Selaa aineistoja (yhteensä 50028)

Alavuden maamiesseuran vaiheet vuodesta 1932 alkaen.

Facebook-ryhmän keskusteluista poimittuja juttuja Alavudesta ennen ja nyt.

Aseman koulun vaiheet 1915-2014.

Teksti Toivo Kuulan juhlavuoden tapahtumista Alavudella.

Muistelmia työnteosta Sääskiniemellä sodan jälkeen turvetyöläisenä.

Lyhennelmä Sirpa Rekolan vuonna 1993 kirjoittamasta tekstistä Alavuden ilmailukerhon ja lentokentän vaiheista.

Vilho Pellinen kertoo rippikoulun käymisestä Kortesjärvellä 1930-luvulla.

Seinäjärven kuoron perustamisesta ja vaiheista.

Teksti talvisodan aikaisesta operaatiosta ja panssarilaiva Ilmarisen tuhosta.

Muistelma talvisodan alkamisesta ja sen vaikutuksesta kirjoittajan kouluaikaan.

Alavuden lukion abiturienttien haastattelu muusikko Pauli Hanhiniemen kanssa.

Artikkeli Toivo Kuula -laulukilpailusta Alavudella.

Alavuden kaupunginkirjaston, koulujen, Harrin taidekeskuksen ja Vetämäjärven leirintäkeskuksen kuulumisia.

Sapsalammin kyläkoulun eri vaiheet perustamispäivästä nykyhetkeen.

Alavuden seurakunnan historiaa ja rakennusten sekä paikkojen vaiheita.

Kortesjärven seurakunnan ja kappeliseurakunnan historiaa 1500-luvulta nykypäivään.

Kirjoitus on lyhennetty ja muokattu katkelma puheesta, jonka lapsenlapset Hanna Palojärvi ja Suvi Ahola pitivät muistotilaisuudessa 7.6.2019.

Kansanedustaja Janne Sankelo muistelee lapsuutensa jouluja.

Kortesjärven seurakunnan kappalainen Tarja Takala-Luostarinen onnittelee 230-vuotiasta Kortesjärven kappeliseurakuntaa.

Jutussa kerrotaan elämästä ja raittiuslautakunnan työstä Seinäjoella kieltolain aikaan 1919-1932.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta 1950-luvulta.

1800-1900-lukujen vaihteessa suuri määrä asevelvollisia Suomesta lähti Amerikkaan välttääkseen kutsun Venäjän armeijaan. Jutussa kuvataan tilannetta Seinäjoen näkökulmasta.

Kuvataan Seinäjoen nimistön ja asemakaavan kehittymistä lähinnä 1920-1950-luvuilla.

Jutun kirjoittaja pohtii Seinäjoen nimen alkuperää ja tulee siihen tulokseen, että sen takana on säynäs ja nimi Säynäjoki. Esitellään myös muita teorioita.

Lista Nurmon Tepon talonhaltijoista.

Nurmolaisen Tuomas Huumon vaiheista ja toiminnasta aina vuodesta 1918 1950-luvulle.

Katsaus kahdeksankymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin Äyräpään taistelussa. Kuvassa viimeiset elossa olevat Äyräpään taisteluun osallistuneet nurmolaiset (Lauri Johannes Holma ja Toivo Jaakko Hietala) sekä Nurmon kirkon seppelpartio…

Nurmoo-seuran näytelmäpiiri esitti kesällä 2019 Nurmon museolla historiakuvaelmaa, jossa kävi ilmi myös se, että nurmolaisia osallistui Paukanevan teloituksiin vuonna 1918.

Jutussa kuvaillaan neljännen Moomma Nurmoos! -tapahtuman ohjelmaa kesältä 2019.

Jutussa kerrotaan 20 vuotta toimineessa Fyrrylän asumisyksikössä tehtävästä työstä.

Knuuttilan koulun historiaa yli sadan vuoden takaa aina nykypäivään asti, kun sitä remontoidaan asuinkäyttöön.

Alkusanat: Ikkunoita koristaa / kauniit jouluvalot / hiljaisesti huminoi / metsän puut ja salot

Kirjoittaja kertoo rakkaudestaan historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Nurmon yläasteella toimii nuorisopalveluiden ylläpitämä välituntikahvila.

Jo Nurmon kunnan aikana alkaneesta ja edelleen jatkuvasta yhteistyöstä seurakunnan ja kunnan nuorisotyössä.

Kerrotaan Nurmon nuorisotilojen toiminnasta, erityisesti Hyllykallion Hylbestä, joka sulkee ovensa.

Kuulumisia Hyllykallion koulusta ja koululaisten piirustuksia.

Jutussa kerrotaan Nurmossa talvisodan aikaan olleen kotihevosvarikon toiminnasta. Mukana on myös lista varikolla palvelleista miehistä.

Kansalliskirjaston digikirjastosta löytyy vanhaa aineistoa myös Nurmosta.

Jutussa kerrotaan nurmolaisesta maataloudesta.

Kirjoittaja kertoo työstään ja lapsiperheen elämästä Brysselissä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana vuonna 2019.

Kirjoittaja kertoo muutamasta Väinö Hämäläisen maalauksesta. Hämäläinen on maalannut myös Nurmon kirkon alttaritaulun. Kuvina Väinö Hämäläinen itse sekä taulut Kanteleensoittaja (1901), Kuortaneen kirkkoranta (1908), Lemminkäinen ja Hiiden hirvi…

Nurmon Jymyn edustusjoukkueen pitkäaikaisen pelaajan Veikko Martikkalan muistokirjoitus

Kirjoittaja pohtii urheilun merkitystä paikallisidentiteettiin ja sen muodostumiseen.

Lyhyt katsaus Nurmon Jymyn toimintaan 95-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä.

Jutussa kerrotaan Nurmon Ylijoen kylän historiasta ja nykypäivästä.

Alkusanat: Kaikki on peruttu, paitsi kevät. Väkevänä painuu jälki multaan, vihertää silmuihin koodattu toivo.

Ritva Sorilan 80-vuotisjuhlan lyhyt kuvaus ja valokuvia juhlan kulusta 5 kpl.

Kirjoittajan isän, Oiva Hankaniemen elämänvaiheista, pääpaino sotavuosissa ja sotapalvelusajassa. Mainittuna mm. 2. Erillinen Autokomppania ja 3.Prikaati eli Sininen prikaati. Kuvituksena 11 valokuvaa; kantakortti, ajomääräys, kenttäpostia ja kuvia…

Kerrotaan Töysän eri kylillä 1900-luvun alkupuolella toimineista kyläsepistä ja pajoista. Kuvituksena 14 kuvaa henkilöistä ja rakennuksista, mm. Etelä-Pohjanmaan Ajokalukouluyhdistyksen rakennus, jossa sai sepänoppia.