Selaa aineistoja (yhteensä 49515)
Järjestys:
Muistomerkki
Vaalealle alustalle pystytetty tummakivinen pystyssä asennossa oleva muistomerkki. Etusivussa on Karjalan vaakunan tunnukset miekka ja sapeli sekä kruunu yläpuolella. Lisäksi on vuosiluku 1966. Patsaan edessä on seppele. Mustavalkoinen.
Törnuddin Turva-koiran hauta
Harmaa, pysty hautakivi. Osa pinnasta tasoitettu ja siihen on kaiverrettu teksti:Uskollinen Turva 4.4.1906-25.9.1917. Hovioikeudenneuvos Konstantin Törnuddin koiran Turvan hauta lähellä omistajansa hautaa Seinäjoen hautausmaan kiviaidan ulkopuolella.…
Piirisairaalan hautausmaan portti
Seinäjoen hautausmaalla, vanhan ja uuden puolen välissä oleva suuri nurmikenttäalue, johon johtaa tiilinen portti ja kolme porrasta. Alueelle on haudattu Törnävällä olevan piirimielisairaalan potilaita. Mustavalkoinen.
Yhteisvastuukeräys
Yhteisvastuun merkeissä Seinäjoen seurakuntatalossa. Kuvassa on nelisenkymmentä henkilöä penkeillä istumassa. Mustavalkoinen.
Piirimielisairaalan hautausmaa
Seiinäjoen hautausmaalla oleva Seinäjoen piirimielisairaalan potilaiden hautausmaa vanhan ja uuden puolen välissä. Laaja nurmikenttä on ympäröity pensasaidalla. Vainajien nimet on kaiverrettu tummiin pystypaasiin. Keskellä aluetta on suuri valkoinen…
Vuoden 1918 rintamamiesten hauta-alue
Seinäjoen hautausmaan vanhalla puolella kahdessa rivissä valkoisia ristejä, joihin on kirjoitettu kaatuneiden nimiä. Keskellä on harmaa, kivinen vuoden 1918 sodan kaatuneiden muistomerkki. Mustavalkoinen.
Siunauskappeli
Seinäjoen hautausmaan portin edessä, sen ulkopuolella ollut pieni vaalea rakennus. Kurikkalaisen Salomon Hakolan piirtämä ja rakentama, vuonna 1908 valmistunut siunauskappeli. Rakennus on purettu vuonna 1962. Mustavalkoinen.
Siunauskappeli
Pieni, vaalea rakennus hautausmaan aidan vieressä, portin edessä. Kurikkalaisen Salomon Hakolan piirtämä ja rakentama siunauskappeli,joka valmistui vuonna 1908. Purettu vuonna 1962. Sen katolla ollut risti on paikalla nykyään olevan muistopaikan…
Hautajaissaatto
Seinäjoen hautausmaalla olevan piirimielisairaalan hautausmaan alueella kulkee hautajaissaatto. Miehet kantavat käytävää pitkin vaaleaa arkkua. Oikealla puolella on muistotauluja, joihin on kirjoitettu sairaalan vainajien nimiä. Alue on perustettu…
Hautausmaan valmistelua
Seinäjoen hautausmaata laajennetaan. Nainen haravoi maata istutetun pensasaidan alun vierestä. Mustavalkoinen.
Siunaus Törnävän kirkossa
Törnävän kirkon alttarilla seisoo kaksi pappia valkoisen arkun molemmin puolin. Arkulla on kukkalaite. Vasemmalla oleva pappi Mattila lukee avoimesta kirjasta. Oikealla puolella oleva Lauri Knuutila seuraa omasta kirjastaan. Menossa vainajan…
Karjalaisen siunaus
Arkku on asetettu maahan vaalean vaatteen päälle suljettujen ovien eteen. Kaksi miestä tummat takit yllään seisovat arkun takana selin oveen. Vasemmanpuoleinen lukee kirjasta. Kukkalaitteet on sijoitettu lattialle arkun molemmin puolin. Arkun päällä…
'Super-suikkis'-yhtye
Super-Suikkis-yhtye, 1973. Kuvassa on yhdeksän nuorta soittajaa. Mustavalkoinen.
Alakylän johtajaopettajan hautajaiset
Seinäjoen Kirkkotietä etenee hautjaissaattue kohti Törnävän kirkkoa. Ennen porttia on kunniakujassa lapsia ja portin jälkeen aikuisia. Paikoitusalueella seisoo saattoväkeä ja linja-auto. Alakylän johtajaopettajan viimeinen matka ja hautajaiset…
Hautaa kaivamassa 1960-luvulla
Seinäjoen hautausmaalla kaivetaan uutta hautaa lapioilla ja rautakangilla. Kaivamassa Viljo Puro ja Aaro Saunamäki. Toinen heistä on kaivannossa ja toinen haudan vieressä. Samalla rivillä on muitakin uusia hautoja. Mustavalkoinen.
Ruumissaatto kirkkotiellä
Seinäjoen Kirkkotiellä tulee kohti Törnävän kirkkoa ja hautausmaata muutaman auton ruumissaatto. Kuva on otettu ilmeisesti kirkon tornista 1930-luvulla. Mustavalkoinen.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki
Iso punagraniittinen paasi poikittain ja toinen pystyasennossa. Pystyssä on poika polvillaan pitäen soihtua kohotetussa kädessään. Poikittain olevassa on kohokirjaimin teksti: 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä antaneet. Alue on ympäröity…
Sankarihaudat
Törnävän hautausmaan vanhan puolen pääkäytävältä kuvattu vinosti vuosien 1939-1945 sotien sankarihautojen suuntaan. Taustalla on kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen veistämä sankaripatsas "Rukoileva sotilas". Mustavalkoinen.
Konstantin Törnuddin muistomerkki
Törnävän hautausmaan vanhalla puolelle oleva Ilmajoen hovioikeuden tuomari, asessori Konstantin Törnuddin hauta. Kiven pystytti Seinäjoen kunta testamentin määräysten mukaisesti. Pystypaasi, vasen reuna on vähän viistottu. Etusivulla on pyöreä…
Ilmakuva
Törnävän suunnasta, ilmeisesti vesitornin huipulta otettu kuva kauppalan keskustan suuntaan. Keskellä kuvaa on Vapaudentie. Vasemmalla on kookas, kaksikerroksinen Larvalan talo. Etualalla keskellä on kolmekerroksinen asuinrakennus. Siitä hieman…
Marttilan vanha kansakoulu
Seinäjoen Marttilan vanha kansakoulu rakennettiin Luhtaanmäelle vuonna 1878. Rakennus on pitkä, punamullalla maalattu. Suuret ikkunat, yläkerrassa matalat ikkunat räystään lähellä. Kuva on otettu vuonna 1953, kun koulu juhli 75-vuotista taivaltaan.…
Marttilan vanha kansakoulu
Seinäjoen keskustan länsipuolta. Keskuskadun, entisen Kirkkokadun pää. Oikealla koivujen keskellä on vuonna 1878 valmistunut Seinäjoen ensimmäinen kansakoulu; Marttilan Vanha kansakoulu. Kadun päässä puiden takana näkyy Lääninsairaalan vuonna 1931…
EP:n Kesäyliopisto
Etelä-Pohjanmaan Kesäyliopisto; keskustelu vuonna 1966. Pöydän takana istuu seitsemän miestä paneelikeskustelussa. Jokaisen edessä on nimilappu. Mustavalkoinen.
Marttilan kansakoulu
Seinäjoen Marttilan uusi kansakoulu valmistui vuonna 1931. Kivestä tehdyssä koulussa oli yhdeksän luokkaa. Vuonna 1950 valmistui koulukeittola ja vuonna 1961 mm. uusi juhlasali. Kuva on otettu ennen laajennusta, siis 1940-luvulla. Mustavalkoinen.
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulu talvella. Koulun nelikerroksinen pääosa valmistui vuonna 1931. Vuosina 1950 ja 1961 valmistuivat matalat laajennusosat, joissa on mm. keittola ja juhlasali. Koululaiset leikkivät välitunnilla ulkona. Kuva on otettu 1960-luvulla.…
Marttilan koulu ja Larvalan koulu
Vasemmassa reunassa arkkitehti Matti Visannin suunnittelema ja vuonna 1931 valmistunut Marttilan kansakoulu, jokta laajennettiin vuosina 1950 ja 1961. Oikealla apukoulu, sittemmin nimeksi tuli Larvalan koulu. Siinä opetettiin koululaisia, joilla on…
Marttilan kansakoulu
Koivujen takaa näkyy vuonna 1931 arkkitehti Matti Visannin suunnitelman mukaan valmistunut Marttilan kansakoulu ja sen vuoden 1950 laajennus. Lauta-aita kiertää koulun aluetta. Vapaudentiellä, tulevan Kirkkokadun risteyksessä on linja-autopysäkki.…
Marttilan koulu ja kansalaiskoulu
Talvella otettu kuva koulualueesta. Vasemmalla näkyy Marttilan kansakoulu. Taustalla on matala rakennus. Se on kansalaiskoulu, jossa oli kolme jatkoluokkaa niille koululaisille, jotka eivät menneet oppikouluun. Oppilaat ovat välitunnilla.…
Marttilan koulun koulukeittola rakenteilla
Rakenteilla oleva kaksi-kolmekerroksinen laajennusosa Marttilan kansakouluun. Rakennus ympäröity telineillä. Osaan tulee koulukeittola. laajennus rakennettiin vuonna 1950. Mustavalkoinen.
Vapaudentien-Kirkkokadun risteystyömaa
Vapaudentie ja Kirkkokatu risteävät Marttilan koulun kohdalla. Risteysalueella tehdään kadun rakennustöitä. Liikenteenjakajia ja jalkakäytäviä rakenteilla. Oikeassa reunassa on Marttilan koulu. Taustalla näkyy Kauppakatua ja sen rakennuksia. Kuva on…
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulun kolme-, osin nelikerroksinen vuonna 1931 valmistunut kivirakennus. Keskellä korkeat kivirappuset, jotka myöhemmin poistettiin, mutta sittemmin palautettiin paikalleen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Matti Visanti. Talon…
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulu kuvattuna Kirkkokadun suunnasta. Etualalla vuonna 1931 valmistunut arkkitehti Matti Visannin suunnitelma. Taustalla vasemmalla näkyy vuonna 1950 valmistunut laajennusosa koulukeittolalle. Mustavalkoinen.
Suomen Punainen Risti
Pöydän ympärillä istuu yhdeksän henkeä Suomen Punaisen Ristin väkeä. Mustavalkoinen.
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulu ja sen ensimmäinen laajennus kuvattuna Vapaudentieltä. Kolme-neljäkerroksinen kivikoulu valmistui arkkitehti Matti Visannin piirustusten mukaan vuonna 1931. Koulukeittolan käsittävä laajennusosa valmistui vuonna 1950. Aita…
Ilmakuva
Ilmasta 1950-luvulla otettu kuva kaakosta päin. Edessä keskellä on Kirkkokatu. Marttilan kansakoulu ja sen laajennus sekä apukoulu etualalla. Taustalla on Kauppakatu ja sen rakennuksia. Kuvan yläreunassa vasemmalla on lääninsairaala ja…
Simunan sillan teko
Törnävällä Soukkajoelle johtavan tien yli rakennetaan uutta siltaa. Entisen sillan on vienyt tulva. Seinäjoen vesi on matalalla. Silta-arkku tehdään kivistä. Valmiilla osalla seisoo ihmisiä. Taustalla on rakennus, jonka paikalle myöhemmin…
Törnävän vanha kansakoulu
Kirkonkylän, vuodesta 1948 lähtien Törnävän, kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 entisessä ruutitehtaan sotilaiden kasarmissa. Vuonna 1908 valmistui oma koulurakennus opettaja Olavi Mäkisen piirustusten mukaan. se toimi kouluna vuoteen 1954…
Törnävän koulun opettajien asuintalo
Törnävän kansakoulun opettajille rakennettu kaksikerroksinen asuintalo. Parvekkeet joelle päin. Takaa näkyy hieman koulun päätyä. Mustavalkoinen.
Törnävän kansakoulu
Törnävän uusi kivikoulu, joka valmistui vuonna 1955. Siinä on 14 luokkahuonetta ja muut tilat. Oikealla on matala siipiosa, joka yhdistyy päärakennukseen pääsisäänkäynnin kautta. Talvella otettu mustavalkoinen.
Törnävän kansakoulu takaa
Törnävän vuonna 1955 valmistunut uusi kansakoulu. Kuvattu takaa. Kolmekerroksinen rakennus. Alimman kerroksen ikkunat matalia. Kuva on otettu talvella vuonna 1958. Mustavalkoinen.
Törnävän kansakoulu
Törnävän kansakoulukompleksi. Vasemmalla näkyy vähän vanhaa, vuonna 1908 rakennettua puukoulua. Sen vieressä on opettajien asuinrakennus. Keskellä ja oikealla koulun pihan takana on uusi, vuonna 1955 rakennettu kivikoulu. Edessä olevan tien…
Ilmakuva Törnävän koulusta
Ilmasta otettu kuva Törnävän kansakoulun alueelta. Vasemmalla pääty tielle päin on vanha puukoulu. Pihan toisella reunalla on kivikoulu ja sen siipiosa. Kuvan ylälaidassa on kartanon kivinavetta ja vasemmassa laidassa sen talousrakennus. Oikeassa…
Kivistön kansakoulu
Kivistön kansakoulu valmistui vuonna 1955. Luokat sijoittuivat pääosin kolmeen kerrokseen. Matala pääovi sijaitsee pääosan ja siiven välissä. Siipiosassa sijaitsee ruokala ja juhla/voimistelusali. Peruskoulun tullessa koulun nimi muuttui Kepon…
Paneeli
Työvoimaviranomaisten paneeli Seinäjoella vuonna 1973. Virkailijoita istuu suuressa salissa ympyränmuodossa. Yhdellä miehellä on edessään pöytä, muut ihmiset pitävät papereita sylissään. Mustavalkoinen.
Kivistön koulun sisäänkäynti
Vuonna 1955 valmistuneen Kivistön kansakoulun sisäänkäynti pihapuolella. Ovelle päästään pitkää maaluiskaa pitkin ja katoksen kautta. Talvella vuonna 1955 otettu kuva. Mustavalkoinen.
Kivistön kansakoulu kadun puolelta
Vuonna 1955 rakennettu Kivistön kansakoulu takaa eli kadun puolelta. Koulu rakennettiiin Kuusikujan varrelle, nyt sen nimi on Tuomikatu. Mustavalkoinen, postikortti.
Kivistön kansakoulu
Vuonna 1955 valmistunut Kivistön kansakoulu. Sen nimi oli 1970-1990-luvuilla Kepon ala-aste. Tiilinen, kolmekerroksinen pääosa on jaettu kolmeen lohkoon Maaluiskan ylätasolla on pääsisäänkäynti katoksineen. Sen alapuolella on oppilaiden wc:n ovi.…
Kivistön kansakoulu
Vuonna 1955 valmistunut Kivistön kansakoulun rakennus alkuperäisessä asussaan. Rakennusta jatkettiin kahdella lohkolla vuonna 1968. Pihalla juoksee viisi poikaa. Mustavalkoinen.
Alakylän kansakoulu
Pitkä, matala rakennus. Alakylän vanha kansakoulu valmistui kunnan ja kylän yhteistyönä vuonna 1912. Rakennuksen piirsi opettaja Olavi Mäkinen. Uuden koulutalon valmistumiseen vuonna 1959 asti koulu oli Seinäjoen maalaiskunnan kansakoulu. Rakennus on…
Alakylän kansakoulu
Talvella otettu kuva Alakylän vanhasta kansakoulusta pihapuolelta. Rakennuksen piirsi opettaja Olavi Mäkinen ja se valmistui vuonna 1912. Rakennusta laajennettiin myöhemmin. Se on edelleen opetuskäytössä. Mustavalkoinen.