Selaa aineistoja (yhteensä 50008)

Pakinassa tutkaillaan rautateiden ja lyseon merkitystä Seinäjoelle ja seinäjokelaisille sekä VR:n toiminnoissa viime aikoina tapahtuneita muutoksia.

Artikkelissa kerrotaan Alkon avaamisesta Seinäjoelle vuonna 1932 ja sen vaikutuksesta kaupungin liike-elämään. Kuvassa jonotetaan Alkon myymälään Kalevankadulle vuonna 1953.

Kansanhuumorin eroavaisuuksista Suomen eri alueilla.

Artikkelissa kerrotaan Seinäjoen vesijohtoveden vaihtumisesta jokivedestä pohjavedeksi. Kuvissa mm. Kauhajoen Pahalähde sekä Timo Raappana, joka korjauskelkalla maaten korjaa maan alla olla olevia vesiputkia.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen väestönkehitystä ja elinkeinoelämää 1700-luvulta nykypäivään.

Artikkelissa kerrotaan latinan kielen näkymisestä Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoelta lähteneen Pohjolan musiikkiperheen lapsista kertova juttu perustuu Markus Aaltosen yli kymmenen vuotta sitten tekemiin radiohaastatteluihin.

Murteella kirjoitettu pakina kuoroharrastuksesta.

Tarina 4-vuotiaasta Kalle-pojasta, joka ei tiennyt, mikä joulupukki on. Kirjoittaja on Viitalan koulun oppilas.

Joulutarina tontusta, joka ei ujoutensa vuoksi uskaltanut mennä jakamaan lahjoja taloon sisälle. Kirjoittaja on Viitalan koulun oppilas.

Alkusanat: Kun talvi on tullut se lumiukkotarpeet tuo. Kirjoittaja on Viitalan koulun oppilas.

Alkusanat: Nyt on joulu / ja loppuu koulu. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: Pian on maassa rauha, perhettä odottaa joulusauna. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: On joulurauha / joulupuurosta täyttyy kauha. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: Nyt on koulu ja kohta on joulu / tontut ikkunoissa lurkkii ja kurkkii. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: Tonttu kurkkii ikkunan takaa, ja lumi jo maassa rauhassa makaa. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: Kun tontut kurkkii ikkunan takaa, lapset kiltisti vuoteessa makaa. Kirjoittaja on Ylijoen koulun oppilas.

Alkusanat: Tullessa laululintujen / tuoksuessa valkotuomien / oli aika sun syntyä tänne.

Kirjoittaja kertoo nuorimman sisarensa sairastumisesta ja menehtymisestä.

Nuotti ja sanat lauluun, jonka on sanoittanut ja säveltänyt Helena Viertola, sovitus Keijo Vättö.

Aukeamalla kuusi valokuvaa kuvateksteineen vuoden varrelta: lukion ja yläasten laajennus, Tanelinrannan nuorisotalo, Nurmon museon peruskorjaus, Kertunlaakson asuntoalue, Hyllykallion pesäpallokenttä ja Isokoskentien perusparannus.

Valokuva ja kuvateksti vuotuisen Kulttuurikello -palkinnon saaneesta Nurmon Veteraanikööristä.

Valokuva kuvateksteineen: Vuoden Nuori -tunnustuspalkinnolla palkittiin aktiivisesti partiolippukunnassa toiminut Kaisu Holli.

Nurmolaisia tai Nurmoa käsitteleviä sanontoja ja sananlaskuja luettelona. Paukahrosten kuvituksena on valokuva Istolahden talosta - viittaa jutun ensimmäiseen sanontaan "Kaikki on katunu, jokk'on Nurmoosta lähteny ja katuu viälä tuakin, sanoo Istan…

Anna-Leena Toivosen vuonna 1963 kirjoittama kirje omaisilleen. Toivonen on kirjoittanut kirjeen filosofian tohtoriksi tultuaan ja kuvailee siinä lähinnä kunniakseen järjestettyjä juhlia ja saamiaan lahjoja. Tohtorin omaiset halusivat luovuttaa…

Alkusanat: Oon Kollaan korvessa käynyt, siellä ristin piirtänyt kylkeen vanhan puun.

Artikkelissa kerrotaan Nurmon museon kolme vuotta kestäneestä kunnostusurakasta. Tekstin lisäksi on useita valokuvia kunnostamisen vaiheista.

Artikkelissa on kaksi lyhyttä muistelusta Tervatien nimen alkuperästä ja maailmanlopun enteinä pidetyistä kahdesta auringosta (osoittautuivat auton valoiksi). Artikkelin yhteydessä on hyvin vanha valokuva miehestä auton vierellä.

Alkusanat: Raolleen jätetty portti kutsuu hämärässä kuin ystävä.

Tietokilpailu, jossa on 25 Nurmoa käsittelevää kysymystä.

Valokuvassa Nurmon Jymyn puheenjohtaja Pia Karjanlahti poseeraa Ateenan olympialaisten mainoksen vieressä. Olympiatuli vieraili Suomessa yhden päivän ajan ja Karjanlahti oli Nurmosta mukana sitä saattamassa ja kantamassakin 400 m pituisen matkan.

Etelä-Pohjanmaan murteella kirjoitettu pakina Mantasta ja Kustaasta, jotka lähtevät hakemaan tarjousmaitoa.

Artikkelissa esitellään Seinäjoen kaupunginteatterin johtajien keskeiset työt vuosilta 1965-2015.

Artikkeli kertoo Seinäjoella sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talon suunnittelusta ja arkkitehtuurista. Kuvat: Suojeluskuntatalon parveke ja sisäkuva portaikosta.

Artikkelissa kerrotaan Törnävän alueen vaiheita 1700-luvulta alkaen ja pohditaan mennen ja nykyisen kotiseudun suhdetta.

Kuvaus Seinäjoen kunnallishallinnon vaiheista ja rakennuksista, joissa kuntapäättäjät ovat kokoontuneet. Kuvissa Seinäjoen kaupungintalo, Ristilän mamsellin talo, Marttilan koulu, kauppalantalo ja Törnävän kartano.

Artikkelissa kerrotaan Euroopan ensimmäisen naiseläinlääkärin Agnes Sjöbergin elämästä ja urasta. Kuvassa Agnes Sjöberg.

Artikkelissa kuvataan kotiseutulehtien historiaa ja nykytilannetta Suomessa. Kuvassa artikkelin kirjoittaja Sulevi Riukulehto.

Artikkelissa kuvataan Seinäjoen asemakaavan syntyhistoriaa. Kuvassa ensimmäisen asemakaavan luojan Jakob Kronlundin henkilöllisyystodistus.

Artikkeli kuvaa Suomen rautatieverkon, etenkin Pohjanmaan radan, suunnittelua ja rakentamisvaiheita. Kuvassa Seinäjoen rautatieasema 1890-luvulta.

Artikkelissa kerrotaan Matti Jaskarin perustamasta traktorimuseosta, joka sijaitsee Keski-Nurmossa. Jaskari kertoo traktoriharrastuksestaan ja siitä, miten tuli perustaneeksi traktorimuseon. Artikkelissa on kolme valokuvaa.

Alkusanat: Kerron teille mitä kuulin tänään.

Alkusanat: Elämä kuljettaa / joulusta jouluun.

Alkusanat: Olen etsinyt joulupuuta / sitä lapsuudessani tuoksuvaa.

Kaksi valokuvaa kuvateksteineen Nurmon yläasteen saneerauksesta.

Seurakunnan tervehdys joululehdessä

Kunnanjohtajan tervehdys joululehdessä

Joululehden pääkirjoitus

Runomuotoinen muistokirjoitus. Alkusanat: Vuosien uurteet / haurailla kasvoilla.

Kertomus kettuperheestä. Kirjoittaja on 7-vuotias.