Rajakadun varressa ollut rautatieläisten asuintalo, kaksi- osin kolmekerroksinen rakennus, mansardikatto. Talon nimi oli Nooan arkki. Nimi johtuu siitä, että siinä asui väkeä eri puolilta maata. Taustalla näkyy isompi, nelikerroksinen rautatieläisten…
Ilmakuva Seinäjoen Aalto-keskuksesta ja sen lähiympäristöstä vuonna 1965. Etualalla on Lakeuden risti, kaupungintalo ja kirjasto, jotka ovat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia. Niiden takana on Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulu sekä sen takana…
Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa 200 vuoden ikäisen Jaakkolan talon värikkäästä historiasta ja sen värikkäistä omistajista, Jaakkolan Antista ja hänen pojastaan Juhasta.
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.
Artikkelissa arvioidaan kulttuurimaiseman suojelun merkitystä yleensä, kerrotaan Boehmin talon vaiheista ja annetaan julki Museoviraston kanta Boehmin talon kunnossapitoon ja suojeluun.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Artikkeli kertoo kokkolalaisen Hongellin merimiesperheen vaiheista: Alma ja Gustav Hongellin kotitaustoista sekä merikapteeni-isän poissaoloista lukuisilla matkoillaan.
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.