Talvi- ja jatkosodassa taistellut kauhavalainen Jussi Vuorijärvi on pitänyt jatkosodassa päiväkirjaa ajalta 28.6.-31.10.1941. Päiväkirja käsittää Jalkaväkirykmentti 37:n Kiteeltä alkaneen sodan hyökkäysvaiheen sekä asettumisen puolustukseen Karjalan…
Artikkelissa mainitaan kaatuneiden etsintätöistä Taipaleen sotatantereilla. Kuvassa Timo Fors, Mika Albertsson ja Jari Ojala Nurmon sankarihaudoilla. Tekstin lopussa on Hilja Haahden runo nimeltä Taistelukentät. Alkusanat: On kenttien yllä valkeus.
Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.
Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.
Katsaus kahdeksankymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin Äyräpään taistelussa. Kuvassa viimeiset elossa olevat Äyräpään taisteluun osallistuneet nurmolaiset (Lauri Johannes Holma ja Toivo Jaakko Hietala) sekä Nurmon kirkon seppelpartio…
Kari Koukkunen käy läpi talvisotaa miten kauhavalaisia sotilaita oli eri paikoissa ja miten monta missäkin menehtyi. Samoin jutussa kerrotaan myös lottien tehtävistä.
Kustaa Suurholma kertoo kuinka hän oli saanut eräänä iltana määräyskortin, joka tiesi sotaan lähtöä. Lähtö oli Voltin asemalta, jonne kerääntyi noin parikymmentä alahärmäläistä ja pari evijärveläistä. Seinäjoenkokoontumisen jälkeen tultiin…
Tyni muistelee kuinka hänen isänsä ja setänsä olivat saaneet käskyn ylimääräisiin harjoituksiin eli kun Suomessa oli määrätty liikekannallepano mutta jota sanaa ei kuitenkaan voitu käyttää vaan puhuttiin Ylimääräisestä Harjoituksesta.
Nurmolaisen Matti Viitalan aloitteesta Nurmon veteraanit valmistivat kansalaisopistossa Äyräpään taistelun pienoismallin. Tarkoituksena oli selvittää tapahtumien kulkua ja oikoa virheellistä tietoa.
Nurmon museon pihapiirissä näkyy vielä muotoja umpeenpainuneesta sirpalesuojasta, joka oli rakennettu Mäki-Tepon kylän asukkaiden suojaksi sotien ajaksi mahdollisten venäläisten ilmapommitusten varalta.
Tekstissä valokuva sotaorporintamerkistä ja ryhmäkuva sotaorpotunnusten jakotilaisuuteen osallistuneista henkilöistä, jotka asuvat tai ovat asuneet Nurmossa.
Kirjoituksessa Ala-Holma muistelee Marttalalle Äyräpään taistelua. Tekstin jälkeisellä sivulla on valokuva ja kuvateksti Äyräpään kirkon alueen rauhoittamisesta ja sitä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta.
Viime sotien aikana työskenteli nurmolaisilla maatiloilla noin sata neuvostovankia. Heitä suojasi kansainvälinen sopimus, jossa säädetään vankien kohtelu ja suoja. Nurmolaisilla maatiloilla heidän kohtelunsa oli kuitenkin niin hyväsydämistä, että…
89-vuotias Reino Viitala kertoo Olavi Viitalalle talvisodasta ja vastaa kysymyksiin: Miten sotaan lähdettiin, ja miltä tuntui jättää vaimo ja kolme pientä lasta? Miten sota kulki hänen osaltaan? Olisiko rauha ollut ostettavissa alueluovutuksilla?…
Lempi Yli-Jaskarin tyttäret löysivät tämän jäämistöstä tietoja Lotta Svärd-järjestön Nurmon paikallisosastosta. Yleisellä mahtikäskyllä ne olisi pitänyt heti sodan jälkeen hävittää. Artikkelissa on valokuva, jossa on 12 lottaa, mukana Lempi…
Kirjoittaja muistelee, miten hänen ollessaan lapsi 1940-luvulla Valpon miehet pysäyttivät hänet ja kyselivät suojeluskuntalipuista, jotka oli ollut määrä tuoda kirkon sakaristoon säilytykseen. Artikkelissa on kuva Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan…
