Selaa aineistoja (yhteensä 160)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2021"

Hakojärvisestä Aleksi Peltoniemestä sekä muistitietoja että 75-vuotiskirjoitus, joka on julkaistu Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän sanomissa 23.11.1934, sen kirjoittaja J.K. Järvinen.
Peltoniemi käytti itsestään myös sukunimiä Vainionpää ja…

Avainsanat: ;

Äitienpäivän viettoon liittyviä lehtileikkeitä poimittu 1931 vuoden toukokuun Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat -lehdestä. Kuvituksena kolme valokuvaa, yhdessä nimettynä mukana olleet äidit vuoden 1940 äitienpäivän vietossa.

Alkusanat: Taivas on kaunis, ihana ilma, lämmin jo lavealle lainehtii

Alkusanat: Vain sulle mä kaijutan kanneltain, vain sulle mun ääneni helkkää

Maria Sakarinen (s. 10.4.1846 Isokyrö, k. 1935 Töysä), lähti 15-vuotiaana työelämään, yleni piiasta kauppa-apulaiseksi ja vuonna 1882 Finnilän sekatavarakaupan sivuliikkeen hoitajaksi Alavudelle. Paria vuotta myöhemmin perusti oman kaupan Tuuriin,…

Avainsanat:

Töysä-Ähtäri-tien (nyk. VT18) varrella sijainneen kaupparakennuksen historiaa ja sen monet eri kauppiaat. Aiemmin artikkeli ilmestynyt nimellä "Kauppapuoti "valtamaantien varrella", Kotiseudun kasvot numerossa 4/2020 . Tässä täydentävässä…

Pakinapöytäkirjan illan kulusta kuvaili Maija-Liisa Hakola. Virallisemman pöytäkirjan kurssi-illan sihteeri Tauno Vuorela. Arkistosta pöytäkirjat poimi Tarja Ylimäki. Kaksi valokuvaa: huviretki Vuorisalmen rannalle 1920 ja näyttelijöitä lavalla…

Yksi sivu 1900-luvun alun sanomalehdistä poimittuja lehtileikkeitä. Kaksi sivua valokuvia teksteineen. Mukana mm. kuva Töysän raittiusyhdistyksen jäsenistä 1913; Töysän joulukuulumisia 1926; Raittiusseuran talo 1917; metsänpohjan polttoa, Kuurilan…

Avainsanat:

Antti ja Airi Jupon muistelmia talon työhevosista ja niiden luonteesta, kirjoitti muistiin Anne Juppo.

Muistelmia useammalta matkalta Karjalaan, mainittu Lumivaara, Kumola, Lahdenpohja, Huuhanmäki, Sortavala, Tervajärvi. Valokuvat (6 kpl) kirjoittajan Liisa Kiilusen, o.s. Takkunen

Avainsanat:

Tuuriin perustetun mehiläistarhan alkutaival ja mehiläistarhurin kokemuksia

Avainsanat: ; ;

Haastateltu Kati Haapa-ahoa, joka kasvattaa quarterhevosia, paint-hevosia sekä suomenhevosia Hakojärvellä. Tietoisku hevosista, kasvatuksesta ja muisteloita kasvattajan taipaleelta

Perinteisten kinkerien viettoa Hakojärven kylätalolla lokakuussa 2020. Otteita Töysän alueen kappalaisen, Juha Martikaisen puheesta.

Avainsanat: ;

Alkusanat: Pihamaalla nurmikolla kaste kimaltaa

Avainsanat:

Alkusanat: Kuljen metsätietä mennyt tulee lähelle

Avainsanat:

Alkusanat: Metsät polut kivet kannot tuttuja kulkijalle

Avainsanat:

Hakojärven koulun vanhempainyhdistys täytti kymmenen vuotta heinäkuussa 2020. Koronapandemia haittasi tapahtumien järjestämistä mutta Hakojärven joulunavaus sekä luokkaretket ylä- ja alaluokkien oppilaille järjestettiin. Valokuvia joulunavauksesta.

Kylätoimikunnan pj:n katsaus vuoden tapahtumiin, teksti ja 12 valokuvaa: mm joulunavaus, luokkaretki Ahvenanmaalle, kuntoportaiden avajaiset, maalämpökaivojen poraus.

Töysän Joulun vuoden 1961 numerossa julkaistuja tilastoja ja muita faktoja Töysästä. (ko.lehti puuttuu Töysän kirjaston kokoelmista, joten ei ole luetteloitu aiemmin)

Avainsanat:

Suutalan kylässä sijaitsevan Orasmaan tuulimyllyn on 123 vuotta vanha. Tilan nykyinen haltija Johanna Suutala muistelee myllyn ja viimeisimmän kattoremontin vaiheita. Teksti ja kuvat Pentti Hautala. Artikkeli julkaistu myös Kotiseudun kasvot -lehden…

Avainsanat:

Tuurin Saurakalliolla sijaitsevassa Kummitustalossa järjestettiin Irwin-näyttely. Kuvaus tapahtumaviikonlopusta ja sen valmisteluista. Esineistö on hakojärvisen Timo Rinta-ahon keräämä ja "yksi maailman kattavimmista". Näyttelyssä vieraili kahden…

Avainsanat: ;

Sepänniemen Lomakylään rakennettiin uusi esiintymislava kevään 2020 aikana. Kuvaus rakennusvaiheista, lavan tekniset tiedot sekä listaus vuoden 2020 aikana esiintyneistä yhtyeistä mm. Miljoonasade ja Kolmas Nainen.

Avainsanat:

Aukeamalla runoja ja valokuvia

Pojan muistokirjoitus äidistään Toini Mäkelästä (synt. Alavus), joka toimi opettajana Töysässä yli 30 vuotta. Kirjoitettu muistotilaisuuteen 4.6.2021

Ajankuvauksia eri otsikoilla: talven odotusta, työtilaisuuksia, harrastustoimintaa, politiikkaa ja riistakauppaa. Poiminnat liittyvät Ylipään, Akkalankylän ja Suutalan kyliin mutta myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Lähdettä/lähteitä ei mainita.

Alkusanat: Lämmin oli Suomen suvi, kiellettiin niin moni huvi.

Hautajaiskuvaus ja muistokirjoituksia opettaja Matti Autiosta, syntyisin Alavudelta. Opetti Rantatöysän kylässä 3 vuotta, Hämeenkyrössä 5 vuotta ja Töysän kirkonkylän koulussa vajaan 2 vuotta. Kuoli umpisuolen tulehdukseen 31 vuotiaana. Lehtileikkeet…

Avainsanat:

Töysäläisaiheisia lehtiartikkeleita kaksi kappaletta, toinen julkaistu Waasan lehti 17.8.1889 numero 66 sivu 3. Toinen Pohjalainen lehdestä 3.4.1891 no 27. Nimimerkeillä kirjoitettu, artikkelit poiminut Pentti Saarinen

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Artikkeli kertoo kouluruokailun historiasta nykypäivään. Kouluruoalta onkin opittu vaatimaan enemmän esimerkiksi erityisruokavalioiden kohdalla. Kuvassa Viipurin kansakoulun koulukeittola.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Aiemmin Seinäjoen Joulu-lehdessä julkaistu nimien suomentamista Seinäjoella vuonna 1935.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Erkki Koivisto muistelee tanssikieltojen aikaa, jolloin koulussa järjestettiin kavereiden kanssa salaa omia tansseja.

Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.

Jutussa kerrotaan tangomarkkinoiden historiasta ja taustoista sekä pohditaan niiden tulevaisuutta.

Kirjoittaja pohtii Seinäjoen tangomarkkinoiden uudistumiskykyä ja tapahtuman menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Kuninkaalliset kimpassa tv-ohjelman artisteja vuodelta 2020.

Tekstissä kerrotaan teatterin taloudesta huolehtineen toimitusjohtajan Anja Koskelan työurasta ja siitä, miksi hän sittemmin erosi työstään niin yllättäen. Kuvissa ovat Aspects of Love ja Rocky Horror Show-musikaalit sekä teatterin entinen…

Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Kirjoittaja pohtii kahden kirjastorakennuksen, Aallon ja Apilan, vuoropuhelua sekä modernin arkkitehtuurin merkitystä.

Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.

Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2