Alavuden Kuivaskylän Tevaniemessä asuneen Eino Tevaniemen (1906-1963) henkilöhistoriaa, keskittyen hänen tekemiinsä useisiin kymmeniin puuveistoksiin. Usein veistosten aiheena oli hevonen.
Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…
Kirjoittaja on antanut tekoälyohjelmalle pohjatekstin, jonka perusteella tekoäly on kirjoittanut tarinan aiheesta "Kätkänjoen kyläkoulu loppui, mitä tapahtuikaan kylälle". Mukana tekoälyn kirjoittama artikkeli.
Kirjoittaja muistelee orpoa hirvenvasaa, joka löytyi ojasta ja joka kasvoi kesän Pentinmäen navetassa. Syksyllä (mahdollisesti 1959) hirvi siirrettiin Korkeasaareen.
Alavuden eteläisin kylä, lempinimeltä Sapsu. Koulutoimintaa 1906-2006. Kylällä toimivat eri yhdistykset ja niiden toiminnasta. Tunnetut kansanmuusikot. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Sapsalammilta.
Historiikin ensimmäinen osa julkaistu 2021 Alavuden joulu-lehdessä. Toisessa osassa käsitellään yhdistyksen toimintaa 1960-, 1970 ja 1980 -luvuilla sekä yleensä maa- ja kotitaloustöihin vaikuttaneita innovaatioita. Yhdistyksen puheenjohtajat ja…
Tuomas Juhonpoika Vainionpää (aluksi Myllymäki) syntyi Alavudella 1813. Perimätiedon mukaan hän olisi saanut kellonrakennusoppia mahdollisesti Könnin kellosuvulta Ilmajoella tai sitten Alavuden Sulkavakylän Jaakko Mikonpoika Dufvalta tai Virroilla…
Kirjoittaja muistelee aluksi omia kouluvuosiaan Kirkonkylän kansakoulussa ja myöhemmin Keskustan ala- sekä yläasteella. Myös opettajan urasta Alavuden eri kouluissa. Myöhemmin hän toimi rehtorina Kirkkomännikön koulussa eläköitymiseen asti.…
Tarinan aiemmat osat julkaistu 2020 ja 2021 Alavuden joulu-lehdissä. Alavutelaisen kestikievarin tyttären ja kirjailija Sakari Topeliuksen loppuelämien vaiheet. Mukana kaksi Topeliuksen runoa: "Virva nummella" ja "Unohdettu".
Haastateltu Eero Hietalaa, joka nuorena oli töissä Johannes ja Maija Jänneksen virvoitusjuomatehtaassa Alavudella. Limonadin valmistuksen työvaiheet käyty läpi. Lisänä listaus Alavuden virvoitusjuomavalmistajista ajalta 1902-1950
Mikko Paavola muistelee kahta käyntiään Alavuden kirkossa: toinen lapsena ja toinen aikuisena. Tilaisuuksissa on siunattu hautaa kaksi Saaren suvun jäsentä (kansanedustaja Eero Saari, poikansa maanviljelijä Erkki Saari).
Lyyli Hietala (o.s. Vanha-aho) oli jatkosodan aikana karjakkona Janakkalassa. Talossa oli myös sotavankeja tekemässä maatilan töitä. Muistelu koskee lähinnä sotavankien töitä ja kohtelua.
Kirjoittaja Pirkko Saari on päässyt ylioppilaaksi Alavuden yhteiskoulusta 1962. Päiväkirjamerkintöjä ajalta, jolloin hän opiskeli suomea ja kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Alkuperäisestä lyhentänyt Malla Kamkeris. Kuvituksena…
Lyhyesti taiteilja Matti Annalan taustasta ja ansioista. Annala on lahjoittanut suurikokoisen Lappi-aiheisen työn Alavuden yhteiskoululle 1947-48. Siitä sai kimmokkeen Taidetta kouluihin-yhdistys. Kuvituksena 1950-luvun alussa otettu opettajainkuva,…
Kirjoittaja muistelee aluksi yleisesti nuoruuttaan Hakojärvellä. Lisäksi hän kuvailee (ilmeisesti) vuotta 1967, jolloin Hankirallin yksi osakilpailu ajettiin Ähtärin ja Töysän maisemissa. Seuratuimpia ajajia olivat Lusenius, Toivonen ja Timo Mäkinen.…
Vuorisalmen talo on saanut perustamisluvan 19.12.1774. Ensin nimi oli muotoa Vuorensalmi. Tilan perustivat Jaakko Juhonpoika ja Liisa Antintytär, jotka isännöivät taloa vuoteen 1800. Seuraavana vuonna talon ottivat haltuun Mähösen talon poika Tuomas…
Artikkelin on kirjoittanut Elli Heikkola vuonna 1937 Hakojärven Nuorisoseuran kotiseutuarkistoon. Käsittelee Niklas Erkinpoika Kytölää, joka syntyi Keuruulla 1.7.1853 ja kuoli Hakojärvellä 77-vuoden ikäisenä. Teki elämäntyönsä renkinä, metsätöissä…
Alkusanat: Ketuilla luolat ja linnuilla pesät. Ja karhuilla korvessa majansa on. Vaan ihmisen poika se talvet ja kesät, iloisena laulaa ja huoleton on.
Juho Lahelma syntyi Uhtuan pitäjässä Itä-Karjalassa, josta muutti vanhempiensa mukana Töysään 1922. Jatkoi isänsä ammattia kauppiaana (kiertävänä?) ja myöhemmin oma liike Hakojärvellä. 75-vuotishaastattelu.
