Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.
Kirjoittaja kertoo Maakuntatalon historiasta sen erilaisine tiloineen omien muistojensa kautta kuin myös pohtii sen tulevaa kohtaloa. Kuvissa Keskuspuisto, maakunnan ensimmäinen uimahalli, Arvid Bromsin seinämaalaus rakennuksen yläaulan seinässä,…
Kirjoittaja kertoo isänsä, Kauko Pollarin, muistelmia Mäntsälän kapinan ajalta. Kuvassa useita Seinäjoen Yhteiskoulun suojeluskuntalaisia 1930-luvulta.
Artikkeli kertoo Suomen sisällissodan tapahtumista Seinäjoella. Kuvissa Kari Kaarlon hahmotelma punaisten teloituksesta 1918 vuodelta sekä Seinäjoella teloitettuja miehiä nimeltään Kalle Rautiainen, Vihtori Viitasalo, Antti Virta, Herman Salmela,…
Teksti perustuu Piirin lapset kertovat-nimiseen kirjaan, joka on ilmestynyt vuonna 2015. Kuvissa ilmakuvat Piiriltä, sen kasvihuone, lääkärien asuntotalo, keittiörakennus ja potilaiden ja henkilökunnan virkistys- ja kokoontumispaikkana toiminut…
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Varpula ovat arvokasta Suomenselän lintualuetta, joista ensimmäiseen on talkoovoimin rakennettu myös lintuasema. Kuvissa kalasääsken pesä, merikotkan poikanen ja sääksi lentämässä suoraan…
Artikkelissa kerrotaan jälki-istuntojen eli erilaisten kurinpito- ja rangaistusmenetelmien esimerkkitapauksista. Teksti on vuonna 2017 Seinäjoen lyseoseuran Jälki-istunnossa pidetty puhe. Kuvassa äidinkielen opettaja Vuokko Raivio, joka on…
Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.
Kirjoittaja kertoo monien eri henkilöiden muistoja Kuorasjärven rannalta. Kuvissa niin jutun kirjoittaja kuin myös muita mökkeilijöitä 1930- ja 1970-luvulla Alavuden Sydänmaalla.
Kirjoittaja kertoo toimistovirkailija Orvokki Vennan oikaisupyynnöstä perusteluineen, Seinäjoen historian toiseen osaan liittyvään kirjaan, isäänsä liittyvään virkkeeseen. Kuvassa Seinäjoen kauppalan henkilökuntaa vuodelta 1957 seisomassa…
Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.
Kirjoittaja muistelee kouluaikojaan 1940-luvulla, koulun keittäjää Sohvi Kekkosta ja tämän perhettä sekä sen ajan kouluruokailua. Muista oppilaista mainitaan Pentti Alanko, josta myöhemmin tuli Helsingin yo:n kasvitieteellisen puutarhan…
Kuvaus Alavuden perusopetuksen järjestämästä kerhotoiminnasta, vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäisenä Kirkkomännikön koulun kieli- ja tanssikerhot. Artikkelin lisänä oppilaiden lyhyitä kokemuksia kerhotoiminnasta.
Artikkeli kahdesta alavutelaisesta polkupyöriä tehneistä ja myyneistä yrittäjistä, pääasiassa Hjalmar Vainionpään yrityksestä 1900-1950-luvuilla. Pyörämerkkejä mm. Kestävä, Hyvä, Maaseutu.
Artikkelin aiheena on Sapsalammin ja Tammerkosken välinen muinainen yhteys. Lähteinä on käytetty Tampereen yo:n emeritusprofessorin Viljo Rasilan tutkimuksia sekä Helsingin yo:n professori Matti Tikkasen tutkimuksia
Alavutelaissyntyinen Maija-Liisa (Maikku) Halme (os. Takala) kertoo koulutuksestaan ja sielunhoito- sekä diakoniatyöstään. Hän on työskennellyt Sastamalan (vuoteen 2009 asti Vammala) seurakunnassa vuodesta 1989. Valittu vuoden diakoniatyöntekijäksi.…
Seppo Rapo on sukujuuriltaan Lumivaaran Kumolan kylästä. Hänen perheensä on asunut Alavudella 1940-luvulla. Insinöörinä hän on innostunut ja osannut luoda erilaisia internet-sivustoja, joilla jaetaan tietoutta Karjalasta ja sen eri kylistä. …
Saksalaisen Verlin lukion 15 oppilasta ja kaksi opettajaa tulivat oppilasvaihtoon kahdeksaksi päiväksi Suomeen ja Alavudelle syyskuussa 2010. Tekstit saksaksi, joissa osallistuneet oppilaat kertovat kokemuksiaan tutustumiskohteista, saunasta ja…
Jussi Knaapila työskentelee äänipuolella erilaisissa tv-tuotannoissa. Tuomo Knaapila on freelancer tv-kuvaaja/kameramies. Lapsuutensa ja nuoruutensa he ovat viettäneet Alavudella. Haastattelukysymykset ovat laatineet Alavuden yläasteen 8C-luokka.
Alavuden lukion ensimmäinen puurojuhla järjestettiin 1954 joulukuussa. Juhlassa yhdistyy kaksi perinnettä; yhteinen joulujuhla ja vanhojen tanssin esitys. Kuvausta juhlaan valmistautumisesta ja juhlatapojen muutoksista vuosien varrella.
Vuoden 2009 Alavuden Joulu -lehdessä esiteltiin vanhoja alavutelaisia liikanimiä. Tässä n. 50 nimeä lisää. Kuvituksena seppä Juho Seppälän perhekuva Alavuden Sillinperältä 1910-luvulta.