Keväällä 2009 julistettiin kilpailu Nurmon ryijyn suunnittelusta. Kilpailuun osallistui kahdeksan ehdotusta, joiden pohjalta toimikunta suunnitteli varsinaisen ryijyn. Ryijyssä näkyvät kantatalojen puumerkeistä vanhimmat, Nurmonjoki ja sanat Nurmo…
Ei artikkelia, viisi valokuvaa: Nurkkanäkymä museon suuresta väentuvasta. Nurkkakaappi, ruokapöytä, kehto ja rukki sekä seinustaa kiertävä penkki ovat oleellinen osa väentuvan sisustusta. Näkymä ylistuvan nurkkauksesta. Vanhanajan naisten…
Nurmon korun mallina oli rengas, joka löytyi Yli-Kalistajan perunapellosta. Sen käyttötarkoitusta on yritetty selvittää. Se sopisi vyöllisten kannattajaksi. Vyöllisiä naiset kantoivat vyöhön ripustettuina. Vyöllispyörän rei'istä riippui vaskirenkaita…
Artikkeli kertoo perinteisistä lohtajalaisista kalaruoista ja niiden valmistamisesta. Valmistusohjeet annetaan hiilikalalle, keittosilakoille, suolasilakoille ja kalaleiville. Artikkelissa kerrotaan, että Lohtajalla on syöty ennenkaikkea siikaa ja…
Artikkelissa kerrotaan perinteisistä lohtajalaisista juustokeitoista ja niiden valmistamisesta. Juustokeittoja tunnetaan heramaitokeitto, sohero ja syötijuusto sekä suolainen hapanjuusto.
Juuret Nurmoos on pysyvä näyttely Nurmon museon lutissa. Näyttelyyn on yritetty löytää esine jokaisesta kantatalosta ja selvitetty esineen periytyminen suvussa. Artikkelissa on lueteltu muutamia esineitä ja niiden lahjoittajia. Valokuvassa on…
Artikkelissa kerrotaan kirkottamispallista eli rukousjakkarasta, joka sijaitsee Nurmon kirkon sakastissa. Ennen vanhaan synnyttämisen jälkeen naiset kirkotettiin eli otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja puhdistettiin "saastasta". Jakkaran on…
Vaivaisukoista kertovan alun jälkeen tarkastellaan Nurmon vaivaispoikaa. Väliotsikko on jatkoa artikkelin otsikolle: "...ja Nurmon vaivaispojasta erityisesti." Valokuvassa Väinö Fränti maalaa Nurmon vaivaispoikaa kirkon 200-vuotisjuhlia varten 1979.
Munakan nuorisoseurantalo Seittuu on yksi kesän 2013 kotiseutupäivien retkikohde. Ilmari Ylä-Autio kertoo myös oman muistonsa Seittuun tansseista 1950-luvulta. Kuvassa Ilmari Ylä-Autio Albert Wasastjernan rooliasussa.
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Artikkelissa lainattujen Otto Draken (1841-1911) muistelmien välityksellä syntyy kuva Draken lapsuuden Kokkolasta ja kaupunkilaisista sekä hänen omasta persoonastaan.
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneen ja Helsinkiin siirtyneen åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista, sen johtohahmosta Maria Åkerblomista sekä liikkeen hajoamisesta. Turun Sanomien toimitus on pyytänyt Wiirilinnalta…
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.
Artikkeli sisältää lyhyitä tarinoita otsikolla Lasten iloksi kaupungin 363-vuotisjuhlapäivän alla. Wiirilinna kuvittaa elämää Kokkolassa ennen vanhaan lasten näkökulmasta.
Artikkeli kertoo kirjastonhoitaja Annie Hongellin muistelmia lainaten, millaista oli lapsuus ja nuoruus Kokkolassa. Lisäksi Annie Hongellin persoonaa ja elämää muistelevat työtoverit, Alma Hongellin kasvattitytär sekä pietarsaarelainen kirjailija.
Artikkeli kertoo Osuuspankin tontilla sijainneen Boehmin talon arkkitehtuurista ja omistajista 1800-luvulla sekä samalla tontilla 1600- ja 1700-luvuilla sijainneesta Suntin kartanosta omistajineen.
Artikkeli kertoo kokkolalaisten asenteiden muutoksesta vanhaa rakennuskulttuuria peruskorjaavaan suuntaan vanhankaupungin taloista annetuin esimerkein.
Artikkeli pohtii elämänmuutoksia. Ensimmäisessä osassa yhteys lapsuudenmaisemaan kuitenkin säilyy. Toisessa osassa yhteiskunnallinen muutos heijastuu maaseudun väestön hyvinvointiin.
Artikkeli kertoo, kuinka 1970-luvun saneerausintoa vastaan on Pohjoismaissa kuin myös Kokkolassa ryhdytty säilyttämään ja peruskorjaamaan vanhoja puutaloja. Vanhaa kunnioittaneesta peruskorjauksesta kerrotaan kokkolalaisperheiden esimerkein.
Artikkeli kertoo kälviäläisten Erikssonin veljesten vaiheista: Jaakko Erikssonin kuolemasta Altonassa Tanskassa, uskoneroista tanskalaisten liikkeiden kanssa sekä Eerik Erikssonin johtajuudesta Hollannissa käydystä mittelöstä. Wiirilinna kertoo myös…