Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…
Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…
Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.
Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…
Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…
Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…
Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.
Artikkeli kertoo lyhyesti Wasastjernan talojen historiasta. Kuvissa esimerkiksi Vaasan seudun litografia vuodelta 1871 ja Wasastjernan talo nimellä maaherran hallitustalo.
Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.
Artikkelissa kerrotaan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun suosion laskusta ja sen mahdollisista syistä. Kirjoittaja kertoo myös omasta kokemuksestaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun, joihin hän on osallistunut neljä kertaa.
Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.
Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…
Heimo Johannes Harju (1932-2021) s. Töysä, k. Hyvinkäällä.
Veljensä kirjoittama elämäkerta, keskittyy Heimon valokuvausharrastukseen, jossa hän oli varsin ansioitunut (mukana arvonimet, jäsenyydet ja näyttelyt). Poliisina Heimo toimi Helsingissä,…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen elämästä (1896-1975), keskittyen hänen toimintaansa seppänä, hän teki sekä tavanomaisia että vaativampia sepän töitä (rekirautoja armeijalle, kirkko- ja parirekiä, kärrynpyöriä, maatalouskoneiden…
Töysän Hakojärvellä syntyneen Verner Vanhamäen (1896-1975) elämästä lyhyesti, keskittyen hänen valokuvausharrastukseensa.
Haastateltu Eila ja Susanne Lehtisaarta juttua varten.
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä saapuminen Töysään ja alkuvuodet seurakunnassa viettämästään ajasta; artikkeli koottu sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamia muistelmia.
Kotiseutuviikon juhlapuhuja määrittelee kotiseudun mm. tuoksumuistojen kautta ja omien kokemusten kautta eri kylillä asumisesta. Puheessa viitataan myös erilaisiin tutkimuksiin, joita kotiseutuun liittyvistä asioista on tehty. Tulevaisuuden…
Kuvaus siitä kuinka ennen (n. 1920-1950-luvuilla) valmistettiin tiiliä. Mainittu mm. Vilmilän tiiliuuni Kirvespuron varrella ja tiiliuuni Myllyn (Uusimäen) veljeksillä Alajoella. Kerrottu myös tiilien teon tekniikka ennen teollista valmistusta.
Artikkeli koostuu kahdesta osasta: kätilö Esteri Salosen kirjoittamasta historiikista lähetysseuran 70-vuotisjuhlaan sekä Tarja Ylimäen kokoamista henkilötiedoista (Salosesta ja Aino Åkermanista, opettajasta) ja lehtileikkeistä jotka koskevat…
Töysän kirkkoherrana toimineen Pekka Lavasteen ja perheensä Töysässä viettämästä ajasta muistelmia sekä Pekka Lavasteen omista muistelmista että tyttärensä kirjoittamana.
Ahti Ilmari Leskinen syntyi Soinissa (17.2.1900), josta perheensä muutti Tuuriin. Isänsä Kristo (Kirstian, Risto) Hermanninpoika Leskinen oli kauppias. Vanhemmat lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan mutta Ahti lähti 1917 maaliskuussa Saksaan, jossa…
Vuonna 1959 perustetun partiolippukunnan (Tohnisen Tytöt) jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti. Artikkelissa muistoja partioajoilta sekä eri tapaamisista.
Taidemaalari Väinö Aleksanteri Hämäläisen elämänvaiheita, erityisesti koskien yhteyttä Kuortaneeseen ja Töysään. Töysän kirkon alttaritaulu on Hämäläisen tuotantoa, kuvaus taulun syntyvaiheista ja aiheesta.
Kirjoituksen lähteenä on käytetty Jyrki…
Liesmäen koulu toimi Töysän Tohnin piirin kansakoulun alaisena. Tohnin koulussa oli jatkosodan jälkeen yli 80 oppilasta ja tilat kävivät ahtaiksi. Liesmäen koulu perustettiin väliaikaiseksi kouluksi vuokratiloihin. Kerrotaan koulun vaiheita perustuen…
Töysän Tuurissa 1941 syntynyt Hannu Hautala oli luontokuvaaja ja erityisesti tunnettu lintujen kuvaajana. Hän kuoli Kuusamossa 2023. Kirjoittaja on hänen serkkunsa ja muistelee jutussa yhteisiä vaiheita Hannun kanssa. Mukana Hannu Hautalan saamat…
Mauno Pienimäen tyttären ja pojan kirjoittama muistokirjoitus. Mauno Pienimäki syntyi Töysän Tuurin kylässä 1928, kuoli Jyväskylässä 2023. Tunnettu haitaristi, hänen omassa yhtyeessään lauloivat mm. siskot Eila ja Tuulikki Pienimäki. Musiikin…
Vuonna 1973 ripille päässeiden tapaaminen, Töysän kirkossa 17.9.2023 eli 50 vuoden jälkeen. Muistelmia kirjoittajan rippileiriltä ja tapaamispäivän kulusta. Kuva "Töysän seurakunnan ensimmäinen rippikoululeiri Hakojärven Isosaaressa elokuussa 1973".
Vanha ulkopeli kyykkä on ollut Karjalassa ja Vienan Karjalassa suosittu kesänviettopeli. Karjalan evakkojen mukana se levisi muualle Suomeen. Töysässä pelin sääntöjä palauteltiin mieliin Töysän Museolla kahtena päivänä. Tapahtuman järjestivät…
Marja-Liisa (Lissu) Pienimäki vietti yrittäjyytensä 30-vuotisjuhlavuotta 2023: muisteloita vuoden ja vuosien aikana Sepänniemen lomakylän tapahtumista ja yritystoiminnasta siellä. Nimitettiin Vuoden Tohnisen Äijäksi Töysä-viikon pääjuhlassa 11.6.2023
Töysä-viikon pääjuhlan juhlapuheen piti töysäläissyntyinen muusikko, filosofian maisteri, Pohjois-Haagan yhteiskoulun ja lukion historian opettaja Sakari Pesola. Puheensa aiheina: millainen on töysäläinen, töysäläiset paikat ja perinteet ja…
Vuosittaisen kotiseutuviikon ja sen pääjuhlan kuvaus, päivä päivältä. Makasiinikahvion avaus, yhdistysilta, Naperokisat, musisointia eri iltoina, pyöräilyä, kylien Avointen ovien päivä. Pääjuhlassa julkistettiin vuoden Tohnisen Äijä; Marja-Liisa…
Lyhyesti Töysän kehitystä 1900-luvun alkuvuosina artikkelin aluksi. Kuvaus kuinka Töysän Suojeluskunta teki 1919 aloitteen kunnalle sankarihaudan muistopatsaasta. Patsaan suunnittelijat, veistäjät, rahoitus ja julkistus. Sankarihauta-alueen uudistus…
