Artikkeli lainaa syntyjään seinäjokisen, myöhemmin Kokkolaan asettuneen merimies Hiram Peuraheimon päiväkirjaa vuosilta 1900-1902 kertoen rahtimatkasta eri satamien kautta aina Kiinaan asti ja takaisin.
Artikkeli arvioi rakennussuojelulailla suojeltavaksi haetun, Kaustisen Nikulan kylällä sijaitsevan tallirakennuksen eli savupirtin merkitystä. Savupirtti lienee jo 1600-luvulta.
Artikkeli julkistaa arkkipiispa John Wikströmin kirjeen, jossa hän pahoittelee, että Kokkolassa ei nähdä Ruotsinkielisen Lyseon kulttuurihistoriallista ja arkkitehtonista arvoa.
Artikkeli esittelee taiteilija Erkki Tilviksen, joka on maalannut muotokuvia maamme johtohenkilöistä, mm. Kekkosesta, Rydistä ja Mannerheimista. Hänen sukujuurensa ovat Kalajoella.
Artikkeli kertoo Suomen ensimmäisen arkkipiispan, Jakob Tengströmin vaiheista ja kirjallisesta tuotannosta aina Kokkolan vuosista Suomen kirkon johtoon asti.
Muistelmiensa kolmannessa osassa Drake kertoo työstään Malmin laivanvarustusliikkeessä Pietarsaaressa, vapaa-ajanviettotavoista sekä kuoleman enteistä. Draken perheen lasten myöhemmistä vaiheista kerrotaan vielä artikkelin lopussa.
Artikkelissa lainattujen Otto Draken (1841-1911) muistelmien välityksellä syntyy kuva Draken lapsuuden Kokkolasta ja kaupunkilaisista sekä hänen omasta persoonastaan.
Artikkeli käsittelee tervanpolttoa ja myyntiä Kokkolan ympäristössä Keski-Pohjanmaalla. Tervanpoltto oli merkittävä tulonlähde niin alueen talonpojille kuin myös laivanvarustajille ja kauppiaille.
Artikkeli käsittelee viimeisen Kokkolassa rakennetun purjelaivan, Yxpilan, vaiheita. Lisäksi kerrotaan toisesta viimeisestä mohikaanista eli suolamakasiinista.
Artikkeli kertoo Keski-Pohjanmaan rannikkoseudun laivanrakennuskaudesta: kokkolalaisten laivojen nimet 300 vuoden ajalta ilmentävät omistajiensa pyrkimyksiä.
Artikkelissa kerrotaan jo keisarivallan aikana näyttelemisen aloittaneesta kokkolalaisesta Sally Kolunsarasta, o.s. Mantereesta, ja samalla saa näkymän suomalaiseen teatterikiertue-elämään.
Artikkeli kertoo Kokkolan Neristanin alueella toimivasta kotiseutuyhdistyksestä nimeltään Vi Neristassbor: sen synnystä, säännöistä ja toimintamuodoista.
Artikkeli esittelee talonpoikaisen koristeveistotaidon näytteinä kaksi, ilmeisesti jopa 1600-luvulta periytyvää, asuinrakennusta Kokkolasta kaupunginkirkon läheltä.
Artikkelissa kerrotaan kokkolalaisen lilanvärisen pikkutalon, Riskan kulman, vaiheita. Samalla kuvitetaan pientenlasten koulun syntyä Kokkolaan Hongellien ja Donnerien ansiosta.
Artikkeli kertoo palan kokkolalaisten merikapteenien ja kauppiassukujen henkilöhistoriaa taustanaan häälahjaksi saatu piironki sieltä löytyneen runon kera.
Artikkeli kertoo Kokkolan seudulla 1920-luvulla vaikuttaneen ja Helsinkiin siirtyneen åkerblomilaisen lahkoliikkeen vaiheista, sen johtohahmosta Maria Åkerblomista sekä liikkeen hajoamisesta. Turun Sanomien toimitus on pyytänyt Wiirilinnalta…
Artikkeli arvioi ensimmäisen suomalaisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin tuotantoa hänen romaaniensa Kuuselan kukka ja Huutolaiset avulla. Kuuselan kukan aiheet ovat löydettävissä Kälviän rannikolta.
Artikkeli kertoo 1600-luvulla Kokkolaan rakennetun Pedagogion vaiheista koulurakennuksena sekä valtiopäiväaloitteista korkeamman kouluopetuksen saamiseksi Keski-Pohjanmaalle.