Mikael Toppelius sata vuotta aikaansa edellä

MIKAEL TOPPELIUS SATA VUOTTA AIKAANSA EDELLÄ

Ilmajoen maalaukset peitetty, Kauhajoen tuhoutuneet, Koskuella alttaritaulu

Mikael Toppelius syntyi Oulussa 10.8.1734 tullinhoitajan poikana ja sai viettää lapsuutensa yksinkertaisessa, vakaassa ja Jumalaa pelkäävässä kodissa, jossa työtä tehtiin ilolla ja riemulla. Hän matkusti vuonna 1751 Tukholmaan ja ilmoittautui Juhana Paschin oppilaaksi Kuninkaalliseen piirrustus-akatemiaan.

Ouluun Mikael palasi lopullisesti 1753. Hän oli aikanaan yksi tuotteliaimmista maalareista, sillä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Savossa hän oli tehnyt maaluksia ainakin 26 kirkossa. Koko hänen luetteloitu tuotantonsa nousee 272 erilliseen työhön.

Viimeisen kirkonkoristelutyönsä hän teki Revonlahden kirkkoon 1821, jolloin hän oli jo 87-vuoden ikäinen. Hän kuoli 27.12.1821 Oulussa.

Ilmajoen kirkko ensimmäinen työ

Ensimmäisinä Mikael Toppeliuksen töinä Etelä-Pohjanmaalla voidaan pitää Ilmajoen kirkon maalauksia, jotka hän teki 24.9.1780. Hän koristeli kirkon seuraavilla maalauksilla: katon keskiympyrään sekä ristikeskuksen kaartuviin holvipintoihin: Pilvinen taivas, Jeesuksen syntymä, Jeesus nousee haudasta, Kristuksen kirkastus ja Kristuksen kaste.

Ovien yläpuolelle oli maalattu: Kylväjä, Tuhlaajapoika sekä Kalliolle rakennettu talo. Urkuparven kaiteeseen oli kuvattu kahdeksan soittavaa ja laulavaa enkeliä.

Työhön kului aikaa 13 viikkoa. Tämän ajan maalari asusti urkuri Lykmannin luona. Asunto ja ruoka kuuluivat palkkaetuihin, rahapalkkana maksettiin 1 500 taalaria. Ilmajokelaiset olivat taiteilijan työhön niin tyytyväisiä, että seurakuntalaiset antoivat rahapalkan lisäksi lahjana kaksi naulaa pellavia taloa kohden, josta kertyi noin kymmenen leiviskää.

Väriaineet maalarille oli hankittu Tukholmasta, ja lisäksi oli palkattu apumies, jonka tehtävänä oli jauhaa värejä hienoksi.

Omaperäinen tyyli

Se tyyli, jota Toppelius Ilmajoen kirkkoa maalatessaan käytti, poikkesi suuresti suomalaisesta vanhasta kirkkotaiteesta. Hänen kuvistaan on löydettävissä jopa Rubensin taiteelle ominaista grafiikkaa. Maalaustensa mallit hän etsi Raamatusta sekä hartauskirjoista.

Ilmajoen kirkon kattoon Toppelius maalasi taivaan avaruuden. Aiheet ja koristelutyylit vastasivat hyvin kirkkoherra Hanneliuksen kirkkoonsa tavoittelemaa mahtavuuden illuusiota. Ilmajoen kirkon maalaukset on sittemmin peitetty päälle maalaten kirkon korjauksen yhteydessä 1857 - 1858, joten siellä maalikerrosten alla nämä arvokkaat taideteokset ovat.

1800-luvun alussa Toppelius maalasi Uudessakaarlepyyssä akvarellitekniikalla pienoismuotokuvasarjan Mathesius-suvusta. Henkilöiden asusteista päätellen ollaan 1800-luvun alussa, muutamien tutkijoiden mukaan vuodessa 1803, mutta joka tapauksessa ennen vuotta 1810. Akvarellien koko on 13x15 senttiä.

Samoihin aikoihin hän on maalannut Vähänkyrön kirkkoherran Forsmannin perheestä viisi akvarellia, joiden koko on 20x17 senttiä. Ne on ostettu vuonna 1919 Antellin kokoelmiin Kansallismuseoon. Siellä ovat myös Mathesius-suvun kuvat. Kaikki akvarellit on tehty ohuelle paperille.

Tumma kausi 1800-luvun alussa

Jalasjärvellä Mikael Toppelius on koristamassa kirkkoa 1805 maalaten kaksiosaisen alttaritaulun, jossa ylempi ja kooltaan suurempi esittää Jeesusta ristillä. Sen alapuolella on ns. predellakuva, joka on huomattavasti pienempi, Pyhästä ehtoollisesta. Molemmat taulut on maalattu kankaalle hyvin tummin värein.

Sivellintekniikkaa on väitetty välinpitämättömäksi, mutta oliko se tarkkaan harkittu tehokeino? Sen huomion voi Toppeliuksen esitystavasta tehdä, että hänellä oli 1800-luvun alussa jokin sisäinen "tumma kausi". Siitä hyvänä osoituksena voidaan pitää juuri Jalasjärven kirkon alttaritaulua.

Suuremman taulun oikeassa laidassa on signeeraus: Maalattu an: 1805 d. october Michael Toppelilda, ja alareunassa teksti: Carta woit cadotuxen, jos tätä tutkit täällä, Oikian teet catumuxen, uskoin Christuxen päälle. Elät ain jumalisest, niin lähdet tääld autuaallisest. Nouse ylös ja walwo ja ole aina walmis.

Teksti on lainattu vuoden 1778 virsikirjasta. Se on virren 276 kymmenes säe. Virsi on peräisin 1200-luvun lopulta, ja sen vanhin latinankielinen käsikirjoitus on vuodelta 1267 Pariisista, mutta siinä oli huomattavasti vähemmän säkeistöjä. Ensi kerran virren suomensi Hemminki Maskulainen 1610-luvulla. Suomennoksen kymmenettä säettä pidetäänkin hänen itsensä kirjoittamana, koska sitä ei ole löytynyt aiemmista käsikirjoituksista.

Seurakunta kunnosti maalaukset 1996

Toppeliuksen maalaukset olivat Jalasjärven kirkon alttaritauluna aina vuoteen 1906 asti, jolloin niiden tilalle tuli uusi. Vanhojen taulujen kunto arvioitiin 1970-luvulla huonoksi: mm. kangas oli uurtunut alla olleen laudoituksen kohdalta. Jalasjärven seurakunta teki todellisen kulttuurityön 1996, kun kunnostutti Toppeliuksen maalaaman alttaritaulun.

Seuraavana vuonna, kun kirkon täydellinen remontti valmistui, maalausten todettiin sopivan huonosti kirkon vaaleaan väritykseen. Se tietysti piti paikkansa, koska tyylillisestikin alttaritaulu poikkesi huomattavasti uudistetun kirkon sisustuksesta.

Sen sijoituspaikaksi tuli sitten Koskuen kyläkirkko. Näin sai maalaus arvoisensa paikan, koska se pysyi alkuperäisessä tarkoituksessaan. Sen arvo korostuu vielä siinä, että se on ainut jäljellä oleva Mikael Toppeliuksen alttaritaulu Etelä-Pohjanmaalla.

Kangasta on hankittu 20 ja 1/4 kyynärää (noin 13 metriä), ja se maksoi 4 riikintaalaria 24 killinkiä. Maalitarpeita ostettu 8 riikintaalerilla ja yhdellä killingillä. Muita Toppeliuksen maalauksia Jalasjärven kirkossa on säilynyt ainoastaan kirkon keskikaton holvissa oleva neljän enkelin ryhmä, joka on hänen maalaustyyliään parhaimmillaan.

Alttaritaulun yläpuolella on ollut seinään maalattu liljaryhmä ja sen yläpuolella kaksi punaviittaista enkeliä. Alttarin oikealla puolella oli Mooseksen ja vasemmalla Aaronin kuvat. Nämä kaikki maalaukset ovat aikoinaan jääneet paneloinnin ja maalikerrosten alle. Palkkaa maalaustöistä Toppeliukselle oli maksettu 50 riikintaaleria, ja Lammille oli annettu 3 riikintaaleria maalarin asunnosta.

Kultaa ja hopeaa Kauhajoen kirkkoon

Todennäköisesti Toppelius aloitti Kauhajoen kirkon koristelemisen samoihin aikoihin, ilmeisesti heti kun sai Jalasjärvellä työt päätökseen, koska jo 1805 lokakuun lopussa hän olisi saanut Kauhajoella valmiiksi läntisen ristisakaran maalaukset. Työ jatkui kesäkuun 1806 alusta syyskuuhun.

Kristiinankaupungin kauppiaalta oli hankittu maalitarpeet, ja oli jopa hankittu lehtikultaa ja hopeaa muiden maalien lisäksi. Tästä voi päätellä, että oli pyritty erittäin kauniiseen lopputulokseen. Kauhajoen kirkon venäläiset sotilaat polttivat Suomen sodan aikana 1808. Perimätiedon mukaan matkalaiset olivat sanoneet kirkkoa Suomen kolmanneksi kauneimmaksi.

Läntisen ristisakaran päätyseinässä ollutta suurikokoista kuvaa viimeisestä tuomiosta on arvioitu hyvin luontevaksi. "Kun sitä hetken oli katsellut, muuttuivat liekit eläviksi, ja niiden keskelle ilmaantui paholaisen kammottava hahmo".

Kirkon maalausten runsauteen viittaa se, että Toppeliukselle maksettiin palkkaa 193 riikintaaleria ja 16 killinkiä. Ja on muistettava, että kaikki Toppeliuksen maalaaminen oli ollut koristemaalausta. Tehdessään näitä maalauksia hän oli jo 70 vuoden ikäinen.

Ajatellessaan isoisänsä maalarinlahjoja sekä hänen taipumustaan runoiluun, on kirjailija Sakari Topelius kirjoittanut muistelmissaan: "Hän syntyi täsmälleen 100 vuotta ennen Kalevalan ilmestymistä ja esiintyi suomalaisena runoilijana tasan 100 vuotta ennen aikaansa, samoin kuin hän harjoitti maalaustaidetta 100 vuotta ennen Suomen taideyhdistyksen syntymistä. Juuri sellaiset valojuovat taivaanrannassa ennustavat päivän koittoa paljon ennen kuin aurinko vielä on noussut".

Kirjoittaja: Raimo Hieta
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Pohjalaisessa, sunnuntaina
16. 1.2000
Valokuvat: Jalasjärven kirkko

Lähteet:

Blomstedt, O.: Kapina Kauhajoella 1808, Vaasa 1933
Jalasjärven kirkon tilit 1804-1806
Kauhajoen kirkon tilit 1805-1806
Kurvinen, P. J. I.: Suomen virsirunouden alkuvaiheet vuoteen 1640, Helsinki 1929
Mähönen, Reino: Kirkkomaalari Mikael Toppelius, Helsinki 1975
Nervander, E.: Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius, Helsinki 1905
Topelius, Zachris: Elämäkerrallisia muistiinpanoja, Helsinki 1923

URN:NBN:fi-fe2004123