Artikkelissa kerrotaan Alavuden Ammattiopisto Luovin opiskelijakuntatoiminnasta. Vapaa-ajan toiminnassa mm. musiikki- ja Kreikkakerhot, liikuntakerhoja, discoja, peli-iltoja (biljardi, bingo). Retket lähikohteisiin ja oppilaitoksen tilat (mm. uusi…
Lumivaara-seura ry ja Töysän Karjalaiset järjestivät perinteisen Lumivaara-juhlan 19.9.2021 Töysän kirkossa ja Töysän Nuorisoseuralla. Juhlan kuvaus sekä otteita kirkkoherra Jussi Peräahon puheesta, jossa kerrottiin mm. lumivaaralaisesta Ijäksen…
Vuosien 1939-45 sotien seurauksena siirtoväelle muodostettiin uusia asutustiloja. Pientilallisten ammatilliseksi neuvontatueksi perustettiin kuntiin pienviljelijäyhdistyksiä. Alavudelle oli ohjattu Lumivaaran Kumolan kylän asukkaita, jotka perustivat…
Alavudelle perustettiin kunnansairaala 1950, jossa toimi myös synnytysosasto (yksi synnytyshuone). Paikallissairaala aloitti toimintansa 1965 ja siinä oli 12-paikkainen synnytysosasto. Seitsemän toimintavuoden aikana syntyi lähes 2000 vauvaa.…
I.osa julkaistu Alavuden Joulu 2020 -lehdessä. Toinen osa käsittelee Gretan ja Sakarin toista tapaamista ja myöhempiä vaiheita. Tarina tulee jatkumaan vuoden 2022 joululehdessä.
Haastateltavana kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki, aiheina alavutelainen elämänmeno, kaupungin erityispiirteet, historia ja tulevaisuus. Teksti Marko Eriksson, valokuvituksena Allasjärven sahan rakennuksia (ei vuosilukua) ja Alavuden keskusta…
Toivo Kuula -laulukilpailu Alavudella 7.-8.8.2021. Kilpailun taiteellisen johtajan Sirkka Lammisen kuvaus tapahtuman järjestelyistä, tapahtuman historiasta sekä osallistujat vuonna 2021.
Juho (Jussina tunnettu) Ollila valokuvasi Alavudella 1920-30-luvuilla länsiosan kylissä sekä Peräseinäjoen Haapaluomalla. Säilyneitä lasinegatiiveja on digitoitu Olavi Mäen toimesta. Artikkelissa kerrotaan Juhon elämäntarinaa, kuvituksena 13 hänen…
Hakojärvisestä Aleksi Peltoniemestä sekä muistitietoja että 75-vuotiskirjoitus, joka on julkaistu Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän sanomissa 23.11.1934, sen kirjoittaja J.K. Järvinen.
Peltoniemi käytti itsestään myös sukunimiä Vainionpää ja…
Äitienpäivän viettoon liittyviä lehtileikkeitä poimittu 1931 vuoden toukokuun Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat -lehdestä. Kuvituksena kolme valokuvaa, yhdessä nimettynä mukana olleet äidit vuoden 1940 äitienpäivän vietossa.
Maria Sakarinen (s. 10.4.1846 Isokyrö, k. 1935 Töysä), lähti 15-vuotiaana työelämään, yleni piiasta kauppa-apulaiseksi ja vuonna 1882 Finnilän sekatavarakaupan sivuliikkeen hoitajaksi Alavudelle. Paria vuotta myöhemmin perusti oman kaupan Tuuriin,…
Töysä-Ähtäri-tien (nyk. VT18) varrella sijainneen kaupparakennuksen historiaa ja sen monet eri kauppiaat. Aiemmin artikkeli ilmestynyt nimellä "Kauppapuoti "valtamaantien varrella", Kotiseudun kasvot numerossa 4/2020 . Tässä täydentävässä…
Yksi sivu 1900-luvun alun sanomalehdistä poimittuja lehtileikkeitä. Kaksi sivua valokuvia teksteineen. Mukana mm. kuva Töysän raittiusyhdistyksen jäsenistä 1913; Töysän joulukuulumisia 1926; Raittiusseuran talo 1917; metsänpohjan polttoa, Kuurilan…
Haastateltu Kati Haapa-ahoa, joka kasvattaa quarterhevosia, paint-hevosia sekä suomenhevosia Hakojärvellä. Tietoisku hevosista, kasvatuksesta ja muisteloita kasvattajan taipaleelta
Hakojärven koulun vanhempainyhdistys täytti kymmenen vuotta heinäkuussa 2020. Koronapandemia haittasi tapahtumien järjestämistä mutta Hakojärven joulunavaus sekä luokkaretket ylä- ja alaluokkien oppilaille järjestettiin. Valokuvia joulunavauksesta.
Kylätoimikunnan pj:n katsaus vuoden tapahtumiin, teksti ja 12 valokuvaa: mm joulunavaus, luokkaretki Ahvenanmaalle, kuntoportaiden avajaiset, maalämpökaivojen poraus.
Töysän Joulun vuoden 1961 numerossa julkaistuja tilastoja ja muita faktoja Töysästä. (ko.lehti puuttuu Töysän kirjaston kokoelmista, joten ei ole luetteloitu aiemmin)
Suutalan kylässä sijaitsevan Orasmaan tuulimyllyn on 123 vuotta vanha. Tilan nykyinen haltija Johanna Suutala muistelee myllyn ja viimeisimmän kattoremontin vaiheita. Teksti ja kuvat Pentti Hautala. Artikkeli julkaistu myös Kotiseudun kasvot -lehden…
Tuurin Saurakalliolla sijaitsevassa Kummitustalossa järjestettiin Irwin-näyttely. Kuvaus tapahtumaviikonlopusta ja sen valmisteluista. Esineistö on hakojärvisen Timo Rinta-ahon keräämä ja "yksi maailman kattavimmista". Näyttelyssä vieraili kahden…
Sepänniemen Lomakylään rakennettiin uusi esiintymislava kevään 2020 aikana. Kuvaus rakennusvaiheista, lavan tekniset tiedot sekä listaus vuoden 2020 aikana esiintyneistä yhtyeistä mm. Miljoonasade ja Kolmas Nainen.
Ajankuvauksia eri otsikoilla: talven odotusta, työtilaisuuksia, harrastustoimintaa, politiikkaa ja riistakauppaa. Poiminnat liittyvät Ylipään, Akkalankylän ja Suutalan kyliin mutta myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Lähdettä/lähteitä ei mainita.
Hautajaiskuvaus ja muistokirjoituksia opettaja Matti Autiosta, syntyisin Alavudelta. Opetti Rantatöysän kylässä 3 vuotta, Hämeenkyrössä 5 vuotta ja Töysän kirkonkylän koulussa vajaan 2 vuotta. Kuoli umpisuolen tulehdukseen 31 vuotiaana. Lehtileikkeet…
Töysäläisaiheisia lehtiartikkeleita kaksi kappaletta, toinen julkaistu Waasan lehti 17.8.1889 numero 66 sivu 3. Toinen Pohjalainen lehdestä 3.4.1891 no 27. Nimimerkeillä kirjoitettu, artikkelit poiminut Pentti Saarinen
Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.
Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.
Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.
Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.
Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.
Artikkeli kertoo kouluruokailun historiasta nykypäivään. Kouluruoalta onkin opittu vaatimaan enemmän esimerkiksi erityisruokavalioiden kohdalla. Kuvassa Viipurin kansakoulun koulukeittola.
Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…
