Artikkelissa kerrotaan Vuoden yrittäjäksi 2004 valitusta Anne Akselista. Akseli kuitenkin menehtyi ennen palkinnon vastaanottamista ja artikkeli on muistokirjoitus.
Artikkelin kautta pyrittiin saamaan aikaan sukukokous kesälle 2006 Sorilan suvulle. Johan Johansoninpoika Sorila ja hänen vaimonsa Albertiina os. Ränkisalo elivät Sorilanmäellä 1800-luvulla.
Kirjoittaja kertoo kyläilystään pienenä poikana sukulaisissa Lapualla, jossa kuuli Selmi-sedän laulavan jännää laulua, jossa laulu vaihtui koko ajan. Artikkelissa on laulun sanat.
Artikkelissa kerrotaan Isojokisesta Viitälähteen pelimannisuvusta ja siitä, kuinka Jaakko Viitalähde (os. Ojaluoma) ja tämän lapset oppivat pienenä soittamaan.
Artikkelissa kerrotaan Lauhanmaan kyläseuran järjestämästä toisesta Anssin syyssoitto -musiikkitapahtumasta. Tapahtuma on nimetty Anssi Peltomaan mukaan.
Artikkeli kertoo Isojoen Kärjenkosken ensimmäisistä asukkaista. Ensimmäinen kantatila perustettiin v. 1696. Ensimmäinen asukas oli Erkki Erkinpoika Forsman.
Artikkelissa kerrotaan Alpertiina Hietasesta (os. Mäenpää) eli Hietasen Alappusta, joka opetti lapsia Isojoen Vanhassakylässä yli 40 vuotta omassa talossaan. Lapsia tuli lukutaidon oppiin kaukaakin ja joskus he jäivät osaksi asumaankin hänen…
Kirjoituksessa muistellaan nuorta naista, jonka hautajaispäivä oli vuonna 1944 heinäkuussa valkoisten ruusujen aikaan. Sivulla on kaksi valokuvaa: Nuori nainen, jonka kuvaan on kirjoitettu "Maiju Heikkilä" sekä rautainen hautaristi hautausmaalta.
Artikkelissa pohditaan tulevan merkkipäivän (14.12.1997) mahdollisia tapahtumia ja kerrotaan Nurmoo-Seuran toiminnasta. Valokuvassa Nurmon museon yläkerran kamari, joka sisustettiin edellisenä kesänä 1940-luvun tyyliin "evakkomuseoksi".
Elli Yli-Kortesniemi (1909-1996) oli Nurmon maa-ja kotitalousnaisten puheenjohtaja ja myöhemmin kunniapuheenjohtaja sekä pitokokki. Tämä kirjoitus on luettu hänen hautaustilaisuudessaan.
Valokuva-aukeama kuvateksteineen Nurmon tapahtumista vuoden 1995 varrelta: Kulttuurikellon saanut Olavi Latikka, työpajakokeiluja kouluilla, ystävyyskunta Somerun kansantanssiryhmä esiintymässä.
Isojoen Sarviluomankylästä lähti sotaan Peräluoman kaikki seitsemän poikaa. Isojoen sotilaspojat ja pikkulotat kunnioittivat heidän panostaan maatamme kohtaan niin, että pystyttivät pihamaalle muistomerkin.
Lintulaskentaa tehtiin viidentoista vuodan ajan joulupäivinä ja sen reitti oli aina sama. Laskennalla kerättiin tietoa linnuista ja artikkelin mukana on laskennan tulokset.
Artikkelissa kerrotaan siitä, miten kaukana 1400-1500 luvuilla isojokiset asuivat kirkkomaihin nähden. Artikkelissa kerrotaan myös Alceniuksen pappissuvun sukuhautakappelista, joka sijaitsee Isojoen vanhan kirkon hautausmaalla, sekä muista…
