Sulkavan koulu oli syyslukuvuonna 2023 niiden 50 koulun joukossa, jotka saivat mahdollisuuden osallistua Ähtärin eläinpuiston järjestämään Luontokouluun. Koulun oppilaat pääsivät tekemään ohjattuja retkiä eläinpuistoon. Aukeamalla oppilaiden…
Koulun oppilaat ovat kirjoittaneet lyhyet artikkelit koulun perustamisesta (1895) ja koulutoiminnan historiasta. Lisäksi kerrotaan oppilaiden, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kökkätyöstä koulurakennusten maalaamiseksi.
Kaarle Augusti Lepistön tyttärentytärtä Saara Niinistöä haastatteli Paula Männikkö. Vuonna 1888 syntynyt Lepistö asui Alavuden Vetämäjärvellä. Hän soitti haitaria (itseoppinut), teki puutuotteita myyntiin, metsä- ja maatöitä sekä harrasti urheilua.…
Lyhyt tarina karjanostaja ja teurastaja Matti Hiirestä. Hän asui perheineen pariin otteeseen Vetämäjärven rannalla, Salmisen talossa. Hän osti elämiä ja niiden nahkoja, maksaen niistä hyvän hinnan. Mukana perhekuva sekä kuitti lampaannahkojen…
Kertomus mustasta padasta, mihin kaikkeen sitä on käytetty 1940-60 -luvuilla, kun kaikissa taloissa ei vielä ollut karjakeittiötä tai saunassa vesipataa.
Vuosien 2021 ja 2022 joululehdissä julkaistu aiemmat osat. Tässä kerrotaan 1990 ja 2000-luvun mukanaan tuomista muutoksista maatalouteen. Ne ja muut yhteiskunnalliset muutokset johtivat yhdistyksen toiminnan vähittäiseen lopettamiseen 57…
Kuvaus viime vuosisadan puolivälin aikaisesta kylämaisemasta Alavuden Jokivarrella. Mm. alueella toimineet kaupat, Nuorisoseuran talo, mieskotiteollisuuskoulu, myllyt ja sahat sekä virvoitusjuomatehdas. Kylältä löytyi myös urheilukenttä, suksi- ja…
Sodan aikana hevosia oli luovutettava rintamalle. Iivari Pakkalan talosta Timanttimaalta luovutettiin palvelukseen Kalle niminen ruuna. Jutussa sekä Kallen että hevosten vaiheista yleensä sota-aikana. Kuvituksena sotahevosten muistomerkki…
Kirjoittaja muistelee lapsuusaikojaan Tuurissa. Isänsä teki töitä sodan jälkeen Kansanhuollon tarkastajana, myöhemmin ylityönjohtajana Valtion Polttoaineosuuskunnassa, Järvelässä lähellä Lahtea. Kirjoittaja kävi koulunsa Tuurissa ja myöhemmin…
Kirjoittaja on historian harrastaja. Artikkelissa poimintoja mm. esi-isästään Siimon Juhonpoika Ritarista, Suomenselän ja Alavuden alueen elinkeinoista 1600-1800-luvuilla sekä koululaitoksesta Alavudella sen alkuvuosina (1868 perustettu Alavuden…
Alavuden Kuivaskylän Tevaniemessä asuneen Eino Tevaniemen (1906-1963) henkilöhistoriaa, keskittyen hänen tekemiinsä useisiin kymmeniin puuveistoksiin. Usein veistosten aiheena oli hevonen.
Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…
Kirjoittaja on antanut tekoälyohjelmalle pohjatekstin, jonka perusteella tekoäly on kirjoittanut tarinan aiheesta "Kätkänjoen kyläkoulu loppui, mitä tapahtuikaan kylälle". Mukana tekoälyn kirjoittama artikkeli.
Kirjoittaja muistelee aluksi yleisesti nuoruuttaan Hakojärvellä. Lisäksi hän kuvailee (ilmeisesti) vuotta 1967, jolloin Hankirallin yksi osakilpailu ajettiin Ähtärin ja Töysän maisemissa. Seuratuimpia ajajia olivat Lusenius, Toivonen ja Timo Mäkinen.…
Vuorisalmen talo on saanut perustamisluvan 19.12.1774. Ensin nimi oli muotoa Vuorensalmi. Tilan perustivat Jaakko Juhonpoika ja Liisa Antintytär, jotka isännöivät taloa vuoteen 1800. Seuraavana vuonna talon ottivat haltuun Mähösen talon poika Tuomas…
Artikkelin on kirjoittanut Elli Heikkola vuonna 1937 Hakojärven Nuorisoseuran kotiseutuarkistoon. Käsittelee Niklas Erkinpoika Kytölää, joka syntyi Keuruulla 1.7.1853 ja kuoli Hakojärvellä 77-vuoden ikäisenä. Teki elämäntyönsä renkinä, metsätöissä…
Alkusanat: Ketuilla luolat ja linnuilla pesät. Ja karhuilla korvessa majansa on. Vaan ihmisen poika se talvet ja kesät, iloisena laulaa ja huoleton on.
Juho Lahelma syntyi Uhtuan pitäjässä Itä-Karjalassa, josta muutti vanhempiensa mukana Töysään 1922. Jatkoi isänsä ammattia kauppiaana (kiertävänä?) ja myöhemmin oma liike Hakojärvellä. 75-vuotishaastattelu.
