Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkeli esittelee taiteilija Erkki Tilviksen, joka on maalannut muotokuvia maamme johtohenkilöistä, mm. Kekkosesta, Rydistä ja Mannerheimista. Hänen sukujuurensa ovat Kalajoella.
Muistelmiensa kolmannessa osassa Drake kertoo työstään Malmin laivanvarustusliikkeessä Pietarsaaressa, vapaa-ajanviettotavoista sekä kuoleman enteistä. Draken perheen lasten myöhemmistä vaiheista kerrotaan vielä artikkelin lopussa.
Artikkelissa lainattujen Otto Draken (1841-1911) muistelmien välityksellä syntyy kuva Draken lapsuuden Kokkolasta ja kaupunkilaisista sekä hänen omasta persoonastaan.
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Artikkelissa kerrotaan jo keisarivallan aikana näyttelemisen aloittaneesta kokkolalaisesta Sally Kolunsarasta, o.s. Mantereesta, ja samalla saa näkymän suomalaiseen teatterikiertue-elämään.
Artikkeli kertoo Kokkolan Neristanin alueella toimivasta kotiseutuyhdistyksestä nimeltään Vi Neristassbor: sen synnystä, säännöistä ja toimintamuodoista.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.
Artikkeli kertoo palan kokkolalaisten merikapteenien ja kauppiassukujen henkilöhistoriaa taustanaan häälahjaksi saatu piironki sieltä löytyneen runon kera.
Artikkeli arvioi ensimmäisen suomalaisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin tuotantoa hänen romaaniensa Kuuselan kukka ja Huutolaiset avulla. Kuuselan kukan aiheet ovat löydettävissä Kälviän rannikolta.
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.
Artikkelissa arvioidaan kulttuurimaiseman suojelun merkitystä yleensä, kerrotaan Boehmin talon vaiheista ja annetaan julki Museoviraston kanta Boehmin talon kunnossapitoon ja suojeluun.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli piirtää henkilökuvan liikemies Herman Renlundista, joka kaupan alalla saavutti merkittävän omaisuuden ja muisti synnyinkaupunkiaan testamentissaan taide- ja stipendilahjoituksin.
Artikkeli kertoo, kuinka 1970-luvun saneerausintoa vastaan on Pohjoismaissa kuin myös Kokkolassa ryhdytty säilyttämään ja peruskorjaamaan vanhoja puutaloja. Vanhaa kunnioittaneesta peruskorjauksesta kerrotaan kokkolalaisperheiden esimerkein.
Artikkeli kertoo J.L. Runebergin ja Samuli Paulaharjun kuvaaman Pilven veikon vaiheista Perhossa Suomen sodan aikaan sekä muita tarinoita Suomen sodan ja isonvihan vaiheista Perhossa.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…