Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.
Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.
Kirjoittaja kertoo Kokkaa kotimaista-ruokakasvatusmallin merkityksestä kahdeksasluokkalaisille sekä Nurmon maatalouden alkutuotannon verkostosta. Kuvassa ruokakassi on viety kotitalousopettajille Tiia Korkeakoskelle ja Anne-Maria Aholuodolle, jonka…
Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla. Jutussa kerrotaan myös kuvin ja sanoin Nurmossa järjestetyistä tapahtumista. Nämä tapahtumat olivat 24.6.2021 juhannuksen aatonaaton seurat, 1.8.2021 vietetty…
Jutussa kerrotaan Hyllykallio-seuran uudistumisesta ja kesällä 2021 järjestetyistä tapahtumista. Toinen näistä on nimeltään Elokarnevaalit, joka on Eloiltamien perinnettä jatkanut perhetapahtuma. Kuvissa Hyllykallio-seuran hallitus: Anssi Orrenmaa,…
Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.
Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.
Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.
Tekstissä kerrotaan Lasten liike -toiminnasta, johon saatiin Olympiakomitean myöntämä avustus Nurmon Jymyn seuralle. Toiminnan pilottina on toiminut Hyllykallion koulu ja sen tarkoituksena on tutustuttaa lapsia moneen eri lajiin.
Tekstissä kuvataan kahden aidon järven, Kivijärven ja Martikkalanjärven, sekä kahden tekoaltaan, suojellun Varpulan ja kahden pitäjän Hirvijärven, ominaisuuksia ja virkistyskäyttöä. Jälkimmäiseen on istutettu kuhaa, joka on osoittautunut oikeaksi…
Kirjoittaja muistelee kouluvuosiaan Nurmon Kirkonkylän kansakoulussa ja sen aikaisia harrastuksiaan kuin myös uraansa muilla paikkakunnilla. Kuvassa kirjoituskilpailun kunniakirja 1967 vuodelta sekä Nurmon valokuvakerhon kuukausikilpailun valokuva.
Kuulumisia Tanelinrannan päiväkodilta ja metsäeskaritoiminnasta. Sisältää valokuvia luontoretkiltä ja taideteoksista sekä päiväkodin lasten kertomia juttuja.
Haastateltavana Nurmon Hipinkosken laidalla Hipin myllyn nuoruudestaan tunteva ja isänsä eli yhden viimeisimmistä omistajista, Eino Hemmingin, apuna toiminut Martti Hemminki. Tekstissä kerrotaan myös myllyn erilaisista historiallisista vaiheista.…
Artikkeli kertoo Nurmon pappilan vaiheista. Kirkkoherrat kuvineen kronologisessa järjestyksessä vuodesta 1893 vuoteen 1993 saakka, Södermanista Saloon. Kuvissa pohjapiirros vuodelta 1879 pappilan navetan suunnitelmista nimikoiduilla parsilla sekä…
Kirjoittaja kertoo Nurmon Viitalankylän historiasta kuin myös sen tulevaisuudesta ja Veneskoski-Viitala-seuran järjestämästä toiminnasta. Kuvissa kylätalo nimeltään Venestalo, alueen läpi virtaava Nurmonjoki sekä Veneskosken uimaranta.
Mukana olleen Sylvi Vuorelan (os. Korpinen) muistiinpanot matkasta. Tekstin löytänyt ja käsialakirjoituksen tulkinnut poikansa Teuvo Vuorela. Julkaistavaksi muokannut Malla Kamkeris.
Kuvaus matkan ennakkojärjestelyistä, majoituksesta ja tapahtumista…
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Teksteihin liittyy luokkakuva vuodelta 1986, jossa Töysän yläasteen 9 A ja B -luokat. Henkilöt nimetty
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Töysä antoi vahvat juuret tekstin kirjoittaja Minna Kaataja, os. Ala-Mutka
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Kuulumisia yläasteen jälkeen tekstin on kirjoittanut Katja Wasander, os. Hakala
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Juuret Töysässä tärkeä ja arvokas asia tekstin kirjoittaja Katja Tonteri, os. Uusitalo
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Tuuri ei lähde miehestä tekstin on kirjoittanut Sami Loppi
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Terveisiä Itä-Tampereelta tekstin kirjoittaja Marita Hiipakka.
Pentti Hepojoki on kerännyt kirjoituksia entisiltä töysäläisiltä, aina tietyltä vuosikerralta. Töysästä Keski-Suomeen tekstin kirjoittaja Päivi Heikkinen, os. Uusitalo
