Palopäällikkö muistelee Seinäjoen palokunnan varhaisia vaiheita ja merkittävimpiä suurpaloja. Tekstin lopussa oleva artikkeli Seinäjoen palojunasta on julkaistu ensimmäisen kerran Etelä-Pohjanmaa-lehden numerossa 56 vuodelta 1940. Kuvissa Seinäjoen…
Tekstissä arkkitehti Markku Lahtinen arvostelee Seinäjoen rakennettua ympäristöä. Esiin nousee esimerkiksi Peräseinäjoen Viitalan talot, Ylistaron virastotalo, Nurmon kirkonmäki sekä Seinäjoelta Itikanmäki ja toripaviljonki. Kuvissa kirjoittajan…
Seinäjoen vuokra-asuntojen rakentamisen sekä vuokrataloyhtiöiden historiaa. Kuvassa Kasperin asuntoalueen kerrostaloja sekä 1970-luvulla valmistunut Kasperin Lämpö Oy:n lämpökeskus.
Tekstissä kerrotaan jalasjärveläissyntyisen Matti Joosepinpoika Lamstedtin sukuhistoriasta. Kuvissa Vapaudentien varressa oleva Larvalan talo 1930-luvulta, samasta maisemasta kuva 1950-luvulta sekä Karoliina Lamstedtin kuolinilmoitus ja tekstileike…
Artikkelissa kerrotaan Karjalan evakosta Väinö Torosta, joka päätyi evakkomatkan jälkeen asumaan Seinäjoelle. Kuvissa tämän itseoppineen maalauksia omasta kotitalostaan ja maisemamaalaus Oppolan Tiilikan talo Latvajärveltä Pitkäjärvelle 1940-luvulta…
Tekstissä kerrotaan Veljekset Männikön rakennusliikkeen ja muun liiketoiminnan historiasta, joka perustettiin vuonna 1955 ja sen toiminta laajeni Seinäjoen suuntaan. Rakennusliike urakoi juurikin Seinäjoella esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman…
Artikkelissa kuvataan Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittamaa elämäkertaa Vihtori Kosolasta. Kuvissa Kosola johtaa talonpoikaismarssia Helsingissä 1930-luvulla, kerhotilaisuuden pääsylippu sekä lapuanliikkeen johtajia Mäntsälässä kapinan aikaan.
Artikkeli kertoo lyhyesti Wasastjernan talojen historiasta. Kuvissa esimerkiksi Vaasan seudun litografia vuodelta 1871 ja Wasastjernan talo nimellä maaherran hallitustalo.
Artikkeli kertoo Aalto-keskuksen rakentamisen alta lunastetun Suuriniemen perheen kodin pojasta, insinööri Seppo Suuriniemestä. Mustavalkoisessa kuvassa kaupungintalo ja sen taustalla asuinrakennuksia.
Artikkelissa kerrotaan tangon sävellys- ja sanoituskilpailun suosion laskusta ja sen mahdollisista syistä. Kirjoittaja kertoo myös omasta kokemuksestaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailuun, joihin hän on osallistunut neljä kertaa.
Artikkelissa kerrotaan erilaisista tapauksista Törnävän sairaalan historiassa. Osassa jutuissa potilaille on sattunut ja tapahtunut ja myös sairaalan henkilökunnalle.
Tekstissä kerrotaan Helsingin Meilahteen 1990-luvulla siirretystä asuinrakennuksesta eli entisestä Seinäjoen asemapäällikön talosta ja sen tarkemmasta historiasta. Kuvissa nykyisellä nimellään kutsuttu Villa Nybackan huvila, joka oli aikaisemmin…
Tekstissä viitataan toimittaja Jukka Ukkolan Suomen kuvalehdessä vuonna 2007 olleeseen samannimiseen artikkeliin, joka etsi koululuokkia, joissa olisi useampia professoreita. Seinäjoen lyseo on päässyt tähän listaan, kun luokalla on ollut neljä…
Artikkelissa verrataan Suomen ja Venäjän historiantutkimusta sekä listataan kaksitoista keskeistä viime vuosikymmeninä ilmestynyttä kotimaista historiateosta. Joukossa on kahdella teoksella molemmat eteläpohjalaistutkijat Heikki Ylikangas ja Juha…
Turkulaissyntyinen Vilho Viita, joka on myös tunnettu nimellä Vilho V. Viitanen, oli mukana poliittisissa piireissä sekä myöhemmin myös Seinäjoen kulttuurielämässä. Mustavalkoisessa kuvassa Vilho Viita on esikoispoikansa kanssa. Tekstissä on myös…
Kirjoittaja kertoo järjestämistään kasvisruokaseminaareista, jotka järjestettiin 1978–84 vuosina Seinäjoella. Tavoitteena oli monipuolistaa joukkoruokailun ateriavalikoimaa.
Kirjoittaja muistelee isänsä yrittäjyyttä, etenkin musiikkiliikkeen aikaa. Kuvissa useampi mustavalkoinen kuva Wiklan musiikkiliikkeen vaiheista sekä artikkeli myymälän avajaisista.
Kirjoittaja avaa Alvar Aallon suunnitteleman Aalto-keskuksen prosessia, joka alkoi 1950-luvun alkupuolella ensin ainoastaan kirkon osuudella. Kuvassa Seinäjoen Lakeuden Ristin pihaa, jossa on runsaasti seurakuntalaisia.
Kuvaus seinäjokelaisista mieskuoroista eri vuosikymmeninä, alkaen 1940-luvun alusta. Kuvassa Seinäjoen Rautatieläisten mieskuoron ensimmäinen konsertti vuodelta 1941, jossa kuoronjohtajana oli Vilho Viita.
Tekstissä lainataan Klemetin vuonna 1938 Etelä-Pohjanmaahan kirjoittamaa artikkelia. Kuvassa professori Heikki Klemetti vuonna 1930. Hämäläinen on kirjoittanut tekstin loppuun täydentävän lisäyksen.
Artikkeli kertoo kansallisuusaatteen innoittamasta miehestä, Reino Ala-Kuljusta. Kuvassa Ala-Kulju on vaimonsa Kertun kanssa Joensuun asemalla vuonna 1941 ja Mussolinin patsaan luovutus IKL:n johtohahmoille vuonna 1935. Kirjoittaja on myös…
Kirjoittaja muistelee lapsuuden leikkejään ja touhujaan. Useissa mustavalkoisissa kuvissa on Kapernaumin lapsia, joita on myös nimetty tekstin loppuun.
Kirjoittaja kertoo seinäjokelaissyntyisen Aino Aution Helsingin olympiakisoihin osallistumisesta sekä urheilu-urasta. Kuvissa 1952 vuoden olympialaisten avajaiset, Paavo Nurmi sytyttämässä olympiatulen, naisten 80 metrin aitajuoksun finaali ja Aino,…
Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan ratapihan alueella, jonka reunassa perhe myös asui. Hänen isänsä oli ratavartijana. Kuvissa kirjoittaja parivuotiaana kokeilemassa isänsä resiinaa ja koulun luokkakuvassa.
Kirjoittaja muistelee samaa koulua käynyttä kirjailijaa sekä jakaa tämän kirjoittaman vastauksen Aaltosen tekstille liittyen Lakeuden Ristin rakentamisen taustalle.
Tekstissä kerrotaan kansanhuollon historiasta sen erilaisine vaiheineen, joka takasi kansalaisille yhteiskunnan turvaverkkoa. Kuvissa Suomen huollon varasto sekä talvisodan lopulla jaettuja Vapaan huollon välineitä.
Kirjoittaja kertoo Maakuntatalon historiasta sen erilaisine tiloineen omien muistojensa kautta kuin myös pohtii sen tulevaa kohtaloa. Kuvissa Keskuspuisto, maakunnan ensimmäinen uimahalli, Arvid Bromsin seinämaalaus rakennuksen yläaulan seinässä,…
Kirjoittaja kertoo isänsä, Kauko Pollarin, muistelmia Mäntsälän kapinan ajalta. Kuvassa useita Seinäjoen Yhteiskoulun suojeluskuntalaisia 1930-luvulta.
Artikkeli kertoo Suomen sisällissodan tapahtumista Seinäjoella. Kuvissa Kari Kaarlon hahmotelma punaisten teloituksesta 1918 vuodelta sekä Seinäjoella teloitettuja miehiä nimeltään Kalle Rautiainen, Vihtori Viitasalo, Antti Virta, Herman Salmela,…
Teksti perustuu Piirin lapset kertovat-nimiseen kirjaan, joka on ilmestynyt vuonna 2015. Kuvissa ilmakuvat Piiriltä, sen kasvihuone, lääkärien asuntotalo, keittiörakennus ja potilaiden ja henkilökunnan virkistys- ja kokoontumispaikkana toiminut…
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevat Hirvijärvi ja Varpula ovat arvokasta Suomenselän lintualuetta, joista ensimmäiseen on talkoovoimin rakennettu myös lintuasema. Kuvissa kalasääsken pesä, merikotkan poikanen ja sääksi lentämässä suoraan…
Artikkelissa kerrotaan jälki-istuntojen eli erilaisten kurinpito- ja rangaistusmenetelmien esimerkkitapauksista. Teksti on vuonna 2017 Seinäjoen lyseoseuran Jälki-istunnossa pidetty puhe. Kuvassa äidinkielen opettaja Vuokko Raivio, joka on…
Kirjoittaja kertoo kauppalan ja maalaiskunnan erimielisyyksistä. Kuvissa maalaiskunnan kunnantalona toiminut Salon talo, sen ensimmäinen valtuusto vuodelta 1931 ja Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna.
