Selaa aineistoja (yhteensä 9994)

Artikkeli kansalaisjärjestöjen toiminnasta Seinäjoen alueella.

Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.

Kirjoittajan muistoja ja ajatuksia Nurmosta, Hyllykalliosta ja Seinäjoesta

Asiaa vuoden 1918 valkoisen armeijan pääesikunnan teettämästä Seinäjoen seudun kartasta.

Seinäjoen lyseon kielten opetuksesta.

Seinäjoen yleisurheilun ennätyksistä 1960-luvulta 2020-luvulle.

Tietoa, muistoja ja muisteloita Rauha Maijalasta.

Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1975-1988 toiminut valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen valottaa muistellen ja dokumentteja selaillen entisen Vaasan läänin korkeakoulukysymyksen taustoja.

Artikkeli kertoo pallonmuotoisen kiven ja Seinäjoella olevien siirtolohkareiden synnystä.

Ilkan entisen toimittajan kokemus Seinäjoelle muuttamisesta.

Artikkeli kertoo Seinäjoen koululaitoksen synnystä ja erityisesti Joupin koulun historiasta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen kahviloiden historiasta. Kahviloiden perustamislupia haettiin runsaasti 1920-luvulla Seinäjoen pitäjässä. Anomuksia hyväksyttiin, mutta myös hylättiin paljon.

Jutussa kerrotaan elämästä ja raittiuslautakunnan työstä Seinäjoella kieltolain aikaan 1919-1932.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta 1950-luvulta.

1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.

Kirjoittaja pohtii urheilun merkitystä paikallisidentiteettiin ja sen muodostumiseen.

Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.

Pekka Kakkurin koulumuistoja on julkaistu aikaisemmin Koulumuistojen kirjoissa. Näistä kirjoista on aineistoa valikoitu ja lyhennetty tätä juttua varten.

Jutussa kerrotaan Ossi Polarin elämästä ja toiminnasta eri aloilla.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin yhteyksistä Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle.

Jutussa kerrotaan Arvid Bromsin maalaamasta Seinäjoen Maakuntatalon seinämaalauksesta Lakeuden kansan vaellus.

Seinäjoen Kaanaan kentän eli Niemistön kentän perustamista ja vaiheita kuvaava juttu.

Muistoja Seinäjoen kioskeista 1960-70-luvuilla.

Kirjoittajan muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä eli Kapeikosta 1940-50-luvulta. Valokuvissa nyrkkeilyottelu, koululaiset kentällä ja juoksukilpailut.

Jutussa kuvataan Seinäjoen matkailun kehittämistä 1960-luvulla.

Juttu kertoo Seinäjoen kesäsiirtolan Kessulan vaiheista ja toiminnasta.

Kirjoittaja muistelee 1940-1950-lukujen elämää Seinäjoella valtion vuokrataloissa Kropsulinnassa ja Piirakkalinnassa. Kuvassa samat rakennukset nykyisen Ruukintien varressa,

Kirjoittajan lapsuusmuistoja sota-ajan Seinäjoelta. Kuvituksena kirjoittajan lyijykynäpiirros rautatieläisten asuinparakeista.

Jutussa kuvataan Aila Kosolan lapsuutta 1930-luvulla Seinäjoen rautatieläisten kasarmeissa. Kuvissa vanha kasarmirakennus sekä ihmisiä kasarmin pihassa.

Jutussa kuvataan Seinäjoen rautatieläisten talon vaiheita

Ajatuksia kaupunkisuunnittelusta ja rakentamisesta

Jutussa kuvataan Seinäjoen historian toisen osan valmistumisen vaiheita 1970-luvulla

Jutussa kuvataan, kuinka Seinäjoki esiintyy Arto Paasilinnan kirjassa Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä.

Muistoja Seinäjoen vanhasta urheilukentästä Kapeikosta

Pikku jutussa kuvataan Seinäjoen "Kiinalaiskorttelia" Aino-Maija Hanhisen lisensiaatintyön pohjalta.

Artikkelissa kerrotaan Kelan "Marmoripalatsin" kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvistä seikoista Seinäjoella.

Kirjoittaja muistelee työtään musiikinopettajana sekä monia yhtyeitä, joissa hän soitti Seinäjoella 1950-1960-luvuilla. Kuvissa Star-Boys-yhtye, Jorma Salon yhtye ja Jorma Salo.

Katsaus Seinäjokea käsittelevään kaunokirjallisuuteen.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen seurakunnan ja hautausmaan syntyvaiheista 1860-luvulta lähtien.

Kirjoittaja kuvaa entisaikojen kesätöitään tienrakennuksessa. Kirjoitus on jatkoa hänen Risteysaseman vuoden 2017 numeron kirjoitukselleen.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä.

Kirjoittaja kuvaa Seinäjoen ja maakunnan suhteita kautta vuosikymmenten.

Artikkeliin on koottu eri haastatteluista tietoa Seinäjoen ensimmäisestä poliisista Matti Teerisalosta (entinen Fast). Kuvassa Seinäjoen ja lähipitäjien poliiseja vuonna 1890 sekä Matti Teerisalo kaartilaisena vuonna 1878.

Lyhyt kertomus 1700-luvun rajariidoista ja tervasodista Seinäjoen Niemistössä.

Seinäjoen Kapernaumissa metsässä olevan kivimuurin tarkoitusta ja historiaa ei tunneta.

Soukallajoella asuneen Veikko Mäkisen vuonna 1978 kirjoittamia muistoja kesän 1918 vankileiristä. Kuvituksena on Mäkisen piirustuksia vankilarakennuksesta sekä vankien tekemistä puhdetöistä.

Artikkelissa kuvataan vuoden 1918 sodan aikaa Seinäjoella. Kuvassa Yli-Puskan talo, joka toimi työväentalona sekä Herra-Jouppila, jossa säilytettiin sisällissodan aikana punavankeja.

Aiemmin Seinäjoen lyseoseuran Jälkikaikuja-julkaisussa vuonna 2002 julkaistu essee hieman lyhennettynä.