Törnävän kirkon alttaritaulu 125-vuotias

Taiteilijan ensimmäinen tilaustyö

Vuosien varrella ovat miljoonat katseet kohdistuneet tähän alttaritauluun, niin ilossa kuin surussakin. Se on tohtorinna Alexandra Frosterus-Såltinin taiteilijauran alkukauden töitä ja aiheena on "Jeesus Getsemanessa."

Vaasa-lehdessä syksyllä 1912 nimimerkki O.M. kirjoittaa: "Taulu tekee varsin vakavan vaikutuksen ei ainoastaan aiheensa, vaan myöskin tekotapansa puolesta. Värit siinä ovat hillityt ja hienot. Jos se olisi suuressa maailmassa, niin varmaankin se herättäisi ansaittua huomiota."

Kirkko oli ollut valmistumisestaan asti yhdeksän vuotta ilman alttaritaulua, kunnes 30.11.1873 kappalainen Wilhelm Lindstedt otti asian esille kirkonkokouksessa lausuen:
"- Eikö olisi nyt sopiva aika, koska Jumalan armosta nautimme parempia aikoja, nyt koska varallisuus hyvien vuosien vuoksi alkaa olla jotensaki yleinen, ryhtyä sellaisiin toimiin, että kirkkomme saisi kauniin alttaritaulun." Seurakunta päätti kenenkään vastaanlausumatta, että "kirkko, niin kauan kuin siinä ei ollut alttaritaulua, oli puolitekoinen," ja aloitti varojen keräämisen taulua varten.

Wasastjerna alttaritaulua tilaamaan

Varojen keräys edistyi niin hyvin, että kirkonkokous 18.6.1876 totesi kertyneen melkein tuhat markkaa ja valtuutti patruuna Wasastjernan tilaamaan taulun tohtorinna Alexandra Såltinilta hintaan 1500 markkaa, jonka tarjouksen hän oli aiemmin seurakunnalle tehnyt.
Taulu oli valmis loppukesästä 1877 taiteilijalla Turussa. Mutta nyt ilmeni yllättäviä lisämenoja, koska tarvittiin tukeva ja isokokoinen kuljetuslaatikko. Laatikko teetettiin ruukin puusepillä Isak Karbackan johdolla ja sen hinnaksi tuli 29 markkaa. Muita kuluja aiheutti taulun kuljetus Turusta Vaasaan ja sieltä Seinäjoelle.

Alttaritaulun kehyksen oli tehnyt edellä mainittu taitava puuseppä Isak Karbacka kesällä 1877, johon häneltä kului aikaa 9 ja ½ päivää. Hänellä oli apunaan puuseppä Ekman puolen päivän verran, ja esimerkiksi oli ruukilta ostettu 27 kpl 4 tuuman ja 20 kpl 6 tuuman nauloja. Mutta taulunkehyksen ja saarnastuolin kultaus oli päätetty tehdä vasta sitten, kun taulu olisi paikoilleen asetettu. Kultauksen tuli tekemään kultaaja Engström Tampereelta ja töiden hinnaksi oli ensin sovittu 700 markkaa, mutta ilmeisesti oli kullan hinta noussut, koska lopullinen hinta oli 800 markkaa.

Kuka oli Alexandra Frosterus-Såltin

Alexandra Theodora syntyi Inkoossa 6.12.1837 pastori Benjamin Frosteruksen ja Wilhelmiina Sofia af Gadolinin tyttärenä. Äiti kuoli Alexandran ollessa vasta seitsemänvuotias ja hän sai äitipuolen vuonna 1846, jolloin isä avioitui Sofia Augusta Nordlingin kanssa.

Alexandra vietti lapsuutensa turvallisen ja lämpimän uskonnollisen kodin ilmapiirissä Vaasassa, jossa isä oli kirkkoherrana. Hänen isänsä teki merkittävän elämäntyön Vaasan ja Mustasaaren pedagogisen opetuksen eteenpäin viejänä, joten oli luonnollista, että hän oli avarakatseinen oman tyttären opiskelutoiveita kohtaan. Alexandra sai jo 14-vuotiaana lähteä Turun piirustuskouluun. Koulun johtaja, hovimaalari Robert Wilhelm Ekman otti hänet suojelukseensa antaen myös yksityistunteja.

Turussa Alexandra opiskeli viisi vuotta, jonka jälkeen hän sai Taideyhdistykseltä 300 hopearuplan apurahan, jonka turvin matkusti kahden veljensä saattamana Düsseldorfiin opiskelemaan. Mutta taideakatemiaan siellä ei kuitenkaan naisilla ollut asiaa, joten oli hankittava yksityisopetusta. Alexandra olisi halunnut opettajakseen norjalaisen taiteilijan Adolph Tidemandin, mutta kun tämä ei ottanut oppilaita, hänen tilalleen valittiin saksalainen historia-maalari Otto Mengelberg. Hänen kehotuksestaan Alexandra perehtyi anatomian opintoihin ja aloitti henkilökuvien maalaamisen. Opiskelut Saksassa jatkuivat viisi vuotta.

Taiteilijattaren ensimmäiset henkilökuvat olivat Suomessa esillä vuonna 1858 Taideyhdistyksen näyttelyssä. Hän kuvasi mielellään lapsia sekä talonpoikaista kansaa topeliaanisessa hengessä ja suuresti ihailemansa opettajan R.W. Ekmanin tyylisesti.
Laatukuvallaan "Sokea soittaja herättää poikansa myrskyn lähestyessä" (taulu tuhoutui 1918) hän voitti Taideyhdistyksen ns. Dukaattipalkinnon ja samalla turvasi mahdollisuutensa jatko-opiskeluun Pariisissa. Sinne hän matkusti 1862 ja elävästä mallista maalaaminen paransi hänen valmiuksiaan tuntuvasti.

Alexandra avioitui tammikuussa 1866 Vaasan sairaalan lääkärin Fredrik Viktor Såltinin kanssa ja he perustivat kodin Vaasaan. Alexandra keskittyi perheenäidin tehtäviin ja maalaaminen jäi vähäiseksi. Puoliso kuoli marraskuussa 1873, jolloin nuorin lapsista oli vasta yhdeksän kuukauden ikäinen ja vanhin viidennellä ikävuodellaan.

Alexandrasta tuli alttaritaulumaalari

On sanottu, että alttaritaulumaalareita oli 1870-luvulla vähän, sillä Alexandran toimelias opettaja Ekman oli kuollut ja siihen aikaan vaikuttanut iäkäs taiteilija B. A. Godenhjelm oli vetäytymässä syrjään. Kirkkoja rakennettiin ja kohenneltiin noihin aikoihin paljon, joten Alexandralle avautui runsaasti työtilaisuuksia. Se takasi hänelle leskenä ja kolmen lapsen yksinhuoltajana kohtuullisen toimeentulon.

Ensimmäisen alttaritaulun hän oli maalannut Pariisissa opiskelemassa ollessaan 1863, jolloin teki kopion Louvressa J.B. Regnault´n taulusta "Jeesuksen hautaanlaskeminen". Tämä hankittiin 1864 Mustasaaren uuteen kirkkoon.

Ensimmäinen alttaritaulutilaus hänelle tuli Seinäjoen seurakunnasta. Taulun aiheesta "Jeesus Getsemanessa" ei ole varmaa, oliko se taiteilijan oma valinta vai seurakuntalaisten toivomus. Alexandra otti aiheen vakavasti ja myös sen, että alttaritaulutilaus oli ensimmäinen hänen kohdallaan, joten hän matkusti Dresdeniin tutustumaan aiheeseen muotokuvamaalari Bernhard Reinholdin opastuksella. Hänen opetuksensa näkyy erityisesti Kirkastusvuori-sommittelussa ja tästä muodostui hänen suosituin aiheensa.
Toinen läheinen aihe Alexandralle oli "Tulkaa minun tyköni". Näissä hän sai lisätä tauluihinsa itselleen tärkeitä vähäosaisia, kuten lapsia, köyhiä ja sairaita. Ne heijastivat samalla hänen aitoa myötätuntoaan kärsivää ihmistä kohtaan sekä syvää kristillistä vakaumusta, joka samalla teki hänelle läheiseksi alttaritaulumaalauksen. Kun hetkeksi hiljentyy hänen taulujaan katsomaan, niin sama tunne välittyy helposti katsojaan.

Alexandra muutti leskeksi jäätyään lapsiensa kanssa 1874 Vaasasta Turkuun, jonne hänet oli valittu Suomen taiteilijayhdistyksen piirustuskoulun antiikkiluokan opettajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1889, jonka jälkeen muutti Helsinkiin. Opetustyönsä ohessa hän maalasi alttaritauluja koko taitelijauransa ajan ja niitä valmistui lähes 70 teosta, joista viitisenkymmentä on edelleen jäljellä. Seinäjoen lähiseurakunnissa hänen töitään on Ilmajoen, Peräseinäjoen ja Jalasjärven kirkoissa.

Eläkepäiviään hän vietti Vaasassa, jossa kuoli 29.2.1916. Viimeisen alttaritaulunsa hän oli maalannut 1915 Ruokolahden kirkkoon ja sen aiheena on "Ristiinnaulittu."

Raimo Hieta

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Lakeuden Risti -lehdessä Nro 2/2002, s. 6-7.

Lähteet:
ARS-Suomen taide, Keuruu 1989
Hanka, Heikki: Kuin kuvastimessa, Jyväskylä 1995
Konttinen, Ritva: Suomalaisia naistaiteilijoita, Keuruu 1988
Pinx.: Maalaustaide Suomessa, Porvoo 2001
Salo, Jussi: Seinäjoen Törnävän kirkko, Seinäjoki 1984
Seinäjoen seurakunnan arkisto
Vaasan maakunta-arkisto

URN:NBN:fi-fe20041121