Selaa aineistoja (yhteensä 48809)

Otsikossa painovirhe, oikea vuosi 1955. Töysäläinen maanviljelijä Tauno Ylikätkä osallistui Arpayhtymä oy:n järjestämälle Itävallan matkalle. Aukeamalla matkalta lähetetyn postikortin etu- ja taustapuoli. sekä lehtileike, jossa matkakuvaus. Kuva myös…

Avainsanat:

Leila Herralan omistamat kaksi valokuvaa sivulla. Toisessa Partio Töysän sudet (partiolaisia 3 henkilöä, nimet on, osaston perustamisvuosi 1930). Toisessa Töysän mieskuoro, johtajana Osmo Talasmo, vuosi 1953. Kuoro esiintynyt maakunnallisessa…

Lehden takakannessa neljä erilaista valokuvaa, joissa jokaisessa oma mietelauseensa. Kuvat ja tekstit Juha Jokiaho. Sivulla ei ole otsikkoa, otsikko luetteloijan.

Töysä-aiheisen täkänän eli seinävaatteen kuva ja taustatietoja. Sinisellä pohjalla valkoisia kuvioita; kirkko, järvimaisema, metsää, jne. Kuva ja tiedot Pentti Hepojoki.

Seppo Harjun laatimia tietokilpailukysymyksiä, 50 kpl, aiheet liittyvät Töysään. Vastaukset sivulla 61.

Murteella kirjoitettu tarina pesukoneen toimintahäiriöistä.

Töysä-seuran syyskokouksessa 2020 luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton kunniakirjat Kauko Välimäelle, Leila Herralalle sekä Tuulikki ja Pentti Hautalalle. Seuralle valittiin myös uusi johtokunta.

Avainsanat:

Artikkeli kertoo Aino ja Arvid Mäkelän ensimmäisen lapsen Aimon elämäntaipaleesta sekä Töysän Kenkätehdas Oy:n synnystä. Yritys on toiminut myös nimillä Töysän Lapikasteollisuus, Aino Mäkelä tai A. Mäkelä sekä Töysän Lapikas Oy. Aimo Mäkelä toimi…

Yhdysvaltojen länsirannikon laajat metsäpalot aiheuttivat sääilmiön, joka näkyi Töysänkin taivaalla. Savuhiukkaset värjäsivät iltataivaan voimakkaan punaiseksi tai oranssiksi. Kolme kuvaa ja teksti Pentti Hautala

Lumivaara-seura ry:n oli tarkoitus järjestää Töysässä kolmatta kertaa Lumivaara-juhla mutta covid19-pandemia muutti suunnitelmat. Seura toteutti näyttelyn, joka oli esillä Töysä-talolla lokakuussa 2020. Artikkelin aiheita: Lumivaaran kunta, seura,…

Valokuva töysäläisen taiteilija Toivo Auraniemen maalaamasta taulusta, aiheena Pakkalan talo vuonna 1956. Sijainti Ponnenjärven pohjoispäässä. Taulun omistaa Timo Holkko, jonka äidin syntymäkoti talo on.

Avainsanat:

Anni Tikkamäen kiitospuhe Tohnin äijän arvonimestä, Töysä-päivien pääjuhlassa 2.8. 2020

Avainsanat:

Koronavuoden siirtämän ja typistämän Töysä-päivän pääjuhlan huomioita. Kaupunginjohtaja Liisa Heinämäen puheesta poimintoja. Vuoden Tohnisen äijäksi valittiin Anni Tikkamäki. Valokuvat (2kpl) Hautala.

Koronavuoden typistämän ja siirtämän Töysä-viikon pääjuhlan kuvaus: juhlamessu, kunniakäynti sankarihaudoilla, kahvitus, juhlapuhe kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki, Tohnisen Äijä 2020 julkistus (Anni Tikkamäki). Kuvat Hautala ja Heinämäki.

Kuvaus Töysän museoalueen rakennuksista. Kerrottu myös kesällä 2020 tehdyn Järvisen savusaunan kattokökästä eli talkootyönä uusitusta pärekatosta.
Maininta Lauri Kallioniemen painonnoston SM-mestaruudesta alle 15-vuotiaiden sarjassa. Yhteismäärä 130…

Karamellipaperit olivat aikansa tiedotusvälineitä. Paperien kuva-aiheissa mm. Titanic, Suurlakon ennustuspaperi v.1904, Suomen Kaartin lakkauttamispaperi, Sakari Topeliuksen kuolinpäivä, urheilijoista Paavo Nurmi, Ville Ritola ja Niklander. Yhteensä…

Avainsanat:

Artikkeli mainitsee arkkitehti Alvar Aallon Töysään suunnitteleman Villa Mannerin; talon ja pihapiirin joka suunniteltiin Terho ja Gertrud Mannerille Ponnenjärven rannalle. Pääasiassa keskitytään Aallon Töysän suojeluskunnalle piirtämän lipun…

Aukeamalla 5 valokuvaa ja kaksi kuvaa valokuvan taustasta. Kuvissa Kallenkosken navetta, Kallenkosken silta n. 1920, väkeä Tuurin Osuuskaupan sisätiloissa, myllyrakennuksia Tuurissa ja "Kukkomylly" Tuurissa. Kuvilla useita omistajia

Lyhyt taustateksti ja kuusi valokuvaa eri työvaiheista selostuksineen aukeamalla. Elopellolla sirpillä tai hevosten vetämällä leikkuukoneella leikataan vilja, joka kootaan lyhteeksi. Lyhteet asetellaan kuhilaaksi, jossa vilja kuivuu. Kahvitauko…

Lyhyesti Töysän alueen postipysäkkien ja postitoimistojen perustamisvuodet ja taustat. Kuvituksena kaikki Töysän postitoimiston ensimmäiset postileimat sekä pysäkkileimat Tuuri, Töysä, Suutala, Ritola ja Kitula

Koulumuistoja väliaikaisesta opettajasta, pettymyksestä ensirakkaudessa, naimisiinmenosta sekä tapahtumista jotka johtivat näön menetykseen. Se oli kova isku asemamiehelle ja valokuvaajalle.
Kuvituksena liikennetirehtöörin antama työmääräys…

Valokuvassa emäntä Loviisa Matintytär Juppo (os.Hakola) 1851-1916, ja aikuiset lapsensar Tekla Loviisa Iisakintytär Berg (os.Juppo) , Ivar August (Iivari Aukusti) Iisakinpoika Juppo sekä Heidi Johanna Laurila (os. Juppo). Artikkeli kertoo heidän…

Alkusanat: Keväällä kun aurinko lämmön antaa, pian luonto jälleen kaunetta kantaa

Eila Pienimäen luontokokemuksia, aiheina lintujen laulu, kuu, joutsenten lähtö

Lyhyesti töysäläissyntyisen Juho Oskar Heikinpoika Niemen (ent. Kiviniemi) elämästä Töysässä noin 1897-1917. Jutussa 14 riviä tekstiä + valokuva Niemestä. Leipomo toimi samassa rakennuksessa kuin Aleksi Kanervan kauppa, josta laajempi juttu samassa…

Vuonna 1921 Töysään saapuneen Aleksander Joakiminpoika Kenijeffin eli Aleksi Kanervan kauppiasuran vaiheita noin 40 vuoden ajalta. Sekatavarakauppias, myös ruumisarkkuja, seppeleitä. Sunnuntaimyyntiä ja kahvio asiakkaille. Kuvituksena valokuvia,…

Avainsanat:

Jutussa korjataan vuoden 2019 Nurmon Joulussa ollut tieto, että vuonna 1707 Tepon taloon vävyksi tullut Knut Antinpoika olisi ollut Härmästä. Uuden tiedon mukaan hän oli Alavudelta.

Uusin muinais-dna-tutkimus osoittaa, että nurmolaisilla naisilla on samelaista perimää ja dna-sukulaisia Leväluhdassa.

Kirjoittaja kuvaa, mitä kuljetusten logistiikalla tarkoitetaan ja kertoo vuonna 2019 Jyväskylän yliopistossa hyväksytystä väitöskirjastaan Kohti kuljetusten optimointijärjestelmien automatisoitua käyttöönottoa.

Ämmälä-sukujen historiaa Etelä-Pohjanmaalta Lapualta, Seinäjoelta ja Alavudelta sekä muualtakin Suomesta. Kuvassa Ämmälän talo Lapuan Tiisteen kylässä.

Jutussa kerrotaan Seinäjoen lennokkikerho RC-AirClubin toiminnasta ja sen järjestämistä radio-ohjattavien malli- ja taitolennokkien SM-osakilpailuista.

Jutussa kerrotaan Hytyn myllystä ja sahasta sekä pärekaton tekemisestä. Kuvissa Hytyn mylly vuonna 1979 sekä veljekset Arto ja Keijo tekemässä pärekattoa kesällä 1958 Ylistarossa.

Kirjoittajan muistoja ja ajatuksia Nurmosta, Hyllykalliosta ja Seinäjoesta

Kirjoittaja muistelee Alapääntien, nykyisen Nurmonjoentien historiaa ja omia koulumatkojaan 1950-luvulta lähtien. Tietoa ja tarinoita tien rakentamisesta ja kunnossapidosta on jo 1930-luvulta saakka.

Jutussa kerrotaan Martti Santavuoresta ja hänen hevosestaan Aramiksesta. Siinä on otteita 1970-luvun Ratsumies-lehdistä. Ratsumies-lehdessä 3/1970 Martti Santavuori kirjoitti hevosestaan Aramiksesta, mukana on myös kaksi valokuvaa. Ratsumies-lehdessä…

Tietoa hevosen, etenkin suomenhevosen, historiasta, ominaisuuksista ja käytöstä.

Kirjoituksessa kerrotaan nurmolaissyntyisen kirjaiijan Matti Huumon tuotannosta.

Jutussa kerrataan Rami Hietaniemen painiuraa, joka päättyi itsenäisyyspäivänä 2019.

Jutussa kerotaan kuvin ja sanoin Nurmossa 5.3.2020 järjstetystä muistopäivästä. Sisältö: Äyräpään Pitäjäseuran tervehdys muistotilaisuudessa seurakuntatalolla (Hannu Pyykönen), Muistotilaisuudet Nurmossa 5.3.2020 (valokuvia), Taistelijain…

Jutussa kerrotaan Nurmon nuorisoseuran näytelmätoiminnasta vuosikymmenten varrelta. Kuvat ovat Minna Canthin näytelmästä Murtovarkaus vuodelta 1943.

Kotilieden päätoimittaja kertoo lapsuus- ja nuoruusmuistoistaan 1970-1980-luvun Nurmosta

Kuulumisia Kouran koululta. Sisältää lasten piirustuksia sekä seuraavat pienet tarinat ja runot: Sini ja Mariel: Pyörivät roskalaatikot, Jasu: Oli kakku, Sini: Puu, Lauri: Talventuuli metsää hakkaa, Lenni A: Olipa kerran rakki, Tommi: Pertin päivä,…

Pertti Myller kuvaa äitinsä Elvi Myllerin evakkomatkaa Enosta Nurmoon talvisodan aikaan.

Jutussa kerrotaan enolaisista evakoista, jotka sijoitettiin talvisodan aikaan Nurmoon.

Jutussa kerrotaan Nurmon kirkkoon vuonna 1939 lahjoitusvaroin hankittujen ja edelleen käytössä olevien ehtoollispikareiden historiaa.

Kertomus Alahärmässä vuonna 1870 syntyneestä Maija Siimeksestä ja hänen jälkeläisistään

Suomalainen-sanomalehdessä vuonna 1902 julkaistu Amerikkaan lähteneen siirtolaisen kirje, jossa hän kuvaa työtään kaivoksessa

Kuvaus Nikolai ja Lempi Porren perheen kohtalosta siirtolaisina Kanadassa.

Artikkelissa kerrotaan 1800-luvun ja 1900-luvun alun siirtolaisuudesta sekä sen syistä. Pääpaino on Pohjanmaalta lähteneissä siirtolaisissa.

Artikkelissa kerrotaan alahärmäläisten Antti ja Maria Lahden lapsista, jotka aikuistuttuaan lähtivät siirtolaisiksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2