Pentti Hepojoki on koonnut 1963 syntyneiden töysäläisten kuulumisia, yläasteelta pääsemisen jälkeen ja tähän päivään.
Luokkakuvat 9A ja 9B vuodelta 1984. Naisista sekä tyttönimi että nykyinen nimi, jos kirjoituksessa mainittu.
Töysä-aiheisen täkänän eli seinävaatteen kuva ja taustatietoja. Sinisellä pohjalla valkoisia kuvioita; kirkko, järvimaisema, metsää, jne. Kuva ja tiedot Pentti Hepojoki.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy luokkakuva vuodelta 1986, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy luokkakuva vuodelta 1976, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty. Alkusanat Pentti Hepojoki
Hepojoki esittelee kuvina kymmenen eri postikorttitaiteilijan korttia, yhden kultakin. Osa on julkaistu sata vuotta sitten, osa sotavuosilta. Jutussa kerrotaan muista keräilijöiden suosimista korttitaiteilijoista sekä suosituimmista aiheista.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy kaksi luokkakuvaa vuodelta 1968, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty. Alkusanat Pentti Hepojoki
Kirjoittaja esittelee postikorttisarjan, jonka on piirtänyt Kaapo Wirtanen. Kymmenen kortin sarja esittelee hämäläistä kansanelämää. Kortit ovat Wirtasen tuotantoa 1940-luvulta, jokaisesta kortista on kuva.
Kirjoittaja esittelee Kaapo Wirtasen piirtämiä joulu- ja uudenvuodenkortteja. Vielä 1900-luvun alussa oli tapana lähettää erikseen joulu- ja uudenvuodentoivotukset. Lyhyesti taustatietoja Wirtasesta. Vanhojen korttien aiheista ja keräilystä sekä…
Aukeamalla hiukan tietoja sotahistoriasta talvi- ja jatkosodasta sekä Lapin sodasta. Taustatietoja sodan aikana ilmestyneistä postikorteista, tekstissä mainittu myös muita taiteilijoita. Kymmenen kuvaa postikorteista, joiden kuvituksessa sota-aika…
Esitellään Joseph Alasen piirtämiä postikortteja. Alanen syntyi 1865 Tampereella ja kuoli 1920 Helsingissä. Hänen laaja postikorttituotantonsa ajoittui lähinnä viimeisille elinvuosille. Aiheet usein isänmaallisia, lisäksi hän piirsi myös pääsiäis- ja…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä Töysän yläasteen oppilailta, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy luokkakuva vuodelta 1972, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty. Alkusanat Pentti Hepojoki.
Kirjoittaja esittelee kuvin 10 eri taiteilijoiden postikortteja, joissa aiheena Suomen lippu. Lyhyt taustateksti Siniristilipusta ja osasta taiteilijoita.
Suomalainen taiteilija Arthur Heickell (1873-1958) piirsi useita postikorttisarjoja, maalasi myös muotokuvia, asetelmia ja alttaritauluja. Postikorttien aiheena esim. luonto ja maalaiselämä. Taustatietoja taiteilijasta ja kuvituksena 7 erilaista…
Tosipohjainen pakina neuvostoliittolaisten Sputnik-tyttöjen vierailusta Lapualla v. 1969 ja paikallisten Suomi-Neuvostoliitto-Seuran jäsenten toimimisesta vierailun isäntinä. Kirjoitus osallistui Rea Rintamäki Oy:n kirjoituskilpailuun.
Artikkeli on tehty Esko Hernesharjun viime sodan jälkeen tekemästä haastattelusta vuodelta 1942. Siinä kerrotaan Esko Vrpelaiden kotona olleista venäläisista sotavangeista.
Artikkelissa kerrotaan kahden sodan veteraanista Matti Kimpisalosta Isojoen Heikkilänkylästä. Kimpisalo täytti 11.12.2006 95 vuotta. Artikkelissa kerrotaan JR 58 taisteluista.
Sotilaspoikien perinnekilta perustettiin Etelä-Pohjanmaalle syskyllä 1991. Isojoen sotilaspojat perustettiin 8kk päästä tuosta. Artikkelissa kerrotaan 15vuotis juhlista.
Artikkelissa kerrotaan Isovihan vaikutuksista Isojokeen ja sen lähialueisiin 1700-luvulla. Venäläiset polttivat taloja ja veivät Isojoelta 6 lasta orjiksi.
Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta perunanviljelyhistoriasta. Isojoki pääsi Guinnesin ennätysten kirjaan vuonna 1984 kuorimalla yhtäjaksoisesti perunaa yli 50 vuorokautta.
Artikkelissa kerrotaan Isojoen naisten kerhon kutomista 17 villapeitosta ja sadoista sukista, jotka saatiin vuoden 2006 aikana lähetettyä Intiaan niitä tarvitseville.
Artikkelissa kerrotaan siitä, miten kaukana 1400-1500 luvuilla isojokiset asuivat kirkkomaihin nähden. Artikkelissa kerrotaan myös Alceniuksen pappissuvun sukuhautakappelista, joka sijaitsee Isojoen vanhan kirkon hautausmaalla, sekä muista…
Isojoen Sarviluomankylästä lähti sotaan Peräluoman kaikki seitsemän poikaa. Isojoen sotilaspojat ja pikkulotat kunnioittivat heidän panostaan maatamme kohtaan niin, että pystyttivät pihamaalle muistomerkin.
