Artikkeli koostuu kuvista ja kuvateksteistä. Esim. Kalervo Kallio patsaan saapuminen Ylistaroon, Isonkylän koulun oppilaita ja kuvat ja selostukset vellikellosta, kuhilaasta ja heinäseipäistä.
Kirjoittaja kertoo Kuulan-Klemetin patsaan suunnittelun aikoihin 1950-luvulla nousseesta keskustelusta, jossa vastustettiin kaksoispatsasta ja sen sijoittamista Seinäjoelle, joka ei ollut kummankaan säveltäjän kotipaikka.
Lyhyesti Töysän kehitystä 1900-luvun alkuvuosina artikkelin aluksi. Kuvaus kuinka Töysän Suojeluskunta teki 1919 aloitteen kunnalle sankarihaudan muistopatsaasta. Patsaan suunnittelijat, veistäjät, rahoitus ja julkistus. Sankarihauta-alueen uudistus…