Siirry pääsisältöön

Selaa aineistoja (yhteensä 49573)

Järjestys:

Suojeluskuntalaiset ja yleisö valmistautuvat patsaan paljastusjuhlaan

Vapaussodan sankarihaudan ensimmäinen puuristi

Sananparsia ja sutkauksia..

Vihannin kaivosmiehiä pyhäpuvussa. Edessä vas. Eino Viitala, takana 4. vas. Eero Viitala ja seuraavana Jouko Niemi

Vuoden varrelta

Kylän tuntumassa Uudenkaarlepyyn puolella on isonvihan (1713-21) aikainen piilopirtin lämmitysuuni

Pienyrittäjyys kukoistaa ainakin vielä Alahärmän kylissä. Kuva Ekolasta Martti Luomasen puutavaraliikkeestä

Kaivoskipassa oikealla Eino Viitala

Rautaroikan miehet Lapualta, Kauhavalta ja molemmista Härmistä Härmän asemalla 1925. Meneillään on eteläpään vaihteen vaihto

Ampuja Elina Ilkka Hakolasta

Sananparsia ja sutkauksia

Saima Vainionpää (Teffan Saima) kotipihallaan Puskalanmäellä

Reino Hanhimäki työkaverinsa kanssa Outokummun Keretin kaivoskuilussa 1960-luvun puolivälissä . Virkavuosia kaivostyössä Reinolle kertyi 24

Lahden Seudun Eteläpohjalaisten naistoimikunta. Takana toinen vas. kirjoittaja Kaarina Lappalainen

Laina Vistinmäen perhe v. 1947. Lainan vieressä Liisa s. 1939, Antti s. 1937, Matti s

Härmän Akka on tallentanut historiaa

Nykyisen sankaripatsaan osat on tuotu Härmän asemalta kirkon edustalle 1922

Aune Hakola oppilaittensa kanssa Yliviitalan koululla 20-luvun lopulla

Pelkkalan kylähistoriaa varten kameraseura on tallentanut vanhan asutuksen merkkejä kylää ympäröivistä metsistä ja pelloilta. Yllä on kylän vanhin tiedossa oleva rakennus hirsilato, jonka ylähirressä on vuosiluku 1801 ja tekijänsä puumerkki

Toimittajina kirkonkylän oppilaat

Muistamme ja ikävöimme heitä : Pyhäinpäivien 1993-1994 välisenä aikana iäisyyskutsun saaneet alahärmäläiset

In Memoriam

Emmental-juusto on hyvää, toteavat Härmän Seudun Osuusmeijerin edustajat juustomestari Jorma Mäki-Latikka, toimitusjohtaja Matti Männistö, hallintoneuvoston pj. Raili Pajula ja hallituksen pj. Raimo Alakumpula

Alahärmän poikia v. 1940 välirauhan teon jälkeen, vas. Jaska Pukkila (vanhantuvan Jaska), Jaska Pukkila (uudentuvan Jaska), Kustaa Suurholma ja Jussi Laita. Ikkunalta näkyvät Oskari Kojonen ja Jaska Autio

Härmä-seuran puheenjohtaja Sauli Filppula onnittelee mestarikansanlaulaja Irja Kuoppalaa 80-vuotispäivän johdosta

Härmän Siskojen 9-henkinen joukkue Helsingin kansainvälisillä voimistelujuhlilla

Alahärmän kirkkokuoro 60-vuotiskonsertissa kirkossa

Hyvistä hevosista aaveen viestintään

In memoriam Valde Mäki

Jääkärimuistomerkki

Tykki KJR 37 toimitusjoukkue 1941 Valkeasaari. Istumassa etur. vas. Hannes Katajamäki, Vionmaa, Erkki Palomäki, Paavo Kiviniemi, Juho Kojonen, Nestori Puronvarsi, Tauno Miilunpohja Palomäen ja Miilunpohjan välissä

Linja-autoja Voltin Matkahuollon(Voltin Kahvila) pihamaalla lähtöasemissa 13.5.1970

Pyykki on pantu, vaan ei pitänyt! Kapteeni Saikku merkistsee numeron ensimmäiseen pyykkiin. Vas. maan saaja, entinen kolhoositalonpoika ja oik. kolhoosin apulaisjohtaja Lasinov, emigrantti Salmen pitäjästä. Työtä tehtiin kevättalvella-42

Tulomajärven Mantereen kylässä veljekset Vasili ja Iivan sekä sisar kylvävät kauraa keväällä -42 kolhoosin pelloilla. Vakkana on säkki. Sisar pisteli peltoon tikkuja pystyyn merkiksi kylvetystä alasta

Vas. Heino Kujala, kaatui Lapin sodassa 4.12.-44, Jaska Heikkilä, kaatui Rokkalanjoella 19.6.-44., Onni Jylhä Alavudelta, kaatui sodassa. Komppanian härmäläisistä vain Eino Linna jäi jäljelle

Miksi?

Kollaanjoella 13.6.1995 vas. Kauko Viitamäki, Aito Luoma ja Mauno Vehkaoja

Veteraanimuistomerkki

Muistolaatta kirkon raunioilla Äyräpäässä

Alahärmäläisiä ETELÄPOHJALAISIA ELÄMÄNKERTOJA -teoksessa

Kurssitapaamisen virallinen osa, missä presidentti toivottaa vieraat tervetulleiksi kuohviinimaljan kera. Presidentille luovutetaan erään entisen kurssilaisen veistämä pronssinen Reppumies-patsas

J. V. Snellmanin nuoruudenkodin muistomerkki

Vieljärven bokosta (kinkonkylä) kevät -42. Tästä pellosta kivet oli poistettu ja vetokoneena oli TX3 piikkipyörätraktori. Muokkausvälineenä traktorillakin oli risuäes

Jaakko Ikolan muistomerkki

1950-luvun alkuvuosina hevoset olivat tuiki tarpeellisia Hanhimäessä, kun kylää halkovaa tietä kunnostettiin. Ei ollut lapio vieras työkalu kylän naisväellekään

Senjälkeen kuljettiin itse päärakennuksen eteen, johon presidenttipari ilmestyi tasan kello 13.00 vieraita kättelemään. Vierasjono eteni ikäänkuin linnanjuhlissa presidentin vastaanotossa

Ensimmäinen maanjakoon liittyvä alkukokous pidettiin Vieljärven alueen Kolatselässä. Läsnä oli joukko kyläläisiä, jotka halusivat omaa maata viljeltäväkseen kolhoosin maista. Maan varauksesta tehtiin sotilashallinnon ja maan saajan kesken nautintasopimus, jonka oli tarkoitus olla voimassa siihen saakka, kunnes lopullinen maanjako suoritetaan

Tämän jälkeen oli mahdollisuus tutustua linnan sisäosiin. Linnassa on keittiön lisäksi 18 huonetta, joista yläkerta on presidenttiparin yksityiskäytössä. Kuvassa rouva Eeva Ahtisaari esittelee ruokasalia

Kaarle Kustaa Hanhimäki (1898-1970), puoliso Helmi Martta, tytär Raili sekä apulaistyttö Hanhimäen talon pihamaalla1930-luvun puolivälissä

Muistellaan kulunutta vuotta

Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2