Selaa aineistoja (yhteensä 121)

  • Julkistamisajankohta on tarkasti "2024"

Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…

Artikkeli kertoo Ähtärin vanhasta pappilasta

Artikkeli kertoo Ähtärinjärven säännöstelystä

Pääkohdat Töysän vanhan srk-kodin purkamisesta ja uuden srk-kodin rakennusvaiheista.

Kirjoittajan isoäiti Hanna-Liisa Kalliala oli yksi Suomen varhaisimmista naisarkkitehdeista. Hän on suunnitellut Alavuden Säästöpankin rakennuksen (valmistui v. 1930), lisäksi muitakin säästöpankkien rakennuksia. Pääasiallisesti hän toimi…

Toiminta on alkanut vuonna 1909, kun Kuorasjärven koululla perustettiin Sydänmaan Kansallismielinen Nuorisoliitto. Seuraavana vuonna ryhdyttiin puuhaamaan omaa toimitaloa. Toiminta oli vireää.
Vuonna 1937 Nuorisoliitto päätettiin lakkauttaa ja…

Erkki Nestor Ilomäki (1888-1968) syntyi Töysän Ritolassa. Hän muutti Amerikkaan 1913. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä Cleveland Cliff-yhtiön palveluksessa Ishpeming Michiganissa. Erkin perhetausta sekä oman perheen vaiheet kerrottu sekä…

Tekstissä kuvataan lyhyesti Nurmon Haalia sekä nurmolaisten painia. Kuvassa painijoita 1920-luvulta.

Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Anne Pennala muistelee opiskeluaikoja Tampereella (kansainvälinen politiikka, tiedotusoppi, kielet)…

Töysäläinen Elias Kustaanpoika Rautio (os. Hakomäki, 1833-1911) tunnettiin kyvystään pysäyttää verenvuodot. Verenseisautus on suomalaisessa perinteessä tunnettu ilmiö.

Tekstissä kerrotaan vanhainkodin toiminnasta. Kuvissa Kuusenlahden asukkaita ja henkilökuntaa sekä rakennuksen purkuvaihetta.

Lyhyt kuvaus pienimuotoisesta hölkkätapahtumasta 8.6.24 klo 13-16, reittinä Ähtärintie-Hakojoentie-Keisalantie. Järjestäjänä Hakojärven kyläyhdistys ry. Sivulla 6 valokuvaa osallistujista.

Artikkeli kertoo Hakojärven koulun ja vanhempainyhdistyksen toimintasuunnitelmista koulun viimeisen lukuvuoden ajalle. Hakojärven koulu yhdistetään Iivarin kouluun 1.8.2025. Sitä ennen keväällä 2024 vietetään koulun 100-vuotisjuhlaa. Kuvakooste…

Katajamäen talo on perustettu 1750-luvulla, uudisraivaajana oli entinen sotilas Paavo (Påhl) Heikinpoika Stenland (sotilasnimi, esiintyy myös muodossa Steenland), myöhemmin Katajamäki. Sukuselvitys Paavon ja vaimonsa Beata Simontytär Huutoniemen…

Hakojärveltä syntyisin oleva Raija Kontio (os. Järvimäki) muistelee koulu- ja opiskeluaikojaan. Mm. terveystieteiden tohtori ja dosentti. Työskentelee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajana ja Turun yliopiston dosenttina. Muotokuvan hänestä on…

Töysän Tuurissa 1941 syntynyt Hannu Hautala oli luontokuvaaja ja erityisesti tunnettu lintujen kuvaajana. Hän kuoli Kuusamossa 2023. Kirjoittaja on hänen serkkunsa ja muistelee jutussa yhteisiä vaiheita Hannun kanssa. Mukana Hannu Hautalan saamat…

Kirkkomännikön koulun Erasmus-tiimi ideoi ja haki EU:lta rahoitusta Erasmus+-projektiin nimeltä Happy to be me! Projektiin osallistuu irlantilainen Kilglassin alakoulu sekä kreikkalainen Zervochorian alakoulu. Projektissa tutkitaan osallistujien…

Artikkeli kertoo kalastuksen muutoksesta Ähtärinjärvellä

Avainsanat:

Töysäläissyntyisen Heimo Harjun (1932-2021) valokuvanäyttely pidettiin Töysä-talolla kesällä 2024. Kuvaus näyttelystä, Heimon elämästä yleensä sekä valokuvausharrastuksesta, josta hän sai myös tunnustusta, mm. erilaisia alan arvonimiä.
Heimon…

Heimo Johannes Harju (1932-2021) s. Töysä, k. Hyvinkäällä.
Veljensä kirjoittama elämäkerta, keskittyy Heimon valokuvausharrastukseen, jossa hän oli varsin ansioitunut (mukana arvonimet, jäsenyydet ja näyttelyt). Poliisina Heimo toimi Helsingissä,…

Alkusanat: Vain hetkiä jotka tulevat ja menevät, iltoja jotka hämärtyvät

Artikkeli koostuu kahdesta osasta: kätilö Esteri Salosen kirjoittamasta historiikista lähetysseuran 70-vuotisjuhlaan sekä Tarja Ylimäen kokoamista henkilötiedoista (Salosesta ja Aino Åkermanista, opettajasta) ja lehtileikkeistä jotka koskevat…

Kirjoittaja kertoo hieman tuntemattomammista vanhemman polven Nurmosta pois muuttaneista heidän kuviensa kera. Kuvissa myös Urho Kekkosen kiitoskirje kirjailija Matti Huumolle. Tekstin jälkeen on myös lyhyt juttu otsikolla Nurmolaisten hyvyyden…

Teksti on kirjoitettu alkuperäisessä muodossa, sen on kertonut 1936 Elli Heikkola Hakojärven nuorisoseuran kotiseutuarkistoon. Kuvaus Matti Matinpoika Kallioniemen (myöh. Heikkola) ja Serafia Gabrielintytär Mähösen hääjuhlasta (ja sen aikaisista…

Alkusanat: Se iso kivi ennen, ihmisikä sitten

Opettaja Juha Jokiahon aforismikuvia kahdella aukeamalla: 24 kpl valokuvia, joissa aforismi mukana.

Esitellään Joseph Alasen piirtämiä postikortteja. Alanen syntyi 1865 Tampereella ja kuoli 1920 Helsingissä. Hänen laaja postikorttituotantonsa ajoittui lähinnä viimeisille elinvuosille. Aiheet usein isänmaallisia, lisäksi hän piirsi myös pääsiäis- ja…

Kirjoittajan isän muistelun pohjalta (vuonna 1982) kirjoitettu aine, jonka aiheena joulu sota-aikana korsussa. Valokuvana SA-Kuva Niilo Verranen, 1941: Joulu etulinjan korsussa

Alkusanat: Odotus on osa elämää, jouluaika eteen jo kiirehtää

Alkusanat: Lumi leijuu hiljalleen

Jupon tilalla pidettiin 3.8.2024 luhtirakennuksen 200-vuotisjuhla ja samalla Jupon suvun ensimmäinen sukukokoontuminen ja Juppo-rock. Luttirakennuksessa on kaksi varastopuaria alhaalla ja kolme nukkuma-aittaa ylhäällä. Lutin rakensi 1824 Elias Juppo,…

Avainsanat: ;

Tekstissä kuvataan tarinaa, Tuomikosken kansanhuollollista vierailua taloon, jossa korostui noitakansa ja kansanparannus.

Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.

Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.

Alkusanat: Muistot kotiseudun rakkaan, palautumaan mieleen pakkaa

Tekstin on vuonna 1937 kirjoittanut Sylvi Jokilehto Hakojärven nuorisoseuran kotiseutuarkistoon (teksti alkuperäisessä muodossa). Noin sivun mittainen kertomus v. 1856 syntyneen "Kaisa Heikintytär Proelin eli Puskan omaa sukua Istanmäki, joka…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Hannu Mähönen muistelee Töysän yläasteen jälkeistä elämää, ensin opintoja Jyväskylän yliopistossa,…

Kaapo Wirtasen (1886-1959) piirtämiä postikortteja 5 kpl, aiheena entisajan (= 1910-20-lukujen) hevosvankkurit, iltamat, keinu, kalastaja sekä pariskunta puhdetöissä. Kolme korttia kirjoittajan, kaksi korttia Arja Siltalan

Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…

Vuonna 1959 perustetun partiolippukunnan (Tohnisen Tytöt) jäsenet tapaavat toisiaan säännöllisesti. Artikkelissa muistoja partioajoilta sekä eri tapaamisista.

Veljentyttären Tuula Luoman muistokirjoitus tädistään Rauha-Maria Hautamäestä, os. Pitkäahosta.

Tarina pienen kattilan vaiheista keittiötöissä, nuoren perheen kasvaessa. Kirjoittaja töysäläislähtöinen.

Kuulumisia Keski-Nurmon päiväkodilta ja myös tietoa sen toiminnasta. Sisältää valokuvia askarteluista, käsitöistä ja taideteoksista sekä päiväkodin lasten kertomia juttuja.

Töysän joulu -lehteä on painettu aikojen kuluessa eri kirjapainoissa, viimeisimmät 27 vuotta I-Print Oy:ssä Alavudella ja Seinäjoella. Tuona aikana on kirjapainotyö on kehittynyt suuresti. Heikki Mäkiranta on haastatellut Risto Saarista, joka on…

Artikkeli kuvaa Wasastjernan suvun Mathildan (entinen Donner) aatelisperheen ja suvun historiaa etenkin silloisen kirjeenvaihdon avulla.

Alavuden Kirkonkylästä tuli 1974 kauppalan keskus ja 1977 Alavuden kaupungin keskusta. Tekstissä muistellaan lähinnä 1960-luvun keskustan rakentamisen aikaa sekä jouluun liittyviä traditioita kylällä: esimerkkinä tiernapojat sekä kauppaliikkeiden…

Artikkeli kertoo Ähtärin uudesta koulusta

Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…

Teksti kertoo Kouran vanhempaintoimikunnan aikeista pelastaa koulu lakkauttamiselta. Kaupunginvaltuusto ehdotti koulun lakkauttamista syksylle 2027, ellei oppilasmäärä merkittävästi kasva.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2