Kirjoittaja kertoo isänsä, Kauko Pollarin, muistelmia Mäntsälän kapinan ajalta. Kuvassa useita Seinäjoen Yhteiskoulun suojeluskuntalaisia 1930-luvulta.
Kirjoittaja pohtii valitsijayhdistyksen papereihin nimensä allekirjoittaneiden henkilöiden todenmukaisuutta. Kuvassa Maalaiskuntien Liittoon kuuluneen Urho Kekkosen allekirjoitus.
Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.
Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.
Paavo Ojalan pojan kirjoittama muistokirjoitus, Töysässä syntyneen Ojalan elämänvaiheista, pääpaino lapsuusvuosissa.. Paavo Ojala toimi mm. Peräseinäjoen kunnansihteerinä, Teiskon ja Ylistaron kunnanjohtajana. Kuvitus 7 valokuvaa
Artikkelissa sivutaan Lapuan tapahtumia v. 1932 kuten oman paikallislehden, Lapuan Lehden, perustamista, Volter Asplundin salamurhaa sekä lapuanliikkeen toimintaa.
Sakari Hiironniemen ja Pentti Saarisen kuvaus Hilda Housun valokuvausharrastuksesta ja säilyneiden negatiivien digitoinnista, s. 33. Kirjoittaja nimimerkki HM. Seuraavalla aukeamalla Hilda Housun kuva lattiaa pesevistä naisista
Unto Luukon 1980-luvulla kirjoittamia muistoja Seinäjoelta vuodelta 1934, jolloin hän asui Jerikon alueella ja kävi ensimmäistä luokkaa Marttilan koulussa.
Kuvituksena kaksi kuvaa Seinäjoen Jerikontieltä.
Tekstissä kerrotaan valokuvasta, jonka on ottanut helsinkiläinen Erkki Mikkola vuonna 1933. Kuva on Nurmon kirkonmäeltä. Kuvassa näkyy hautausmaa, kirkko ja sen rakennuksia sekä hevosia ja hevoskärryjä.
Kirjoitus on lyhennelmä Erkki Ylisippolan Nurmon Ratsuväkipäivillä 17.7.2010 pitämästä esitelmästä. Kirjoittaja on valtakunnallisen Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja.
Nurmon ja Seinäjoen rajalle on rakentunut laaja asuntoalue Hyllykallio. Tanelinrantaan rakennetaan asuntoja melkoisella vauhdilla. Artikkelin otsikossa viitataan pitäjien rajaan eli "Pitäherrajaan", rajatiehen. Artikkelissa muistellaan tätä seutua…
Kauppakadulla oleva suurikokoinen asuinrakennus. Sen omisti lääninmaanmittausinsinööri, kamarineuvos Julius Evald Sjöstedt. Se siirtyi Rantalan lakkitehtaan omistukseen 1930-luvulla. Vuonna 1940 rakensi Eeli Rantala viereen kolmekerroksisen…
Suuri, kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus Seinäjoen kauppalan keskustassa. Kuvassa jo 1800-luvun puolella Ilmajoelta Seinäjoelle muuttaneen apteekkari Ernst August Grönroosin talo, jossa apteekki on toiminut talon rakentamisesta saakka. Hän oli…
Ilmasta otettu kuva Seinäjoella sijaitsevasta Törnävän sairaalan alueesta. Puuston keskellä suuri rakennusryhmä. Törnävän piirisairaalaan kuuluvat erilaiset rakennukset. Kuvan taustalla näkyy jonkin verran taloja peltomaiseman keskellä.…
Seinäjoen asemalta on lähdössä matkustajajuna etelään. Höyryjunan veturin piipusta nousee sankka savu. Radan varressa polkupyörä nojaa pylvääseen. Mustavalkoinen.
Seinäjoella Kauppakadun alkupäätä 1930-luvulla Kansallis-Osake-Pankin talo ja sen vasemmalla puolella näkyy hieman tohtori E.O.Inbergin taloa. Mustavalkoinen.
Artikkeli kertoo kurikkalaisesta keksijästä, Sameli Hallaperästä, jonka ideoimat uudistukset miesten paidan kaulukseen johtivat paitatehtaiden perustamiseen. Myöhemmin yritystoiminta laajeni mm. armeijan lumipukujen valmistamiseen.