Selaa aineistoja (yhteensä 927)

  • Aihe on tarkasti "Etelä-Pohjanmaa"

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Mukana olleen Sylvi Vuorelan (os. Korpinen) muistiinpanot matkasta. Tekstin löytänyt ja käsialakirjoituksen tulkinnut poikansa Teuvo Vuorela. Julkaistavaksi muokannut Malla Kamkeris.
Kuvaus matkan ennakkojärjestelyistä, majoituksesta ja tapahtumista…

kansanperinteen nauhoituksia Peraseinajoelta.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Peräseinäjoen kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 2.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Kansanperinteen nauhoituksia nurmosta 1.pdf
Yksityiskohtainen luettelo Nurmon kansanperinteen äänitteistä. Cd-levyt löytyvät Seinäjoen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta Aallon kirjastosta.

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Historiaa Pohjanmaan radan rakentamisesta ja kunnostuksesta 1800-luvulta 1980-luvulle. Myös valokuva Lapuan rautatiesillan maalaamisesta n. v. 1903-1905.

Martti Rintala kertoo pohjalaisesta ja pohjalaisuudesta ja lainaa useilta eteläpohjalaisilta heidän tekstejään pohjalaisuudesta.

Kesällä 2015 Töysän ja lähikuntien kruunuhäätanssijoiden tekemän Lapin kiertueen muistelu. Valokuvat Liisa Purho

Avainsanat:

Kuvaus kruunuhääperinteestä, kruunhääparista, muusta tanssiseurueesta, tansseista, asuista ja muista ohjelmanumeroista häihin liittyen. Töysäläisten kruunuhäätanssijoiden esiintymismatkoja listattuna. Artikkelin pohjana Anelma Myllymäen haastattelu…

Avainsanat:

Muistelma Kekkosen vaalipuhujamatkasta E-P:llä (mahdollisesti vuonna 1950), jolloin puhui myös Ylipään NS:lla ja osallistui Maalaisliiton Ylipään paikallisosaston tarjoamaan ruokailuun, jossa kirjoittaja oli pitokokkina.
(vuosiluku artikkelin…

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

jarvinen_polvesta_polveen.pdf
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.

alavarvi_taiteilijakuva_ellen_alakannosta.pdf
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen käsityönopettajan koulutusohjelman Pro gradu -tutkielma tekstiilitaiteilija Ellen Alakannosta.

Isä kirjoittaa sähköpostia pojalleen.

Kuvaus Tulva-näytelmän ensi-esityksen ajoilta.

Valokuvaaja Jukka Kontkanen valokuvasi kesällä 2015 Etelä-Pohjanmaalla digigrafiikkasarjan Kalevalan aiheista. Mukana projektissa olivat Seinäjoen Kalevalaiset Naiset ja Nurmoo-Seura.

Alkusanat: Veren perintönä pohjalaisuus - rukiinen eväs maailman tuulia vastaan.

Murreruno. Alkusanat: Ekkös tierä kloppia? Haluaasikkos sen oppia?

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Kirjoittaja kertoo Lahden seudun etelä-pohojalaaset ry:stä, jota hän on itse ollut perustamassa ja jonka juhlissa ollut puhujana. Hän pohtii myös pohjalaisuutta laajemmaltikin.

Eteläpohjalaiset kylät ry valitsee Vuoden Etelä-Pohjalaisen kylän joka vuosi.
Tänä vuonna se on Kankaan kylä Ylihärmästä.











Runon alkusanat: Minä rakastan niin raakasti tätä Pohjanmaata.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2