Selaa aineistoja (yhteensä 43)

  • Aihe on tarkasti "siirtoväki"

Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…

Kirjoittaja muistelee lapsena kokemaansa evakkomatkaa ja uuden kodin saamista Töysän Sepänniemestä sekä sattumuksia siellä vietetystä lapsuudesta.

Vuosien 1939-45 sotien seurauksena siirtoväelle muodostettiin uusia asutustiloja. Pientilallisten ammatilliseksi neuvontatueksi perustettiin kuntiin pienviljelijäyhdistyksiä. Alavudelle oli ohjattu Lumivaaran Kumolan kylän asukkaita, jotka perustivat…

Muistelmia useammalta matkalta Karjalaan, mainittu Lumivaara, Kumola, Lahdenpohja, Huuhanmäki, Sortavala, Tervajärvi. Valokuvat (6 kpl) kirjoittajan Liisa Kiilusen, o.s. Takkunen

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Enon kunnasta joulukuussa 1939 lähteneistä ja Härmän seudulle päätyneistä evakoista .

Lumivaara-seura ry:n oli tarkoitus järjestää Töysässä kolmatta kertaa Lumivaara-juhla mutta covid19-pandemia muutti suunnitelmat. Seura toteutti näyttelyn, joka oli esillä Töysä-talolla lokakuussa 2020. Artikkelin aiheita: Lumivaaran kunta, seura,…

Pertti Myller kuvaa äitinsä Elvi Myllerin evakkomatkaa Enosta Nurmoon talvisodan aikaan.

Jutussa kerrotaan enolaisista evakoista, jotka sijoitettiin talvisodan aikaan Nurmoon.

Veijo Holapan elämä käydään läpi lapsuudesta vanhuuteen, Venejärven Misin kylästä Kolarin kautta Härmään. Aluksi kerrotaan, kun koulusta oli lähetetty kotiin ja sieltä oli sitten lähdetty evakkoon äidin, isän, kahden siskon, veljen ja isoisän kanssa…

Sisältää samannimisen runon, jonka on niin ikään kirjoittanut M. Rainio.

Kerrotaan tapahtumapäivästä ja mitä sen aikana oli suunniteltu tehtäväksi ja miten kaikki sujui.

Lyhyesti historia yhdistyksen perustamisen syille.

Haastateltu Karjalasta Töysään muuttanutta henkilöä hänen muistoistaan.

Muistoja karjalaisperheen tulosta kotiin Töysässä.

"Karjalaisten Lauri ja Hilda Pitkäsen tyttösenä Töysässä" sekä Töysän Karjalaiset ry:n toimintaa, kirjoittanut Pirkko Kallio vuonna 2016.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Juttu kertoo Antti Pernaan kotona evakkona olleen Onni Leppäsen ja Antti Pernaan tapaamisesta 70 vuoden jälkeen.

Yhdeksän vuotiaan pojan kuvaus kesästä 1944 kun perheessä oli sotavanki töissä ja perheeseen sijoitettiin vielä karjalan evakot äiti ja tytär.

Artikkelissa on valokuva Kaisa Tiirasta ja Anna Federleystä lapsineen.

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskusken aluepäällikkö kirjoittaa siirtolaisten kotiseututunteesta ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä matkailussa. Kuvassa Markku Mattila.

Mari Juvonen o.s. Paavilainen oli tullut 11-vuotiaana yksin Norjasta Suomeen. Hän meni Etelä-Suomeen erään kenraalin kartanoon avuksi. "Kenraalska" oleskeli myös Venäjällä ja Mari kävi koulua Pietarissa. Mari tapasi vanhempana Matti Juvosen Suomessa…

Kuopion hiippakunnan piispa Sihvosen muistelmat

http://81.209.83.96/repository/4370/3183.JPG
Etualalla on rukki, jolla Karjalan evakko Kerttu Kyytinen kehrää lankaa. Takana oikealla istuu takan edessä mies tyttö sylissään. Kyytisen perhe asui Heikkilässä vuonna 1945. Mustavalkoinen.

Artikkeli kertoo karjalaisen siirtoväen asettumisesta asumaan Lohtajan Uuteenkylään. Samalla Lohtajan nuorimman kyläkunnan historiasta.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2