Selaa aineistoja (yhteensä 936)

Kirjoittaja kertoo suhteestaan eteläpohjalaisuuteen ja maakuntaidentiteetteihin eri ajanjaksoina elämässään.

Artikkelissa esitellään Järvilakeuden kansalaisopiston toimintaa ja kurssitarjontaa. Artikkelissa lisäksi kaksi opiskelijaesittelyä: Marko Hippi sekä Carita Koskenmäki.

Artikkelissa kevyttä pohdiskelua Etelä-Pohjanmaan murteella koronasta, tulvista ja Tokion olympialaisista.

Tekstissä siteerataan ja kommentoidaan vanhoja sanomalehtiartikkeleita Etelä-Pohjanmaalta. Sanomalehtiartikkelit ovat peräisin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista, joita kirjoittaja on tutkinut.

Artikkelissa muistellaan vanhanajan lääkkeitä ja niiden käyttötapoja.

Kertomuksia suomen- ja ruotsinkielisten yhteiselosta 1900-luvun alun Pohjanmaalla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Varpula ovat arvokasta Suomenselän lintualuetta, joista ensimmäiseen on talkoovoimin rakennettu myös lintuasema. Kuvissa kalasääsken pesä, merikotkan poikanen ja sääksi lentämässä suoraan…

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Mukana olleen Sylvi Vuorelan (os. Korpinen) muistiinpanot matkasta. Tekstin löytänyt ja käsialakirjoituksen tulkinnut poikansa Teuvo Vuorela. Julkaistavaksi muokannut Malla Kamkeris.
Kuvaus matkan ennakkojärjestelyistä, majoituksesta ja tapahtumista…

Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Historiaa Pohjanmaan radan rakentamisesta ja kunnostuksesta 1800-luvulta 1980-luvulle. Myös valokuva Lapuan rautatiesillan maalaamisesta n. v. 1903-1905.

Martti Rintala kertoo pohjalaisesta ja pohjalaisuudesta ja lainaa useilta eteläpohjalaisilta heidän tekstejään pohjalaisuudesta.

Kesällä 2015 Töysän ja lähikuntien kruunuhäätanssijoiden tekemän Lapin kiertueen muistelu. Valokuvat Liisa Purho

Kuvaus kruunuhääperinteestä, kruunhääparista, muusta tanssiseurueesta, tansseista, asuista ja muista ohjelmanumeroista häihin liittyen. Töysäläisten kruunuhäätanssijoiden esiintymismatkoja listattuna. Artikkelin pohjana Anelma Myllymäen haastattelu…

Muistelma Kekkosen vaalipuhujamatkasta E-P:llä (mahdollisesti vuonna 1950), jolloin puhui myös Ylipään NS:lla ja osallistui Maalaisliiton Ylipään paikallisosaston tarjoamaan ruokailuun, jossa kirjoittaja oli pitokokkina.
(vuosiluku artikkelin…

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen käsityönopettajan koulutusohjelman Pro gradu -tutkielma tekstiilitaiteilija Ellen Alakannosta.

Isä kirjoittaa sähköpostia pojalleen.

Kuvaus Tulva-näytelmän ensi-esityksen ajoilta.

Valokuvaaja Jukka Kontkanen valokuvasi kesällä 2015 Etelä-Pohjanmaalla digigrafiikkasarjan Kalevalan aiheista. Mukana projektissa olivat Seinäjoen Kalevalaiset Naiset ja Nurmoo-Seura.