Selaa aineistoja (yhteensä 51)

  • Aihe on tarkasti "talot"

Valokuva töysäläisen taiteilija Toivo Auraniemen maalaamasta taulusta, aiheena Pakkalan talo vuonna 1956. Sijainti Ponnenjärven pohjoispäässä. Taulun omistaa Timo Holkko, jonka äidin syntymäkoti talo on.

Avainsanat:

Hakojärvellä talo ja tontti myynnissä.

Kerrotaan Ollikaisista, miten he tulivat Töysään ja pelastavat useamman talon verotukselta.

Artikkelin kirjoittajat kertovat Nurmon Soinin talona tunnetun talon remontoinnista. Virallisesti talo on ollut Jaskari.

Talot ja perustajien sukutaulut: Jouppi, Uppa, Jouppila, Ala-Marttila, Yli-Marttila, Huhtala, Myllymäki, Tervala, Heikkilä, Hallila, Mäenpää, Katila, Pajuluoma, Satamo, Rintala, Kortesmäki, Latomäki, Kitinoja.

Hyllykallion koulun 3A-luokkalaisten kirjoituksia Nurmon museolla nähdyn näytelmän pohjalta. Runon alkusanat: Olipa kerran kauan sitten talo.

Hyllykallion koulun 3A-luokkalaisten kirjoituksia Nurmon museolla nähdyn näytelmän pohjalta.

Hyllykallion koulun 3A-luokkalaisten kirjoituksia Nurmon museolla nähdyn näytelmän pohjalta.

Kirjoittaja kertoo työstään haastattelijana Lapua-Nurmo -kotiseututeosta varten. Artikkelissa on myös valokuva kirjoittajasta valmiin teoksen äärellä.

Artikkelissa valokuva Mäki-Tepon kaksifooninkisesta talosta sekä arkkitehti Pentti Penttilän laatima luonnos tulevasta museon pihapiiristä.

Artikkelissa mukana valokuva Nurmon Mäkitepon kaksifooninkisesta.

Artikkeli kertoo Isojoen Vanhankylän kahdesta yli 100-vuotiaasta talosta: nuorisoseurantalosta ja Niko Talvitien talosta.

Artikkelissa kerrotaan Isojoelle v. 2014 valmistuneesta vanhusten vuokratalosa.

Runo Isojoen Kodesjärven Toukolan kylätalon vaiheista

Artikkelissa kerrotaan Lapuan Ylinurmonkylän taloista isonvihan aikana: Penttilä, Huumo, Luoma, Latikka, Louko, Knuuttila, Ryssy, Rinta-Kalistaja, Latva-Kalistaja, Teppo. Mukana myös lyhyet kappaleet Vale-Jaakosta. Artikkelin valokuvaan on taltioitu…

Pitkässä artikkelissa on myös useita kuvia. 1) Nurmon kartta 1900-1903. 2) Kustaa ja Liisa Lankari sekä poika Kustaa III. 3) Kustaa ja Hildi Lankari. 4) Seuraväkeä Lankarin tuvan taustalla 1920- tai 1930-luvulla.

Mäki-Tepon päärakennus on vartioinut Nurmonjoen törmää alkuperäisellä paikallaan jo parisataa vuotta (rak. 1796). Talo on muutettu museoksi 1975. Mäki-Teppoa kehitetään kotiseututyön toimintapisteeksi. Artikkelissa on neljä valokuvaa museolta ulkoa…

Isonjaon jälkeen alkoi Lapuan Alanurmon ja Ruhankylän maakirjatalojen omistukseen tulleille ulkometsäsaroille Nurmon Viitalankylään muodostua pysyvää asutusta.

Artikkelin valokuvassa Luukon väkeä vuoden 1920 tienoilla.

Lapuan papin Niilo Kustaa Malmbergin piti saarnata Nurmon kappelikirkossa ja hippiläisten tehtävänä oli kyyditä häntä. Kuskiksi lähti Hipin talon pikkupiika Hedvig Yrjöntytär. Kirkosta palatessa pappi siunasi ahdistuneen piian, joka sai suuren…

Artikkeli kuvaa Alavuden Taipaleen kylän asutuksen varhaisvaiheita ja elämää Kaarnaissin talossa 1900-luvun alussa.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2