Selaa aineistoja (yhteensä 49657)

Tarina pienen kattilan vaiheista keittiötöissä, nuoren perheen kasvaessa. Kirjoittaja töysäläislähtöinen.

Alkusanat: Onnetar kun arvat jakaa, kuka parhaat kortit saa

Alkusanat: Vain hetkiä jotka tulevat ja menevät, iltoja jotka hämärtyvät

Alkusanat: Portaat vievät ylös ja alas. Vain viitan heilahdus, villi toivo ja olet siellä

Alkusanat: Se iso kivi ennen, ihmisikä sitten

Kirjoittajan isän muistelun pohjalta (vuonna 1982) kirjoitettu aine, jonka aiheena joulu sota-aikana korsussa. Valokuvana SA-Kuva Niilo Verranen, 1941: Joulu etulinjan korsussa

Jupon tilalla pidettiin 3.8.2024 luhtirakennuksen 200-vuotisjuhla ja samalla Jupon suvun ensimmäinen sukukokoontuminen ja Juppo-rock. Luttirakennuksessa on kaksi varastopuaria alhaalla ja kolme nukkuma-aittaa ylhäällä. Lutin rakensi 1824 Elias Juppo,…

Avainsanat: ;

Katajamäen talo on perustettu 1750-luvulla, uudisraivaajana oli entinen sotilas Paavo (Påhl) Heikinpoika Stenland (sotilasnimi, esiintyy myös muodossa Steenland), myöhemmin Katajamäki. Sukuselvitys Paavon ja vaimonsa Beata Simontytär Huutoniemen…

Porttisen mäkitupa tai mökki kuului alkujaan Jupon kantatilaan. Hanna ja Juho Porttisella oli vuonna 1903 tehtynä kontrahtisopimus mäkituvasta Töysän asemapäällikkö A.A. Abtin kanssa, 50 vuoden ajaksi. Vuonna 1920 Hanna Porttinen halusi lunastaa…

Tekstin on vuonna 1937 kirjoittanut Sylvi Jokilehto Hakojärven nuorisoseuran kotiseutuarkistoon (teksti alkuperäisessä muodossa). Noin sivun mittainen kertomus v. 1856 syntyneen "Kaisa Heikintytär Proelin eli Puskan omaa sukua Istanmäki, joka…

Alkusanat: Hento, hellä impeni, vieno valko lilja

Alkusanat: Onnea toivon, onnea oivaa, elämän rataa tasaista, loivaa, "sulle"

Alkusanat: Nuori mieli pyhän armaan, nuoren rinnan täyttävi

Teksti on kirjoitettu alkuperäisessä muodossa, sen on kertonut 1936 Elli Heikkola Hakojärven nuorisoseuran kotiseutuarkistoon. Kuvaus Matti Matinpoika Kallioniemen (myöh. Heikkola) ja Serafia Gabrielintytär Mähösen hääjuhlasta (ja sen aikaisista…

Kuvaus Haaviston tilan muutoksesta vuosien varrelta: Urho Haaviston kanalasta, Esa Haaviston navetaksi ja nyt Lavilan hevostalliksi. Tallihankkeen vaiheista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Valokuvat kanalasta 1950-luvulla ja hevostallin…

Avainsanat:

Lavilan perheen (Ritva ja Klasu, lapsenlapset Aino ja Anni) kesäretken kuvaus. Kohteena Kotkassa järjestetty Raittiuden ystävien liittokokous. Lisäksi vierailtu Kotkan akvaario Maretariumissa, Lappeenrannassa, Imatralla ja Mikkelissä. Mikkelissä…

Lyhyt kuvaus pienimuotoisesta hölkkätapahtumasta 8.6.24 klo 13-16, reittinä Ähtärintie-Hakojoentie-Keisalantie. Järjestäjänä Hakojärven kyläyhdistys ry. Sivulla 6 valokuvaa osallistujista.

Artikkelissa käydään läpi tapahtumia niin Hakojärvellä kuin maailmallakin, sähkön hinta, joidenkin merkkihenkilöiden kuolemat, presidentin vaalit Suomessa, USA:ssa ja Venäjällä, syksyn sato sekä erityisesti säätilan vaihtelut eri vuodenaikoina.

Artikkeli kertoo Hakojärven koulun ja vanhempainyhdistyksen toimintasuunnitelmista koulun viimeisen lukuvuoden ajalle. Hakojärven koulu yhdistetään Iivarin kouluun 1.8.2025. Sitä ennen keväällä 2024 vietetään koulun 100-vuotisjuhlaa. Kuvakooste…

Hakojärveltä syntyisin oleva Raija Kontio (os. Järvimäki) muistelee koulu- ja opiskeluaikojaan. Mm. terveystieteiden tohtori ja dosentti. Työskentelee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajana ja Turun yliopiston dosenttina. Muotokuvan hänestä on…

Lyhyt muistelu Töysän Raittiusyhdistyksen askartelukerhosta. Toiminut vuodesta 1954 lähtien säännöllisesti. Joulumyyjäiset aina 2. adventtina. Ohessa kuva, jossa raittiusyhdistyksen väkeä Erkkilässä 1960-luvulla.

Töysäläissyntyisen Mikko Paavolan muistoja järjestö- ja puoluetoiminnastaan ajalta, jolloin hän on asunut Kuopiossa ja myöhemmin Helsingissä

Akkalan Nuorisoseurantalo on rakennettu 1911 Töysän Ritolaan. Nimi muuttui Töysän Ylipään nuorisoseuraksi, 1930-1940-lukujen taitteessa ja myös tilat laajentuivat. Kuvaus yhdistyksen viime vuosien toiminnasta sekä tehdyistä remonteista ja niihiin…

Töysän joulu -lehteä on painettu aikojen kuluessa eri kirjapainoissa, viimeisimmät 27 vuotta I-Print Oy:ssä Alavudella ja Seinäjoella. Tuona aikana on kirjapainotyö on kehittynyt suuresti. Heikki Mäkiranta on haastatellut Risto Saarista, joka on…

Erkki Nestor Ilomäki (1888-1968) syntyi Töysän Ritolassa. Hän muutti Amerikkaan 1913. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä Cleveland Cliff-yhtiön palveluksessa Ishpeming Michiganissa. Erkin perhetausta sekä oman perheen vaiheet kerrottu sekä…

R.A.S.A -yhtye perustettiin 1970-luvulla, alun vaiheiden jälkeen kokoonpano oli: Kari Keisala (kitara), Pasi Kallioniemi (rummut), Sakari Pesola (kitara), Raimo Valkama (basso), Jukka "Frogley" Mänty-Sorvari (laulu). Mänty-Sorvarin muutettua pois…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Hannu Mähönen muistelee Töysän yläasteen jälkeistä elämää, ensin opintoja Jyväskylän yliopistossa,…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Anne Pennala muistelee opiskeluaikoja Tampereella (kansainvälinen politiikka, tiedotusoppi, kielet)…

Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä ikäluokalta. Sivulla 38 nimet ja luokkakuvat 9A ja 9B, vuodelta 1980.
Tässä artikkelissa lapsuuttaan, opiskeluaikojaan sekä työuraansa muistelee Raija Kontio, os.…

Töysäläissyntyisen Heimo Harjun (1932-2021) valokuvanäyttely pidettiin Töysä-talolla kesällä 2024. Kuvaus näyttelystä, Heimon elämästä yleensä sekä valokuvausharrastuksesta, josta hän sai myös tunnustusta, mm. erilaisia alan arvonimiä.
Heimon…

Iivarin koulun oppilaat osallistuivat hyväntekeväisyystempaukseen ompelemalla turvamakkaroita Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden osastolle. Kuvaus ja kuvia projektista ja oppilaiden kommentteja.

Aukeamalla hiukan tietoja sotahistoriasta talvi- ja jatkosodasta sekä Lapin sodasta. Taustatietoja sodan aikana ilmestyneistä postikorteista, tekstissä mainittu myös muita taiteilijoita. Kymmenen kuvaa postikorteista, joiden kuvituksessa sota-aika…

Kansallisarkiston vanhoista lehdistä kirjoituksia on poiminut Tarja Ylimäki. Lyhyitä mainintoja koulun rakentamisen vaiheista eri lehdistä. Pidempi artikkeli koulun vihkiäisjuhlasta 11.12.1932, lehti Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän sanomat.

Alkusanat: Anna silmiini tähdet silloinkin, kun levottomuus eksyy ovelleni.
Opettaja Juha Jokiahon runoja (9 kpl) ja valokuvia aukeamalla.

Töysäläinen Elias Kustaanpoika Rautio (os. Hakomäki, 1833-1911) tunnettiin kyvystään pysäyttää verenvuodot. Verenseisautus on suomalaisessa perinteessä tunnettu ilmiö.

Kirjoittajan muistoja sotien jälkeisestä ajasta ja työtehtävistä, mitä maaseudun lapsilla ja/tai nuorilla teetettiin. Lehtikerppuja lampaille (kuva), eläinten hoitoa, perunannostoa. Eniten muistoja työtehtävistä Kitulankosken sahalla sekä…

Veljentyttären Tuula Luoman muistokirjoitus tädistään Rauha-Maria Hautamäestä, os. Pitkäahosta.

Erilaisia tilasto- ja muita tietoja Töysän kunnasta vuodelta 1974; mihin hallintopiireihin kunta kuului, kunnan elinkeinorakenne, valtuusto, hallitus ja lautakunnat, luottamushenkilöitä. Alaotsikoita: Talous ja hallinto, Koulutoimi, Sosiaali ja…

Alkusanat: Tahdo ei aina muisti luistaa, aiheen runoon että muistaa

Töysän säästöpankkisäätiö on aloittanut toimintansa 2009. 15-vuotishistoriikin on kirjoittanut Arto Juurakko. Teos julkistettiin juhlassa Töysän Nuorisoseuralla lokakuussa 2024. Kuvaus juhlasta ja valokuvia (kirjoittajan).

Vuoden 2023 Tohnisen äijäksi valittu yrittäjä Marja-Liisa Pienimäki kutsui arvonimen saaneet yhteiseen juhlaan Sepänniemen lomakylään elokuussa 2024. Tilaisuuteen osallistui 16 henkilöä. Arvonimi on jaettu 39 kertaa, saajista elossa on kirjoittajan…

Vuoden 2024 Tohnisen äijäksi valitun Janne Vuorelan kuulumisia. Aktiivisesti järjestö- ja toimikuntatyötä hän on tehnyt 22 vuotta, mm. Töysä-seurassa, Töysän 4H:ssa, Tohnin kyläseurassa, näytelmäohjaajana eri paikallisteattereissa sekä viestintä- ja…

Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…

Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…

Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.

Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…

Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…

Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…

Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.

Katsaus Seinäjokea eri aikoina käsittelevään kaunokirjallisuuteen.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2