Selaa aineistoja (yhteensä 10003)

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Aiemmin Seinäjoen Joulu-lehdessä julkaistu nimien suomentamista Seinäjoella vuonna 1935.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Erkki Koivisto muistelee tanssikieltojen aikaa, jolloin koulussa järjestettiin kavereiden kanssa salaa omia tansseja.

Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Kirjoittaja pohtii kahden kirjastorakennuksen, Aallon ja Apilan, vuoropuhelua sekä modernin arkkitehtuurin merkitystä.

Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.

Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.

Kirjoittajan muistoja ja ajatuksia Nurmosta, Hyllykalliosta ja Seinäjoesta

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Jutussa kerrotaan elämästä ja raittiuslautakunnan työstä Seinäjoella kieltolain aikaan 1919-1932.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta 1950-luvulta.

1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.

Kirjoittaja pohtii urheilun merkitystä paikallisidentiteettiin ja sen muodostumiseen.

Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin maalaamasta Seinäjoen Maakuntatalon seinämaalauksesta Lakeuden kansan vaellus.

Seinäjoen Kaanaan kentän eli Niemistön kentän perustamista ja vaiheita kuvaava juttu.

Muistoja Seinäjoen kioskeista 1960-70-luvuilla.

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Juttu kertoo Seinäjoen kesäsiirtolan Kessulan vaiheista ja toiminnasta.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Jutussa kuvataan Seinäjoen rautatieläisten talon vaiheita

Ajatuksia kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä Kapeikosta

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.