Kirjoituksessa pohditaan hyllykalliolaisuutta ja alueen kehittymistä. Artikkelin valokuvassa on rakennustarkastaja Unto Latvala kuvassa, joka lienee 1970- tai 1980-luvulta.
Artikkelissa valokuvia, joista ensimmäisessä kuvattu ihmisjoukkoa (mahdollisesti Hyllykallio-päivästä) kuvatekstillä "Hyllykalliolaisia". Artikkelissa on valokuvat myös kustakin haastatellusta henkilöstä: Pirjo Kortesoja, Veijo Kontas, Eeva ja Väinö…
Väinö Kuoppala kävi jututtamassa Matti "Masa" Mäki-Reinikkaa, joka vaimonsa kanssa kuuluu Hyllykallion "alkuasukkaisiin". Mäki-Reinikka on kirjoittanut lukuisia artikkeleita Hyllykalliosta ja toiminut Hyllykallio-seuran lisäksi muutenkin aktiivisesti…
Jutussa kerrotaan, että Hyllykallion päiväkodin esiopetusta on järjestetty 2016 lähtien Hyllykallion koulun tiloissa. Joustavasta esi- ja alkuopetuksesta kerrotaan myös tarkemmin. Sisältää kuvia eskarilaisten tekemisistä ja aktiviteeteista sekä…
Kaksi erikokoista mäenlaskupaikkaa. Kuvattu suoraan edestä mäkimontun suunnalta. Seinäjoen Jouppilanvuoren 1950-1960-luvulla rakennetut mäenhyppypaikat. Vieressä tuomaritorni. Mustavalkoinen.
Hyppyrimäen juurelta kuvattu suoraan ylöspäin. Jouppilanvuorella oleva hyppyri. Omin voimin rakennettiin ensimmäinen pieni mäki 1930-luvulla. Vasta 1950-1960-luvulla saatiin rakennettua kunnon mäki. Mustavalkoinen.
Jutussa kerrotaan Hytyn myllystä ja sahasta sekä pärekaton tekemisestä. Kuvissa Hytyn mylly vuonna 1979 sekä veljekset Arto ja Keijo tekemässä pärekattoa kesällä 1958 Ylistarossa.
Kirjemuotoinen vastaus ilmeisesti fiktiiviseen kirjeeseen entiseltä nurmolaiselta. Vastauskirjeessä kerrotaan Nurmoo-Seurasta ja Nurmo/Nurmoo -nimistä.