Selaa aineistoja (yhteensä 49)

  • Avainsanat: 1930-luku

K.A. Ahon (Kustaa Edvard) Tuurissa sijainneen Kangasniemen tilan kirjanpitoa vuosina 1930-1950. Tilikirjoista käy ilmi mitkä tilan tuotteet muodostivat pääosan elannosta. Lisäksi mihin ja miten sijoitettiin, että tuottoa tilasta saatiin.…

Kangasniemen tilan uudet omistajat, vuodesta 1915, Kustaa Edvard Aho (Kusti) ja Anna Aho (Anni) työstivät tilasta mallitilan, joka esiteltiin Suomalaisia mallitiloja III teoksessa. Tila menestyi mm. Viipurissa pidetyissä Suomen XIII yleisissä…

http://81.209.83.96/repository/1865/834.JPG
Kauppakadulla oleva suurikokoinen asuinrakennus. Sen omisti lääninmaanmittausinsinööri, kamarineuvos Julius Evald Sjöstedt. Se siirtyi Rantalan lakkitehtaan omistukseen 1930-luvulla. Vuonna 1940 rakensi Eeli Rantala viereen kolmekerroksisen…

http://81.209.83.96/repository/1874/844.JPG
Suuri, kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus Seinäjoen kauppalan keskustassa. Kuvassa jo 1800-luvun puolella Ilmajoelta Seinäjoelle muuttaneen apteekkari Ernst August Grönroosin talo, jossa apteekki on toiminut talon rakentamisesta saakka. Hän oli…

http://81.209.83.96/repository/1457/428.JPG
Ilmasta otettu kuva Seinäjoella sijaitsevasta Törnävän sairaalan alueesta. Puuston keskellä suuri rakennusryhmä. Törnävän piirisairaalaan kuuluvat erilaiset rakennukset. Kuvan taustalla näkyy jonkin verran taloja peltomaiseman keskellä.…

http://81.209.83.96/repository/5473/4255.jpg
Seinäjoen asemalta on lähdössä matkustajajuna etelään. Höyryjunan veturin piipusta nousee sankka savu. Radan varressa polkupyörä nojaa pylvääseen. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/5458/4240.jpg
Seinäjoella Kauppakadun alkupäätä 1930-luvulla Kansallis-Osake-Pankin talo ja sen vasemmalla puolella näkyy hieman tohtori E.O.Inbergin taloa. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/5526/jarvinen_kurikkalainen_keksija.pdf
Artikkeli kertoo kurikkalaisesta keksijästä, Sameli Hallaperästä, jonka ideoimat uudistukset miesten paidan kaulukseen johtivat paitatehtaiden perustamiseen. Myöhemmin yritystoiminta laajeni mm. armeijan lumipukujen valmistamiseen.

http://81.209.83.96/repository/5509/polari_soita_humu_pekka.pdf
Ossi Polari muistelee artikkelissaan nuoruudessaan kuuntelemaansa suosikkikappaletta Soita Humu-Pekka ja silloista soitinlaitetta eli gramofonia jolla savikiekkoja kuunneltiin.

http://81.209.83.96/repository/5129/polari_retki_eramaahan.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissa lapsuusvuosien hurjasta retkestä Seinäjoen erämaihin.

http://81.209.83.96/repository/4548/polari_pyykki_on_pantu_ja_pysyy.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan ajastaan suojeluskuntapojissa ja armeijassa talvi-ja jatkosodan aikana.

http://81.209.83.96/repository/4542/polari_meidan_isa.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan lapsuudestaan ja nuoruudestaan ilman isää ja siirtolaisuudesta Pohjois-Amerikkaan.

http://81.209.83.96/repository/4189/polari_paskajuttu.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan 1930-luvun käymäläkulttuurista- ja tekniikasta.

http://81.209.83.96/repository/4187/polari_kaikenkarvaista_hantvarkkaria.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissaan erilaisista kädentaitajista ja ammateista 1930-luvulla.

http://81.209.83.96/repository/4183/polari_kiilloitetaan_kengat.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissa 1930-luvun nuorten erilaisista rahanansainta-keinoista.

http://81.209.83.96/repository/3795/polari_aika_ennen.pdf
Ossi Polari kirjoittaa artikkelissa 1930-luvun torikaupasta- ja elämästä Seinäjoella Jaakon Torilla.

http://81.209.83.96/repository/3713/jarvinen_viipurin_makaroonitehdas_kurikassa.pdf
Artikkeli kertoo Viipurista Kurikkaan siirretystä makaronitehtaasta. Sota-aikana tehdas turvasi varsinkin armeijan elintarvikehuoltoa.

http://81.209.83.96/repository/3670/jarvinen_jatkoa_seuraa.pdf
Artikkeli kertoo elokuvista ja elokuvateattereista Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Kurikassa, 1920- ja 1930-luvuilla.

http://81.209.83.96/repository/4890/3670.JPG
Seinäjoen Keskustorilla/Jaakontorilla rakennetaan ojaa Koulukadun reunaan. Työmiehiä seisoo kaivannossa ja sen vieressä. Torialueella oleilee ja kävelee ihmisiä. Taustalla oikealla on ruotsalaisen kansakoulun talo. Vasemmalla on kaksi taloa, joista…

http://81.209.83.96/repository/1393/364.JPG
Talon seinustalla kolme lipputankoa, joissa on lippu puolitangossa surun ilmaukseksi. Suomen, Inkerin ja Karjalan liput puolitangossa Tarton rauhan merkeissä Seinäjoella joskus 1930-luvulla. Talon omistaa nykyään Wallenius. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/1307/278.JPG
Koivujen takana on vaalea, kaksikerroksinen rakennus. Seinäjoen Säästöpankin Törnävän konttori. Törnävällä on ollut konttori 1930-luvulta alkaen. Mustavalkoinen, postikortti.

2029.JPG
Seinäjoen raviradalla kulkee rinnakkain neljä suomenhevosravuria. Oikeanpuoleisella on numerolappu näkyvissä. Rataa reunustaa korkea lauta-aita. Mustavalkoinen.

1998.JPG
Seinäjoen maalaiskunnan ensimmäinen valtuusto vuonna 1931. Se valittiin 4.12.1930. Seinän vieressä on pitkät penkit, joilla istuu kaksitoista miestä. Oikeassa reunassa seisoo kolme miestä. Mustavalkoinen, liimattu taustapahville.

http://81.209.83.96/repository/1204/177.JPG
Seinäjoen kauppalasta 1930-luvulla otettu ilmakuva. Etalalla on Vaasan lääninsairaala. Kuvaan on painettu: N.o 4401 Seinäjoki. Mustavalkoinen, postikortti.

http://81.209.83.96/repository/1178/177.JPG
Ilmakuva Seinäjoen keskustasta. Etualalla lääninsairaala. Kuvattu 1930-luvulla Seinäjoen ollessa kauppala. Mustavalkoinen, postikortti.

http://81.209.83.96/repository/2190/1142.JPG
Seinäjoen Kirkkotiellä tulee kohti Törnävän kirkkoa ja hautausmaata muutaman auton ruumissaatto. Kuva on otettu ilmeisesti kirkon tornista 1930-luvulla. Mustavalkoinen.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2