Selaa aineistoja (yhteensä 42)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2025"

Lauri Jouppi kuvaa isänsä Juho Joupin toimintaa Seinäjoen musiikkielämässä. Hän kertoo myös mm. keisarinna Maria Fedorvan vastaanotosta Seinäjoen asemalla vuonna 1914 sekä Seinäjoella järjesteyistä Laulu- ja Soittojuhlista. Kuvassa Seinäjoen (Nuijan)…

Kirjoittaja muistelee Seinäjoen lukion kielten opettajia 1980-luvulta. Kuvassa opettajien ryhmäkuva lukuvuodelta 1987-1988.

Kirjoittaja Kari Wallenius muistelee kouluaikoja ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen heräämistä Seinäjoella sekä kunnallispolitiikkaa Vantaalla, jossa oli mukana myös hänen luokkatoverinsa Erkki Rantala. Kuvassa lyseolaiset Erkki Rantala ja Mikko…

Oiva Järvenpään vuonna 1960 kirjoittama humoristinen matkakuvaus Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajien Jussien matkasta Amerikkaan. Kuvassa Oiva Järvenpää.

Artikkeli kertoo seinäjokelaisesta taksikuskista ja koomikosta Oiva Järvenpäästä, joka järjesti myös sairaanhoitajien ja taksinkuljettajien välisiä "potkupallo-otteluita", joilla kerättiin rahaa nuorisourheilutoimintaan.

Sananparsia Seinäjoelta, Nurmosta, Ylistarosta ja Peräseinäjoelta. Sanonnat on julkaistu Vaasan Jaakkoon kokoamassa kirjassa Eteläpohjalaisia sananparsia.

Eläkkeellä oleva Etelä-Pohjanmaan TE-keskusksen johtajaa pohtii Etelä-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä esimerkiksi elinkeinoelämän, koulutuksen ja kuntaliitosselvitysten kautta.

Seinäjoen kaupungin paikkatietoasiantuntija kertoo, minkälaisia lähteitä ja periaatteita käytetään uusien paikannimien luomisessa.

Kirjoittaja kertoo Kuulan-Klemetin patsaan suunnittelun aikoihin 1950-luvulla nousseesta keskustelusta, jossa vastustettiin kaksoispatsasta ja sen sijoittamista Seinäjoelle, joka ei ollut kummankaan säveltäjän kotipaikka.

Kirjoittaja muistelee vuosina 2005-2021 johtamansa Seinäjoen nimistötoimikunnan toimintaa.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja 1960-luvulta Seinäjoen Joupinkylästä.

Kirjoittajan koulumuistoja Seinäjoen tyttölyseosta ja sen opettajasta Esko Palosta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoella 1950-1970-luvuilla toimineesta Selkämaan pukimosta.

Näyttelijä Eeva Soivion lapsuus- ja nuoruusmuistoja Seinäjoelta.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen elokuvateatterien historiasta.

Markus Aaltonen kuvaa vaiheita, joiden jälkeen Seinäjoen kirkon suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto. Hän pohtii etenkin kirkon rakennustoimikunnassa toimineiden Reijo Ala-Kuljun ja Jussi Talan vaikutusta asiaan.

Cambridgen yliopiston arkkitehtuurin apulaisprofessori tutkii artikkelissa Aallon kirkkoarkkitehtuuria ja etenkin Lakeuden ristiä uskonnollisena tilana.

Kirjoittaja kuvaa tervakaupan merkitystä Pohjanmaan historiassa 1700-luvulla.

Jukka Kekkonen kertoo Ylikankaan urasta ja merkityksestä yliopistomaailmassa.

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja pohtii, mitä on pohjalaisuus, ja miten maakunnallista identiteettiä rakennetaan ja on historiassa rakennettu.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakunta-analyytikko kuvaa Seinäjoen vuoden 2024 väestökehitystä

Jutussa kerrotaan pesäpallon ja jalkapallon suhteista 1970-luvulla sekä urheiluaiheisia pakinoita sanomalehti Ilkkaan kirjoittaneesta nimimerkistä Arvi Rinta-Kauppi.

Jutussa kerrotaan nurmolaisten nuorten tansseissa käymisestä 1960-luvulla.

Artikkelissa kuvataan, kuinka Seinäjoen lyseon rehtori Aulis Lietoila hankki koulun entisen oppilaan, viulisti Paavo Pohjolan, esiintymään uuden koulun vihkiäisiin vuonna 1957.

Tohnin kyläseuran tavoite on hankkeella edistää Vetolan kiinteistöjen käyttöikää, turvallisuutta, ajanmukaisuutta ja toimivuutta tiloja käyttäville tahoille, mm. kesäteatteritoiminnalle. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Kahdeksan eri…

Kesällä 2025 tulossa olevan opastetun yleisötapahtuman kuvaus. Kiertokävely lähtee Töysän Ns:lta. Kävelyllä kerrotaan mistä alue (Lopotti) on saanut nimensä, mitä erilaisia yrityksiä ja kauppaliikkeitä siellä on toiminut ja millaisia henkilöitä…

Avainsanat:

E.A.Pennalan laatiman kirjoituksen on julkaissut Erkki Peltonen, 9.9.1932 lehdessä: Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat. Kansallisarkistosta lehtijutun löytänyt Tarja Ylimäki.
Kertomus siitä, miten Töysässä sijaitseva mäki on saanut…

Avainsanat:

Vuonna 1974 Töysän kirkossa ripille päässeet kokoontuivat 1.9.2024. Kuvaus päivän ohjelmasta sekä yhteiskuva osallistujista (nimet mukana). Lisänä rippikuvia vuodelta 1974.

Aili-äiti ja lapset Martti ja Maire (myöh. Kinnunen) ovat muistelleet elämää Havusessa ja Jokiaholla. Perheen isä oli nimeltään Sulo. Aili (os. Kari) oli kotoisin Lehtimäeltä ja aluksi hänen synnyinperheensä vaiheita Lehtimäen kirkonkylän liepeiltä.…

Artikkeli kertoo Matti ja Senja Heikkolan hirvittävän suuresta työmäärästä maatilan perustamisessa 1930-luvulla. Kivisten peltojen raivauksesta, tuvan kunnostamisesta, kaivon kaivamisesta jne.
Artikkelin on Töysä-seuran arkistosta löytänyt Tarja…

Aluksi taustaa kauppojen ja kauppiaiden asettumisesta Töysään. Ensimmäinen maakauppa (nyk. "kivijalkaliike") lienee perustettu 1863 , kauppias vaasalaissyntyinen Carl Arvid Bygden. Kaupan paikka Ponnenjoen sillan lähettyvillä, ns. Lopotinkylässä.…

Avainsanat:

Kirjoittaja on selvitellyt Töysän historia-kirjan sivulla 344 olevan koulukuvan valokuvaajaa. Kuva on Mutkan koulun oppilaista, opettajansa kera, otettu vuonna 1936. Valokuvaajaksi paljastui Uuno Koivula (1912-1994), Töysän Kitulankylästä. …

Aukeamalla 5 postikorttia, joiden aiheena tukin uitto, uimassa, muuripatojen valanta, naruhyppely, pesäpallo. Kortit piirtänyt Kaapo Wirtanen (1886-1959)

Kirjoittajan lapsuusmuisto 1950-luvulta: kuorma-autosta oli rakennettu laivaa muistuttava ajoneuvo, jossa oli "kannella" "tykki", jolla ammuttiin makeisia yleisöön. Karamellilaiva vieraili mm. lähikaupoissa. Mukana kuva laivasta.

Töysän Ritolassa 31.5.1886 syntyneen Tuomas Teodor Liesmäen vaiheita. Hän syntyi Tuomas ja Maria Liesmäen perheeseen (11 lasta). Muutti Matti-veljensä perässä Amerikkaan 1910, aluksi Chathamissa, Michiganissa, josta muutti Wakefieldiin. Työskenteli…

Alkusanat: On jokaiselle kotiseutu tuttu, muistuu sieltä mieleen niin moni juttu.

Ryhmä entisiä Tohnisen tyttöjä (ent. partiolaisia) kokoontui kesäkuussa 2024 Töysässä Töysä-viikon aikana. He järjestivät "Elämäni biisi" -ohjelmanumeron Sepänniemessä ko. viikon aikana. Esitetyt kappaleet ja niiden valitsijat ja taustat kokosi…

Avainsanat:

Töysä-viikon pääjuhlaa edeltää jumalanpalvelus ja kunniakäynti sankarihaudoilla. Puheen sankarihaudalla 9.6.2024 piti edellisvuoden Tohnisen äijä, Marja-Liisa Pienimäki.
Kuvat sankarihaudalta Seppo Harju.
Edellisellä sivulla valokuvakatsaus…

Avainsanat:

Vuoden 2024 Tohnisen äijäksi valittiin Janne Vuorela: tunnustus tuli pitkäaikaisesta järjestötyöstä, vapaaehtoistyöstä sekä vaikutuksesta paikalliskulttuuriin ja kylien elinvoimaisuuteen.

Töysäläislähtöinen sosiaalineuvos Hanna Mäkynen piti juhlapuheen Töysä-viikon pääjuhlassa 9.6.2024 Töysän Ns:lla. Puheessaan hän muisteli lapsuuttaan Töysässä sekä sen antamia eväitä elämän varrelle ja vertaili tilannetta nykypäivän lapsien…

Kesän 2024 Töysän kotiseutuviikon tapahtumat, lyhyt kuvaus kustakin päivästä ja valokuvia 10 kpl. Makasiinikahvilan avaus, Luontokirkko, Töysän museon päivä, Kesäkarkelot Seniorituvalla, Ns:lla kirppis, yhdistysten kokous, riukuaidan tekonäytös,…

Tuurilaislähtöisen, ammattimaisen luontokuvauksen uranuurtaja Hannu Hautalan elämäntyöstä. Myönnetyt huomionosoitukset, teosluettelo, kuvausvälineistä, luontosuhteesta.
Kari Kantola toimi 2005-2007 projektipäällikkönä Luontokuvakeskus-hankkeessa ja…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2