Selaa aineistoja (yhteensä 72)

  • Aihe on tarkasti "sotilaat"

Ahti Ilmari Leskinen syntyi Soinissa (17.2.1900), josta perheensä muutti Tuuriin. Isänsä Kristo (Kirstian, Risto) Hermanninpoika Leskinen oli kauppias. Vanhemmat lähtivät siirtolaisiksi Amerikkaan mutta Ahti lähti 1917 maaliskuussa Saksaan, jossa…

Toivo Vaaramon isän syntymämaata sekä hänen juutalaisuuttaan pohditaan Rauno Seppäsen Markus Aaltoselle kirjoittamassa kirjeessä. Kuvassa Toivo Vaaramon muistolaatta.

Artikkeli kertoo kortesjärveläisen Matti Kivikankaan elämästä. Keskeisintä on Kivikankaan sotilasura.

Kaksi sotaan liittyvää ja yksi ihmisyyttä pohdiskeleva runo.

Armeijaan sijoitettu kertomus epäonnistuneesta upseerista, joka päätyy itsemurhaan.

Kirjoitus kuvaa lapualaisen Esko Annalan sotakokemuksia Saksan ja Suomen armeijoissa toisen maailmansodan aikana ja perustuu Miilu-lehdessä 1/2001 olleeseen kirjoitukseen. S. 45-47.

Kapteeni Onni Lampisen sotapäivämerkintöjen 1 osa 17.10.1939-29.2.1940

Eversti Ensio Koivisto kertoo Peräseinäjoen reserviläisistä muodostetun Jalkaväkirykmentti 24:n kahden kiväärikomppanian 7 K:n ja 9. K:n matkaa talvisotaan Karjalan Kannakselle

Alkusanat: Hiljaiset veljet, hiljaisten kumpujen yössä, unhoon ette meiltä koskaan jää

Avainsanat: ;

Artikkelissa paljon kuvia sotaan osallistuneista Alavutelaisista

Avainsanat: ;

http://81.209.83.96/repository/1938/902.JPG
Junanvaunun oviaukossa ja ikkunassa seisoo ja istuu sotilaita. Rantapyssy eli rannikkotykistö matkalla Vaasaan pysähtyi Seinäjoen asemalla vuonna 1964. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/1933/897.JPG
Junaan nousee sotilaita, ns. härkävaunuihin vuonna 1964. Jokaisella on kädessään pakki ruokailua varten. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/5441/4223.jpg
Kolme univormussa olevaa upseeria seisoo rinnakkain. Reunimmaisilla on hattu kainalossa. Seinäjoen sotilaspiirin päällikkö vaihtuu vuonna 1960. Oikealta lukien Hautala, Nuolimaa ja Marttinen. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/5393/4180.jpg
Seinäjoen hautausmaalla Törnävällä on kaksi sotilasta kunniavartiossa vuoden 1918 sodan muistopaaden vieressä jouluna 1961. Heidän edessään palaa kaksi roihua sekä valaistu joulukuusi. Mustavalkoinen.

http://81.209.83.96/repository/5389/4176.jpg
Seinäjoen hautausmaalla Törnävällä on sankaripatsaan vieressä sotilaiden kunniavartio Taustalla seisoo soittokunta rivissä. Patsaan edessä kukkalaitteen kanssa seisoo nainen ja mies. Taivisodan päättymisen 20-vuotispäivä 14.3.1960 Talvinen kuva,…

http://81.209.83.96/repository/5023/3834a.jpg
Seinäjoen hautausmaalla, sankaripatsaan edessä seisoo kolmessa rivissä kahdeksan miestä. Patsaan vieressä seisoo upseeri kunniavartiossa. Kaupungin edustajien kunniakäynti kello 9.30 vuonna 1960. Edestä vasemmalta kaupunginjohtaja Olavi Piha,…

http://81.209.83.96/repository/5022/3833.jpg
Seinäjoen haiutausmaalla seisoo suuri joukko ihmisiä sankarihautojen luonna talvella. Sankaripatsaan vieressä seisoo sotilas kunniavartiossa. Seinäjoen kaupungin kunniakäynti kello 9.30 vuonna 1960. Mustavalkoinen.

Artikkelissa kerrotaan esikuntakapteeni Olof Melleniuksen muistiinpanoihin(opettaja Juho Leppälän kopiossa) vuodelta 1871 ja seuraavilta vuosilta liittyvä kuvaus vuoden 1788 sodan (Venäjän sota tai Kustaa III sota) tapahtumista Lohtajalla. Tarinan…

http://81.209.83.96/repository/5527/jarvinen_jaakarimajuri_feeli_valdemar_tuisku.pdf
Artikkeli kertoo jääkäri Feeli Valdemar Tuiskusta ja jääkärien värväyksestä Etelä-Pohjanmaalla 1910-luvulla.

http://81.209.83.96/repository/5313/jarvinen_vaatturista_everstiksi.pdf
Artikkeli kertoo Frans Ilomäen elämänvaiheista erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mm. Frans Ilomäen urheiluharrastuksesta, opinnoista, työurasta, sotilastoiminnasta jääkärinä sekä talvi- ja jatkosodan aikana.

http://81.209.83.96/repository/2646/maki_krenatoorit_marssivat_sotaan_seinajoelta.pdf
Artikkeli kertoo Suomen Tasavallan Vartiostosta eli Seinäjoen Krenatöörirykmentistä, mm. sen syntyhistoriasta ja taisteluista kansalaissodan aikana.

http://81.209.83.96/repository/4873/3654.JPG
Vaalea, kaksikerroksinen rakennus Kirkkotien ja Törnäväntien risteyksessä. Vuonna 1828 ruutitehtaan vahtisotilaille rakennettu asuinrakennus, kasarmi. Vuosina 1852-1860 siinä toimi ruotsinkielinen ruukinkoulu. Nykyään Opistola-nimisen talon omistaa…
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2