Alavuden pääkirjaston ja Töysän kirjaston toimintavuoden kuvaus; kirjailijavierailut, lukukoiratoiminta, kirjastoautotoiminta, Töysän lähikirjaston moninaiset palvelut, lasten lukemista tukevat palvelut
Muistelo kuinka ryhmä ekaluokkalaisia Keisalan kansakoulusta ja (Töysän) Aseman koulusta tekivät yhteisestä hammaslääkärimatkan vuonna 1966 Töysän kirkonkylälle.
Alkusanat: Viisi on taloa, Kallioniemi, Kylmälahti ja Järvenpää. Järvisen Toivo ja Hakojärvi, sittenhän onkin jo Hauskamaa.
Otsikosta huolimatta ei ole nuotteja.
Alkusanat: Hakojärvi monimutkainen on, keskiselkä sen, vain kortteeton. Rannoilla talot, viljavat maat, saaria siellä neljä.
Otsikosta huolimatta mukana ei ole nuotteja.
Artikkelissa esitellään Järvilakeuden kansalaisopiston toimintaa ja kurssitarjontaa. Artikkelissa lisäksi kaksi opiskelijaesittelyä: Marko Hippi sekä Carita Koskenmäki.
Kaksi Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettua lyhyttä artikkelia, joissa muistellaan lapsuuden tapahtumia kouluruokalassa sekä paimenessa ollesssa. Yksi artikkeli vuonna 2014 järjestetystä kesätapahtumasta Alahärmässä.
Artikkelissa kerrotaan kahden härmäläisen yrittäjäsuvun, Kamajan ja Välikankaan, julkaistuista yrityshistoriikeista. Artikkelissa esitellyt teokset ovat Jaana Luttisen "Raappahousuista potilasvaatteisiin" (2020) sekä Jari Kurkisen "Jari Välikangas…
Artikkelissa kerrotaan Viron vapaussodassa kaatuneesta alahärmäläisestä Anton Filppulasta (1904-1919). Filppula liittyi vapaaehtoisena "Pohjan Poikain" rykmenttiin.
Artikkeli kertoo Särkisyrjän taistelusta kesällä 1941. Artikkelin lopussa on lueteltu alahärmäläisten miesten ja yksiköiden Särkisyrjän taistelussa kärsimät tappiot.
Teksti on muokattu Hillevi Tynin artikkelista "Lapuan suurpitäjän alueen isonvihan aikana surmatut ja Venäjälle viedyt" (Eteläpohjalaiset Juuret 1/2014).
Tekstissä siteerataan ja kommentoidaan vanhoja sanomalehtiartikkeleita Etelä-Pohjanmaalta. Sanomalehtiartikkelit ovat peräisin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista, joita kirjoittaja on tutkinut.
Saarimäki Vilho on kirjoittanut Hakojärven Ns:n arkistoon 1936 vuonna lyhyen elämäkerran torppari Matti Piilon elämänvaiheista Töysän eri kylillä. Mainittuna neljä eri asuinpaikkaa, joissa kaikissa hän kuokki peltoa käyttöönsä sekä rakensi asunnon.
Hakojärven talo sai maaherralta perustamisluvan 1769. Uudistilan perustivat Tuomas Tuomaanpoika ja vaimonsa Riitta Mikontytär Brask. Artikkelissa heidän jälkeläistensä vaiheita sekä Hakojärven tilan vaiheita. Kuvituksena Vaasan läänin henkikirja…
Vuoden 2020 Hakojärven Joulu-lehdessä kirjoittaja muisteli matkoja Lumivaaraan. Matkoja oli tarkoitus jatkaa vuonna 2021 mutta corona muutti suunnitelmia. Artikkelissa Lumivaarasta päin kerrottuja kuulumisia sieltä sekä kirjoittajan kohdalle osuneita…
Pettuleivän valmistuksen perinnettä on pidetty Hakojärvellä yllä aktiivisesti vielä 1990-luvulla, jolloin siitä tehtiin kylän vientituote, jonka kanssa kierrettiin mm. erilaisia markkinoita. Artikkelissa mukana resepti, kuvaus tekotavasta sekä…
Tellervo Järvinen (os. Siirilä) tunnetaan Hakojärvellä pitkäaikaisena postinjakajana (1969-2002), aktiivisena kylätoimijana sekä monista luottamustoimistaan. Haastattelussa hän kertoo elämänvaiheistaan.
Toisaalla samassa lehdessä Tellervon osaama…