Selaa aineistoja (yhteensä 50028)

Artikkelissa kuva pianon luovutuksesta seurakuntakotiin. Kuvassa Martta Takala, Katri Palomäki, Niilo Kuusitie, Paavo Niemistö ja Ossi Haaramäki.

Artikkelissa kaksi valokuvaa uuden pesäpallostadionin katsomosta rakennusvaiheessa ja valmiina.

Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.

Artikkelissa valokuvia, joista ensimmäisessä kuvattu ihmisjoukkoa (mahdollisesti Hyllykallio-päivästä) kuvatekstillä "Hyllykalliolaisia". Artikkelissa on valokuvat myös kustakin haastatellusta henkilöstä: Pirjo Kortesoja, Veijo Kontas, Eeva ja Väinö…

Lyhyen artikkelin lisäksi aukeamalla on 8 valokuvaa vuoden 1978 Hyllykallio-päivästän tapahtumista.

Kuulumisia Hyllykallion koulusta ja koululaisten piirustuksia.

Väinö Kuoppala kävi jututtamassa Matti "Masa" Mäki-Reinikkaa, joka vaimonsa kanssa kuuluu Hyllykallion "alkuasukkaisiin". Mäki-Reinikka on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Hyllykalliosta ja toiminut Hyllykallio-seuran lisäksi muutenkin aktiivisesti…

Jutussa kerrotaan, että Hyllykallion päiväkodin esiopetusta on järjestetty 2016 lähtien Hyllykallion koulun tiloissa. Joustavasta esi- ja alkuopetuksesta kerrotaan myös tarkemmin. Sisältää kuvia eskarilaisten tekemisistä ja aktiviteeteista sekä…

Tekstissä kuvataan kokemuksia Hyllykallion päiväkodin vanhempainryhmän toiminnasta. Sisältää kuvia erilaisista tapahtumista.

Päiväkodinjohtajan tietoja Hyllykallion päiväkodista, sijainnista ja lyhyesti sen lähihistoriasta. Kuvissa rakennuksen julkisivu sekä urheilukenttä.

Alkusanat: Talviseen yöhön, pienen tallin ylle.

http://81.209.83.96/repository/1381/352.JPG
Kaksi erikokoista mäenlaskupaikkaa. Kuvattu suoraan edestä mäkimontun suunnalta. Seinäjoen Jouppilanvuoren 1950-1960-luvulla rakennetut mäenhyppypaikat. Vieressä tuomaritorni. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/1380/351.JPG
Hyppyrimäen juurelta kuvattu suoraan ylöspäin. Jouppilanvuorella oleva hyppyri. Omin voimin rakennettiin ensimmäinen pieni mäki 1930-luvulla. Vasta 1950-1960-luvulla saatiin rakennettua kunnon mäki. Mustavalkoinen.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Jutussa kerrotaan Hytyn myllystä ja sahasta sekä pärekaton tekemisestä. Kuvissa Hytyn mylly vuonna 1979 sekä veljekset Arto ja Keijo tekemässä pärekattoa kesällä 1958 Ylistarossa.

Kirjemuotoinen vastaus ilmeisesti fiktiiviseen kirjeeseen entiseltä nurmolaiselta. Vastauskirjeessä kerrotaan Nurmoo-Seurasta ja Nurmo/Nurmoo -nimistä.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2