.

Kansanrunousarkiston tutkijan kuvaus siitä, millaista Lapualta kerättyä aineistoa on SKS:n kansanrunousarkistossa. Tietoa myös merkittävimmistä kerääjistä sekä miltä vuosilta aineistoa on.

Muutama sananparsi kirjattuna ylös.

Kerrotaan vanhoista uskomuksista haltijoihin. Juttu on jaettuna kahteen osaan.

Töysän Kruunuhäätanssijoiden esiintymismatka Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämille maakunnan esittelypäiville Helsinkiin. Lisäksi E-P:n Nuorisoeura taltioi esityksen Töysän NS:llä samana viikonloppuna

Artikkeli kertoo Ähtärin kotiseutuarkiston toiminnasta

Artikkelin viinakeitto-ohjeet ovat peräisin Nurmon murteen sanakirja-aineistosta (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos). Artikkelissa kerrotaan myös Hako-Kalistajan pihapiiristä, jossa on sijainnut viinaköykki eli viinankeittohuone. Hako-Kalistajan…

Nurmolaisia tai Nurmoa käsitteleviä sanontoja ja sananlaskuja luettelona. Paukahrosten kuvituksena on valokuva Istolahden talosta - viittaa jutun ensimmäiseen sanontaan "Kaikki on katunu, jokk'on Nurmoosta lähteny ja katuu viälä tuakin, sanoo Istan…

Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…

"Härmän häistä" tuli koko Suomen tuntema käsite Anssin Jukan puukotettua Pikku-Lammin mikkelimaanantaina 1868. Häät olivat Juho Haukkalan ja Maria Orrenmaan. Tapahtumasta tehtiin laulu, jota tässä kommentoidaan ja kerrotaan tuon ajan tapoja ja…

Artikkelissa mainostetaan vuoden 1995 kesän näyttelyä täkänöistä ja täkänäntekijöistä Nurmon museolla. Artikkelin valokuvissa on vihkipari Rauha Kylmälä ja Matti Marttala vihkitäkänän kanssa sekä täkänämestari Liisa Teppo.

Perinnetapahtuma Kruunuhäät Kurikassa Miedon kylässä 1933. Kuvausta täydennetty seuraavan joulun lehdessä nimellä: Vielä Mietaan kruunuhäistä.

Murteella kirjoitettu pakina.