Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista Tanskassa: uskonkäsitysten eroista tanskalaisten kanssa, saadusta ystäväpiiristä ja kannattajiksi liittyvistä, mutta myös nuivasta suhtautumisesta, minkä vuoksi seurue matkaa laivalla…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Neljännessä osassa Erikssonien maastakarkotusmatka Kälviältä Tukholmaan alkaa, Tukholmassa kannattajien joukko kasvaa ja liikkeen edustajat rantautuvat Kööpenhaminaan. Ruotsi-Suomen…
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Kolmannessa osassa yritetään syntyneestä uskonasioiden näkemyserosta keskustella, mutta päädytään lapsen pakkokasteen myötä Kokkolan käräjille ja maanpakotuomioon.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Toinen osa kertoo Erikssonin sisarusten kirkkokurin kohteeksi joutumisesta sekä liikkeen kannattajajoukoista.
Artikkeli aloittaa sarjan kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista. Ensimmäisessä osassa on Erikssonin sisarusten elämänvaiheita ja uskonelämää aina vuoden 1725 piispantarkastukseen saakka.
Artikkeli kertoo persoonallista uskonelämää korostaneen pietismin juurista Kalajokilaaksossa: Ylivieskan kappalaisen Jonas Laguksen vaiheista yhtenä Pohjanmaan herännäisyyden johtohahmona.
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen kuolemasta v. 1933. Lisäksi Erik Fordell kertoo vaimonsa myötä syntyneistä kontakteista Maria Åkerblomiin. Åkerblomin persoonaa valottaa lisäksi kaksi kennelmaailmassa toiminutta. Lopuksi kerrotaan…
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen johtajien tutkintovankeudesta Vaasassa pakoyrityksen suunnitteluineen sekä silminnäkijän kertomuksen Hämeenlinnan karkumatkan epäonnistumisesta. Asianajaja arvioi Maria Åkerblomin persoonaa.
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista haastattelujen pohjalta: silminnäkijät tarkentavat Wiirilinnan aiemmissa artikkeleissa kerrottuja karkumatkatapauksia ja kertovat Maria Åkerblomin persoonan vaikutuksesta liikkeessä mukana…
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista haastattelujen pohjalta: silminnäkijät tarkentavat Wiirilinnan aiemmissa artikkeleissa kerrottuja pahoinpitely- ja karkumatkatapauksia, ja mukana ollut kertoo vaiheistaan Rengossa.
Artikkeli kertoo åkerblomilaisen lahkoliikkeen johtajien tuomioista Kokkolassa ja Maria Åkerblomin karkumatkoista. Eräs åkerblomilainen todistaja kertoo, miten Maria Åkerblomin auktoriteetti ja raamatuntulkinta vaikuttivat hänen omaan ajatteluunsa ja…
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneesta åkerblomilaisesta lahkoliikkeestä: erään kasvattilapsen kokemuksista Marian palatsissa, liikkeen hajoamisesta Kokkolan seudulla oikeudenkäyntien myötä sekä Maria Åkerblomin Helsingin…
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneesta åkerblomilaisesta lahkoliikkeestä oikeudenkäyntiselostusten ja haastattelujen pohjalta. Åkerblomin johtama liike alkoi uskonnon merkeissä, mutta pian ystävien piiri oli valmis…
Kirjoituksessa kerrotaan kuinka kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Alaviitalan käräjätalon remontti oli alkanut ja edennyt, sen jälkeen kun Kotiseutuyhdistys Härmä-Seuralle oli käräjätaloa tarjottu ja he olivat tarjouksen hyväksyneet..
Suomalaisten peruskeittokirja Kotiruoka, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1908 on vuosien varrella hyvin vähän muuttunut, vaikka siitä on nyt myynnissä lähes 100. painos. Joitain muutoksia on, esim. kun puuhelloista on siirrytty sähköhelloihin, niin…
Artikkelissa kerrotaan kruunuhäistä Lohtajalla juhannuksena 1981. Vanhaan perinteesen pohjautuvissa kruunuhäissä vihittiin avioliittoon Esa Kauno Samuli Anttila ja Sanna Maritta Mikkola. Parin vihki kirkkoherra Mikko Himanka vanhan kaavan mukaan.…
Artikkeliin haastateltu eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa ja ammateissa olevia lapualaisia. Haastateltavat ovat: Kustaa Saarnpää, Hilma Huhta, Jari Rintamäki, Rakel Soinlehto, Laura Kaski, Ellen Paldan, Sylvi Sippola ja Terttu Penttinen.
"Härmän häistä" tuli koko Suomen tuntema käsite Anssin Jukan puukotettua Pikku-Lammin mikkelimaanantaina 1868. Häät olivat Juho Haukkalan ja Maria Orrenmaan. Tapahtumasta tehtiin laulu, jota tässä kommentoidaan ja kerrotaan tuon ajan tapoja ja…
Kort beskrivning över det traditionella julkorset i Närpes och dess betydelse i det kyrkliga livet. Lyhyt kuvaus perinteisestä närpiöläisestä jouluvalaistuksesta ja sen merkityksestä kirkollisessa elämässä.
Uskonnonvapauslain voimaan tulo 1923 ja sen vaikutuksesta Kauhavalla. Kauhavalle perustettiin Kauhavan kansallisseurakunta ja se aiheutti riistiriitoja ja vaikeuksia seurakunnannassa.
Peräseinäjoki-seura ja kappeliseurakunta järjestivät itsenäisyyspäivän juhlan Peräseinäjoen seurakuntatalolla. Kaupungin tervehdyksen toi valtuutettu Minna Julmala ja juhlapuheen piti johdon erityisavustaja Paula Viertola.
Jutussa kerrotaan Seinäjoen koulujen perinteestä syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeen kanssa sekä siitä, mitä tapahtui, kun tämä yhdistelmä kuntaliitoksen myötä tuotiin Nurmon kouluihin.
Eläkeliiton Nurmon yhdistyksen puheenjohtajan kirjoitus tapahtumasta, joka järjestettiin Matti ja Aira Keski-Luoman tilalla toukokuussa 2023 Nurmon kappeliseurakunnan kanssa.