Kirjoittajat kertovat Nurmon vanhan apteekin historiasta, jossa he asuvat. Kuvassa Nurmon apteekki sisätiloineen vuodelta 1962 ja toisessa nykypäivän ulkoasu keltaisine ulkoseinineen.
Talossa vuosina 1945-55 asuneen Karttusen muistelma nuoruusvuosiensa kotitalosta. Virkamiestalo eli Virkala Alavuden keskustassa rakennettiin 1935-36 kunnan virkamiesten asuintaloksi. Jutun lopussa myös tietoja asemakaavaselostuksen pohjalta talosta…
Rajakadun varressa ollut rautatieläisten asuintalo, kaksi- osin kolmekerroksinen rakennus, mansardikatto. Talon nimi oli Nooan arkki. Nimi johtuu siitä, että siinä asui väkeä eri puolilta maata. Taustalla näkyy isompi, nelikerroksinen rautatieläisten…
Ilmakuva Seinäjoen Aalto-keskuksesta ja sen lähiympäristöstä vuonna 1965. Etualalla on Lakeuden risti, kaupungintalo ja kirjasto, jotka ovat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia. Niiden takana on Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulu sekä sen takana…
Sivuilla on tietoa eläinpuiston ja museokylän palveluista, näyttelyistä, aukioloajoista ja historiasta. Voi tutustua keskipohjalaisen maalaiskylän elämänmenoon työnäytöstenkin välityksellä, ja lapset voivat helliä alueen eläimistöä. Vanhin…
Sivusto kertoo museon sijainnista ja toiminnasta. Lisäksi sivulla on tietoa liberalismin uranuurtajasta Anders Chydeniuksesta sekä Chydeniuksen pappilasta.
Sivusto kertoo lyhyesti 1800-luvun talonpoikaisperinnettä edustavasta museosta, Öjan alueelle tyypillisestä karjamajaperinteestä (skäristuga) sekä Öjan kunnan historiasta.
Sivut kertovat museoalueen synnystä, sijainnista ja tapahtumista. Rakennusten sijoittumista alueelle esitellään kartan ja kuvien kera. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta.
Aki Mäki kirjoittaa artikkelissa 200 vuoden ikäisen Jaakkolan talon värikkäästä historiasta ja sen värikkäistä omistajista, Jaakkolan Antista ja hänen pojastaan Juhasta.
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.