Selaa aineistoja (yhteensä 50023)

Muistopuhe Isojoen Peuralankylällä asuneelle Marjamäelle (1927-2013)

Isojokisten serkusten elämänhistoriaa.

Museoviraston erikoisasiantuntija Tuula Heikkurinen-Montell kävi Isojoen Peuralankylässä tarkistamassa kiviröykkiöitä. Kiviröykkiöt olivat pronssikaudelta ja osa kohteista löytyy Museoviraton muinaismuistoluettelosta.

Artikkeli koostuu sillan rakennuksesta vastanneen Anselmi Kittilän muisteluista. Silta sijaitsee Isojoella ja kulkee Sarviluoman ylitse. Silta rakennettiin 1974.

Tauno Harju syntyi 20.11.1919 Isojoella. Artikkelissa kerrotaan hänen elämästään.

Isojokiset Raino Harju, Rauno Peltomaa ja Juhani Peurala tekivät moporetken kesällä 1964.

Kirjoittaja muistelee lapsuudestaan, kun moottorisaha tuli kylään.

Luke ja Esa Ronlund vierailivat viikon ajan esivanhempiensa kotiseudulla Isojoella. He ovat Maria Mathilda ja Akseli Pihlajaviidan jälkipolvea.

Adressia kerättiin Veäjän keisarin 1899 antaman manifestin vastustamiseksi. Listassa on Isojoen seudun asukkaiden nimiä.

Kertomus Isojokisen Antti Peuralan ensimmäisestä autosta

Väinö Peuralahden kertomus entisajan linnunpyynnistä

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Peuralankylän miesten matkasta sammuttamaan Kodesjärven metsäpaloa 19.7.1969

Isojoen Peuralanjoen perkaus tehtiin vuosina 1971-1973

Artikkeli on kuvakopio Kapsäkki lehdestä

Peltomaiden lapsenlapset tapasivat elokuussa Karjaalla.

Isojoen Peuralankyläläiset matkakuvia Australiasta huhtikuussa 2014.

Australialainen Linda Sivyer vieraili Isojoella neljättä kertaa. sukutapaamisessa oli 32 sukulaista.

Peuralan sillan juhlakahvit juotiin Isojoella Peuralan pihassa.

Isojoen Sarvijärven kävijämäärissä tehtiin ennätys. Kävijöitä oli yli 500 vuoden aikana. Artikkelissa on myös onkikilpailujen tulokset.

Artikkeli kertoo Isojoen Laksolammin historiaa. Ennen letolla oli seitsemän latoa, joihin niitettiin järviheinää.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisen Peuralankylän pienviljelijäyhdityksen kesäretkestä Turkuun, jonne lähdettiin 19.8.1957. Matkakohteina oli mm. Kultaranta.

Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Eino Harjusta, joka oli ryhmänjohtajana molemmissa sodissa ja kaatui 25.6.1944

Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan esi-isistä.

Artikkeli ohjaa sukututkimuksen aloittamiseen ja nimeää Isojoella julkaistuja kyläkirjoja, sukukirjoja ja artikkeleita.

Lauhanvuoren kansallispuiston näköalatorni paloi 2002 syksyllä. Artikkeli kertoo paikalle rakennetusta uudesta tornista, jolla on korkeutta yli 122 metriä.

Artikkeli kertoo Isojoen lämpö Oy:n historiasta

Artikkeli käsittelee meritaimenkantaa, joka Isojoella on yksi harvoista jäljellä olevista kannoista Suomessa.

Kuvakooste Isojoen kouluista. Osa kuvatuista kouluista on lakkautettuja, osa tuolloin lakkautettavia kouluja.

Artikkeli kertoo Isojoen Möykyn kylän seurantalosta ja sen remontista.

Isojokisen koululaisen (Heikkilän koulu) kirjoittama joulutarina

Kirjoittaja kertoo, kuinka he lähtivät Vaasasta sotaa pakoon mummolaan Isojoen Villamolle. Artikkeli kertoo elämästä Villamolla ja sukulaisista.

Pitkässä artikkelissa kirjoittaja kertoo Isojoella tapahtuneista tapahtumista ennen Kyllikki Saaren murhaa 17.5.1953, mustapartaisesta miehestä, Kyllikin etsinnöistä ja murhan tutkimuksista.

Artikkelissa kerrotaan Antti ja Ulla Harjunmaasta, jotka olivat neljä vuotta lähetteinä Nepalissa.

Artikkeli koostuu Isojoen "urheilijain" huvitoimikunnan pöytäkirjasta 5.11.1947, jossa suunniteltiin puurojuhlaa.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen seurakunnan kinkereistä 10.3.2004

Artikkeli kertoo perunankuorimisennätyksestä, joka tehtiin Isojoella kesällä 1984. Perunoita kuorittiin yhtäjaksoisesti 1218 tuntia ja kuorittuja perunoita tuli yli 10 000kg.

Alpo Westerbackan juhlapuhe Isojoen äitienpäiväjuhlassa 9.5.2004

Artikkelissa on kopio Frans Honkaniemen (myöh. Uusitalo) muistikirjasta vuodelta 1894. Kirjoitus käsittelee Hänen majesteettinsa Kerisari Alekstanteri III Aleksandrovitsohin kuolemaa 1.11. ?

Lyhyessä artikkelissa kerrotaan Isojoen Kärjenkoskelta kotoisin olevan Kari Koivusen keksimästä Kariko-raivurista. Raivuri soveltuu mm. pientareiden raivaukseen.

Artikkelissa kerrotaan Isojoella toimivan Kuurnan historiasta. Yhdistys perustettiin 14.4.1997. Yhdistys omistaa Sahtiopiston ja artikkelissa on lista niistä Sahti SM kisoista, joihin yhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet.

Isojoen Kodesjärven koululle kirjoitettu runo. Kirjoitettu koulun 90-vuotisjuhlaan vuonna 1981

Artikkelissa kerrotaan Isojoki-seuran järjestämästä rukiinleikkuukilpailusta Heikkilänjoella 6.9.2015 Jarmo Forsbyn pellolla.

Artikkelissa kerrotaan Pentin-Ruusista, Robert Gabrielinpoika Penttilästä, joka kuului samaa tilaa vuodesta 1687 viljelleeseen sukuun.

Artikkelissa kerrotaan juhlapäivästä 18.7.2004. Juhlapuhujana oli Susanna Haapoja.

Artikkeli on muistokirjoitus Ainolle [Salopihlaja]. Aino oli kultaiseniän kerhon aktiiveja Isojoella.

Artikkelissa kerrotaan Vuoden yrittäjäksi 2004 valitusta Anne Akselista. Akseli kuitenkin menehtyi ennen palkinnon vastaanottamista ja artikkeli on muistokirjoitus.

Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.

Artikkelissa kerrotaan Isojoen Vanhankylän kalanviljelylaitoksen uudesta karanateenialtaasta

Vuonna 1940 syntynyt kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Isojoen Sorilanmäellä.

Isojoen yrittäjät valitsi Vuoden yrittäjän 24. kerran.