Selaa aineistoja (yhteensä 48993)

Töysäläisaiheisia lehtiartikkeleita kaksi kappaletta, toinen julkaistu Waasan lehti 17.8.1889 numero 66 sivu 3. Toinen Pohjalainen lehdestä 3.4.1891 no 27. Nimimerkeillä kirjoitettu, artikkelit poiminut Pentti Saarinen

Artikkelil kertoo lääninrovasti Theodor von Pfalerille luovutetusta ryijystä

Artikkeli kertoo 100-vuotta täyttäneestä Terttu Hietalasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta kirkkoherra Theodor von Pfalerista

Artikkeli kertoo museotoiminnan käynnistymisestä Ähtärissä

Artikkeli kertoo ähtärin hautausmaista ja niiden inventoinnista

Artikkeli kertoo ähtäriläisen Ananias Rintalan kuolemasta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä postinkantajasta

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisesta Uotilan talosta

Artikkeli kertoo ähtäriläisestä Carl Pellonpäästä

Avainsanat:

Artikkeli kertoo ähtäriläisten Uotilan suvun miesten amerikanmatkoista

Artikkeli kertoo Ahokkaan perheen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtäriin muuttaneen siirtolaisen tarinan

Artikkeli kertoo Ähtärin Karjalaiset ry:n perustamisesta

Alkusanat: Karjalaiset huastaa, niin jutut luistaa,
taitaa olla turha suistaa.

Artikkeli kertoo sodan jälkeen Ähtäriin sijoitetuista karjalaisista

Muistokirjoitus ähtäriläisestä opettajasta

Muistokirjoitus ähtäriläisestä opettajasta

Tekstissä kerrotaan valtiollisen poliisin Valpon kartoitettavien listasta, josta löytyi myös seinäjokelaisia. Kuvassa vuoden 1932 Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on joulun toivotukset Vihtori Kosolalle myös seinäjokelaisilta kannattajilta.

Tekstin mukaan Seinäjoen yhteiskoulun Karjala-seura perustettiin 1920-luvun lopussa. Kronikan eli päivystäjän kirjan ajatuksia ja mielipiteitä on vuosilta 1932-1934.

Isänmaallinen kansanliike julkaisi Lakeuden Sana -sanomalehteä. Kuvassa Lakeuden sana-lehdestä sivu, jossa on kerrottu Reino Ala-Kuljun valinnasta IKL:n pääsihteeriksi. Lehteä julkaistiin vuosina 1932-1933.

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Artikkelissa pohditaan Seinäjoen ja maakunnan suhteita sekä kaupungin kehitystä. Kuvissa on kirkkorakennus Lakeuden risti sekä valokuva Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Artikkeli kertoo kouluruokailun historiasta nykypäivään. Kouluruoalta onkin opittu vaatimaan enemmän esimerkiksi erityisruokavalioiden kohdalla. Kuvassa Viipurin kansakoulun koulukeittola.

Tekstissä Kari Wallenius muistelee lapsuuttaan ja kuljettajien kesäapulaisena oloaan Mallaskosken tehtailla. Hän myös mainitsee useita eri henkilöitä, jotka ovat siellä työskennelleet. Mehu-, kivennäis- ja mallasjuomien tehdas onkin Johannes…

Aiemmin Seinäjoen Joulu-lehdessä julkaistu nimien suomentamista Seinäjoella vuonna 1935.

Kirjoittajan lapsuusmuistoja Seinäjoen keskustasta. Kuvituksena kirjoittajan perhealbumin kuvat mummolasta ja isovanhemmista.

Kirjoittaja muistelee työtään urheilutoimittajana Vaasa-lehdessä, jossa hän kirjoitti 1970- ja 1980-luvuilla.

Erkki Koivisto muistelee tanssikieltojen aikaa, jolloin koulussa järjestettiin kavereiden kanssa salaa omia tansseja.

Kirjoittaja muistelee 1960-luvun tangobuumia. Osa yhtyeiden esitetyistä kappaleista on voinut ollut ”piilotangoa” eli pehmennetty jazzilliseksi. Kuvassa Jorma Salon yhtye.

Jutussa kerrotaan tangomarkkinoiden historiasta ja taustoista sekä pohditaan niiden tulevaisuutta.

Kirjoittaja pohtii Seinäjoen tangomarkkinoiden uudistumiskykyä ja tapahtuman menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuvassa Kuninkaalliset kimpassa tv-ohjelman artisteja vuodelta 2020.

Tekstissä kerrotaan teatterin taloudesta huolehtineen toimitusjohtajan Anja Koskelan työurasta ja siitä, miksi hän sittemmin erosi työstään niin yllättäen. Kuvissa ovat Aspects of Love ja Rocky Horror Show-musikaalit sekä teatterin entinen…

Tekstissä kerrotaan kuvataitelija Esko Kaarakan koulutuksesta ja elämänvaiheista. Kuvissa taiteilija värikkään maalauksen vieressä kuin myös kuvat hänen kahdesta työstään vuodelta 1957.

Jutussa kerrotaan Heikki Ylikankaan ajatuksia Seinäjoesta.

Kirjoittaja pohtii kahden kirjastorakennuksen, Aallon ja Apilan, vuoropuhelua sekä modernin arkkitehtuurin merkitystä.

Jutussa kerrotaan kirjoittajan toiveesta arkkitehtikilpailulle koulutuskeskusta varten sekä tavoitteesta saada Aalto-keskus Unescon maailmanperintökohteeksi.

Jutussa kerrotaan uudesta Lakeuden Etapin toimipisteestä, joka mahdollistaa sen käytön itsepalveluna vuorokauden ympäri. Mallin mukaisesti aiotaan kehittää muitakin jäteasemia jatkossa. Kuvassa jätteiden lajittelukatos, joka on nimeltään Tuubi.

Tekstissä kerrotaan Lappaveden omistajista, joista yksi on Nurmon kunta sekä hinnasta ja siitä, että se on voittoa tavoittelematon yhtiö.

Kirjoittaja kertoo Kokkaa kotimaista-ruokakasvatusmallin merkityksestä kahdeksasluokkalaisille sekä Nurmon maatalouden alkutuotannon verkostosta. Kuvassa ruokakassi on viety kotitalousopettajille Tiia Korkeakoskelle ja Anne-Maria Aholuodolle, jonka…

Artikkelissa kerrotaan Nurmoo-seuran kökkäporukan tekemistä töistä Nurmon museolla. Jutussa kerrotaan myös kuvin ja sanoin Nurmossa järjestetyistä tapahtumista. Nämä tapahtumat olivat 24.6.2021 juhannuksen aatonaaton seurat, 1.8.2021 vietetty…

Tekstissä historian, yhteiskuntaopin ja filosofian lehtori kertoo yleisesti ylioppilaskirjoituksista sekä stipendin saajasta, joka poikkeuksellisesti kirjoitti historian jo toisen vuoden keväällä.

Jutussa kerrotaan Hyllykallio-seuran uudistumisesta ja kesällä 2021 järjestetyistä tapahtumista. Toinen näistä on nimeltään Elokarnevaalit, joka on Eloiltamien perinnettä jatkanut perhetapahtuma. Kuvissa Hyllykallio-seuran hallitus: Anssi Orrenmaa,…

Jutussa kerrotaan maatilasta, joka hankittiin vuonna 1937 piirisairaalan tarpeisiin. Siellä harjoitettiin maa-, karja- ja metsätaloutta sekä nostettiin polttoturvetta.

Artikkelissa kerrotaan isovihan ajasta 1700-luvulla Etelä-Pohjanmaalla suullisen perimätiedon mukaan. Tekstissä kerrotaan esimerkiksi myös miten tietty vuori ja jyrkänne ovat saaneet nimensä tämän ajanjakson seurauksena.

Martti Santavuoren kirje kokonaisuudessaan Nurmon suojeluskunnalle, jota säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä. Santavuori vastasi Nurmon ratsuväkisuojeluskunnan kouluttamisesta.

Lyhyessä jutussa Kustaa Harju kertoo äitinsä opetuksista ja siitä, kuinka ne häneen vaikuttivat.

Jutussa kerrotaan nurmolaissyntyisen Kustaa Harjun (alkuaan Harjumäki) elämästä ja urasta.

Tekstissä kerrotaan Lasten liike -toiminnasta, johon saatiin Olympiakomitean myöntämä avustus Nurmon Jymyn seuralle. Toiminnan pilottina on toiminut Hyllykallion koulu ja sen tarkoituksena on tutustuttaa lapsia moneen eri lajiin.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2