Kirjoittaja muistelee orpoa hirvenvasaa, joka löytyi ojasta ja joka kasvoi kesän Pentinmäen navetassa. Syksyllä (mahdollisesti 1959) hirvi siirrettiin Korkeasaareen.
Alavuden eteläisin kylä, lempinimeltä Sapsu. Koulutoimintaa 1906-2006. Kylällä toimivat eri yhdistykset ja niiden toiminnasta. Tunnetut kansanmuusikot. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Sapsalammilta.
Historiikin ensimmäinen osa julkaistu 2021 Alavuden joulu-lehdessä. Toisessa osassa käsitellään yhdistyksen toimintaa 1960-, 1970 ja 1980 -luvuilla sekä yleensä maa- ja kotitaloustöihin vaikuttaneita innovaatioita. Yhdistyksen puheenjohtajat ja…
Tuomas Juhonpoika Vainionpää (aluksi Myllymäki) syntyi Alavudella 1813. Perimätiedon mukaan hän olisi saanut kellonrakennusoppia mahdollisesti Könnin kellosuvulta Ilmajoella tai sitten Alavuden Sulkavakylän Jaakko Mikonpoika Dufvalta tai Virroilla…
Kirjoittaja muistelee aluksi omia kouluvuosiaan Kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin Keskustan ala- sekä yläasteella. Myös opettajan urasta Alavuden eri kouluissa. Myöhemmin hän toimi rehtorina Kirkkomännikön koulussa eläköitymiseen asti.…
Tarinan aiemmat osat julkaistu 2020 ja 2021 Alavuden joulu-lehdissä. Alavutelaisen kestikievarin tyttären ja kirjailija Sakari Topeliuksen loppuelämien vaiheet. Mukana kaksi Topeliuksen runoa: "Virva nummella" ja "Unohdettu".
Haastateltu Eero Hietalaa, joka nuorena oli töissä Johannes ja Maija Jänneksen virvoitusjuomatehtaassa Alavudella. Limonadin valmistuksen työvaiheet käyty läpi. Lisänä listaus Alavuden virvoitusjuomavalmistajista ajalta 1902-1950
Mikko Paavola muistelee kahta käyntiään Alavuden kirkossa: toinen lapsena ja toinen aikuisena. Tilaisuuksissa on siunattu hautaa kaksi Saaren suvun jäsentä (kansanedustaja Eero Saari, poikansa maanviljelijä Erkki Saari).
Lyyli Hietala (o.s. Vanha-aho) oli jatkosodan aikana karjakkona Janakkalassa. Talossa oli myös sotavankeja tekemässä maatilan töitä. Muistelu koskee lähinnä sotavankien töitä ja kohtelua.
Kirjoittaja Pirkko Saari on päässyt ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta 1962. Päiväkirjamerkintöjä ajalta, jolloin hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Alkuperäisestä lyhentänyt Malla Kamkeris. Kuvituksena…
Lyhyesti taiteilja Matti Annalan taustasta ja ansioista. Annala on lahjoittanut suurikokoisen Lappi-aiheisen työn Alavuden yhteiskoululle 1947-48. Siitä sai kimmokkeen Taidetta kouluihin-yhdistys. Kuvituksena 1950-luvun alussa otettu opettajainkuva,…
Samuli Paulaharjun viimeinen teos Rintakyliä ja larvamaita (1943) alkaa vanhan vaeltajan kotiinpaluun kuvauksella. Matkalla maisema puhuttelee kotiinpalaajaa. Samat maisemat uudelleenkuvattuina.
Muistelo kuinka ryhmä ekaluokkalaisia Keisalan kansakoulusta ja (Töysän) Aseman koulusta tekivät yhteisestä hammaslääkärimatkan vuonna 1966 Töysän kirkonkylälle.
Alkusanat: Viisi on taloa, Kallioniemi, Kylmälahti ja Järvenpää. Järvisen Toivo ja Hakojärvi, sittenhän onkin jo Hauskamaa.
Otsikosta huolimatta ei ole nuotteja.
Alkusanat: Hakojärvi monimutkainen on, keskiselkä sen, vain kortteeton. Rannoilla talot, viljavat maat, saaria siellä neljä.
Otsikosta huolimatta mukana ei ole nuotteja.
Saarimäki Vilho on kirjoittanut Hakojärven Ns:n arkistoon 1936 vuonna lyhyen elämäkerran torppari Matti Piilon elämänvaiheista Töysän eri kylillä. Mainittuna neljä eri asuinpaikkaa, joissa kaikissa hän kuokki peltoa käyttöönsä sekä rakensi asunnon.
Hakojärven talo sai maaherralta perustamisluvan 1769. Uudistilan perustivat Tuomas Tuomaanpoika ja vaimonsa Riitta Mikontytär Brask. Artikkelissa heidän jälkeläistensä vaiheita sekä Hakojärven tilan vaiheita. Kuvituksena Vaasan läänin henkikirja…
Vuoden 2020 Hakojärven Joulu-lehdessä kirjoittaja muisteli matkoja Lumivaaraan. Matkoja oli tarkoitus jatkaa vuonna 2021 mutta corona muutti suunnitelmia. Artikkelissa Lumivaarasta päin kerrottuja kuulumisia sieltä sekä kirjoittajan kohdalle osuneita…
Pettuleivän valmistuksen perinnettä on pidetty Hakojärvellä yllä aktiivisesti vielä 1990-luvulla, jolloin siitä tehtiin kylän vientituote, jonka kanssa kierrettiin mm. erilaisia markkinoita. Artikkelissa mukana resepti, kuvaus tekotavasta sekä…
Tellervo Järvinen (os. Siirilä) tunnetaan Hakojärvellä pitkäaikaisena postinjakajana (1969-2002), aktiivisena kylätoimijana sekä monista luottamustoimistaan. Haastattelussa hän kertoo elämänvaiheistaan.
Toisaalla samassa lehdessä Tellervon osaama…
Syyslukukaudella 2021 Alavuden kaupunginvaltuusto on käsitellyt linjausta, jonka mukaan kouluverkkoa supistettaisiin. Linjauksen mukaan Sääskiniemellä, Sulkavalla ja Hakojärvellä siirryttäisiin ensin "pienten lasten koulu" -malliin ja myöhemmin…
Koronarajoitusten hellitettyä, vanhempainyhdistys pääsi järjestämään lähes normaalisti toimintaa oppilaille; Unicef-kävely, Halloween-disco, laskiaistapahtuma, elokuvapäivä, maatilavierailu sekä taikashow. Osasta tapahtumia valokuvia, kuvat…
Hakojärven kylätalon vieressä sijaitsevasta vanhasta puhelinkeskusrakennuksesta tehtiin oma tila kylän nuorille. Hankeavustuksella ja talkootyöllä, kuvaus töiden etenemisestä kuvien kera.
Artikkelissa käydään läpi tapahtumia Hakojärvellä, Töysässä ja maailmalla, mm. säätilaa, luontoa, urheilu- ja kulttuuritapahtumia, covid19, olympialaiset ja jääkiekon MM-kisat, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sen vaikutus yksilö- ja yhteiskunnan tasolla,…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveisiä Ähtäristä -tekstin kirjoittaja Tuula Rinne, o.s. Hepojoki. Merkonomiopinnot ja työelämä Ähtärin sairaalassa palkkahallinnossa.
Kirjaesittely kirjasta: Kauhajoen harmonikkakerho : Palkeiden välistä kuultua : Kauhajoen harmonikansoiton historiaa viideltä vuosikymmeneltä v. 1972-2022. Kirjan tekijänä Birgitta Saarenpää
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Lapikkaideni liikkeitä -tekstin kirjoittaja Reijo Heinämäki. Muistoja kotiseudusta, monipuolinen työ keskisuomalaisessa tekniikkayrityksessä, isovanhemmuus…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Alajoen peltoja katsellessa -tekstin kirjoittaja Juha Herrala.
