Lauri Jouppi kuvaa isänsä Juho Joupin toimintaa Seinäjoen musiikkielämässä. Hän kertoo myös mm. keisarinna Maria Fedorvan vastaanotosta Seinäjoen asemalla vuonna 1914 sekä Seinäjoella järjesteyistä Laulu- ja Soittojuhlista. Kuvassa Seinäjoen (Nuijan)…
Kirjoittaja Kari Wallenius muistelee kouluaikoja ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen heräämistä Seinäjoella sekä kunnallispolitiikkaa Vantaalla, jossa oli mukana myös hänen luokkatoverinsa Erkki Rantala. Kuvassa lyseolaiset Erkki Rantala ja Mikko…
Artikkeli kertoo seinäjokelaisesta taksikuskista ja koomikosta Oiva Järvenpäästä, joka järjesti myös sairaanhoitajien ja taksinkuljettajien välisiä "potkupallo-otteluita", joilla kerättiin rahaa nuorisourheilutoimintaan.
Sananparsia Seinäjoelta, Nurmosta, Ylistarosta ja Peräseinäjoelta. Sanonnat on julkaistu Vaasan Jaakkoon kokoamassa kirjassa Eteläpohjalaisia sananparsia.
Eläkkeellä oleva Etelä-Pohjanmaan TE-keskusksen johtajaa pohtii Etelä-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaa ja kilpailukykyä esimerkiksi elinkeinoelämän, koulutuksen ja kuntaliitosselvitysten kautta.
Kirjoittaja kertoo Kuulan-Klemetin patsaan suunnittelun aikoihin 1950-luvulla nousseesta keskustelusta, jossa vastustettiin kaksoispatsasta ja sen sijoittamista Seinäjoelle, joka ei ollut kummankaan säveltäjän kotipaikka.
Markus Aaltonen kuvaa vaiheita, joiden jälkeen Seinäjoen kirkon suunnittelijaksi valittiin Alvar Aalto. Hän pohtii etenkin kirkon rakennustoimikunnassa toimineiden Reijo Ala-Kuljun ja Jussi Talan vaikutusta asiaan.
Cambridgen yliopiston arkkitehtuurin apulaisprofessori tutkii artikkelissa Aallon kirkkoarkkitehtuuria ja etenkin Lakeuden ristiä uskonnollisena tilana.
Jutussa kerrotaan pesäpallon ja jalkapallon suhteista 1970-luvulla sekä urheiluaiheisia pakinoita sanomalehti Ilkkaan kirjoittaneesta nimimerkistä Arvi Rinta-Kauppi.
Artikkelissa kuvataan, kuinka Seinäjoen lyseon rehtori Aulis Lietoila hankki koulun entisen oppilaan, viulisti Paavo Pohjolan, esiintymään uuden koulun vihkiäisiin vuonna 1957.
Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…
Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…
Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.
Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…
Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…
Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…
Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.
Artikkeli kertoo lyhyesti Wasastjernan talojen historiasta. Kuvissa esimerkiksi Vaasan seudun litografia vuodelta 1871 ja Wasastjernan talo nimellä maaherran hallitustalo.
Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.
Artikkelissa kerrotaan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun suosion laskusta ja sen mahdollisista syistä. Kirjoittaja kertoo myös omasta kokemuksestaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun, joihin hän on osallistunut neljä kertaa.
Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.
Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…
Tekstissä viitataan toimittaja Jukka Ukkolan Suomen kuvalehdessä vuonna 2007 olleeseen samannimiseen artikkeliin, joka etsi koululuokkia, joissa olisi useampia professoreita. Seinäjoen lyseo on päässyt tähän listaan, kun luokalla on ollut neljä…
Artikkelissa verrataan Suomen ja Venäjän historiantutkimusta sekä listataan kaksitoista keskeistä viime vuosikymmeninä ilmestynyttä kotimaista historiateosta. Joukossa on kahdella teoksella molemmat eteläpohjalaistutkijat Heikki Ylikangas ja Juha…
Turkulaissyntyinen Vilho Viita, joka on myös tunnettu nimellä Vilho V. Viitanen, oli mukana poliittisissa piireissä sekä myöhemmin myös Seinäjoen kulttuurielämässä. Mustavalkoisessa kuvassa Vilho Viita on esikoispoikansa kanssa. Tekstissä on myös…
Kirjoittaja kertoo järjestämistään kasvisruokaseminaareista, jotka järjestettiin 1978–84 vuosina Seinäjoella. Tavoitteena oli monipuolistaa joukkoruokailun ateriavalikoimaa.
Kirjoittaja muistelee isänsä yrittäjyyttä, etenkin musiikkiliikkeen aikaa. Kuvissa useampi mustavalkoinen kuva Wiklan musiikkiliikkeen vaiheista sekä artikkeli myymälän avajaisista.
