Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…
Artikkelissa kerrotaan Kivivuoren suvun historiasta 1700-luvulta alkaen. Kuvissa Hakomäen talo, Saartenojan talo, Juhon Antinpoika Hakomäki ja Liisa Juhontytär Hietala, Hakomäen pihamaata hevosten kera sekä navetan kivijalkaa, sukupotretti Kalevan…
Jutussa korjataan vuoden 2019 Nurmon Joulussa ollut tieto, että vuonna 1707 Tepon taloon vävyksi tullut Knut Antinpoika olisi ollut Härmästä. Uuden tiedon mukaan hän oli Alavudelta.
Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.
Artikkelissa kerrotaan kun Purmojärven Förstissä 16.6.1808 syntyivät neloset, yksi syntyi kuolleena, yksi tyttö ja kaksi poikaa mutta jotka myös kuolivat synnyinpäivänään. Lisäksi kerrotaan nelosten äitistä ja isästä sekä heidän muista…
Kertomus 300 vuoden ajalta niistä henkilöistä jotka periytyvät 1900-luvun alkupuolelle saakka isästä poikaan ja päätyvät sittemmin puuseppä Juho Järvisen poikiin ja tyttäriin.
Artikkelissa kirjoittaja kertoo DNA-tutkimuksen merkityksestä omassa sukututkimuksessaan. Artikkelissa ei ole kirjoittajan nimeä. Artikkelissa on myös kartta Pähkinäsaaren rauhan rajasta, jonka molemmin puolin on merkitty kirjoittajan sukulaisia.…
Lyhyen artikkelin lisäksi tekstissä on Mykänristin paikalla sijainneen Syrjänmäen ensimmäisen torpparin sukutaulu, Mykänristin mäntyä kuvaava taulu sekä valokuva Syrjänmäen ensimmäisestä talosta vuoden 1929 asussa asujaimineen.
Edward A. Koski tyttärineen vieraili Nurmon museolla Alpo Jyläskosken kanssa museon ollessa remontissa. He löysivät mielenkiintoisen sineen, vuodelta 1767 olevan harpin Ala-Kortesniemen puumerkillä (lahj. Matias Luukko). Tekstissä on selvitetty…
Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.
Lasimestari ja "profeetta" Jaakko Wallenberg on todennäköisesti ollut laittamassa lasiruutuja Nurmon vuonna 1779 valmistuneeseen kirkkoon ja asunut Yli-Louon majatalossa, koska pari vuotta myöhemmin hän avioitui Nurmon Yli-Louon tyttären Maria…
Rannanjärvi oli häjy kylä. "Varsinaisen" eli Antti Tuomaanpoika Rannanjärven lisäksi kylässä kasvoi kolme sukupolvellista ylpiää elämää viettäviä poikia.
Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.
Artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkosken varhaisesta asutushistoriasta. Tarkastelussa on kylän toisen pysyvän tilan, Kankaanpään talon, historia. Sen perusti Jacob Pehrinpoika (Petruksenpoika) vuonna 1756
Nurmolaisen asutuksen tulosuuntia selvittävä projekti sai alkunsa keväällä 2011. 11 nurmolaiselta mieshenkilöltä otettiin DNA-näyte, jonka avulla tutkittiin heidän sukujaan.
Artikkelissa kerrotaan Liisa ja Juho Aution lastenlasten serkkutapaamisesta Nurmossa elokuussa 2004. Tekstin lisäksi on kaksi valokuvaa: serkut puolisoineen tapaamisessa sekä isovanhemmat lapsineen vanhassa kuvassa.
Kirjoittaja on osallistunut Suomen Sukututkimusseuran järjestämälle kahden viikon matkalle USA:n suomalaisseuduille. Siellä hän tapasi nurmolaissyntyisiä henkilöitä, joiden yhteystiedot hän talletti mahdollisten sukulaisten yhteydenottoja varten.…