Selaa aineistoja (yhteensä 50023)
Järjestys:
Alakylän uusi kansakoulu rakenteilla
Alakylän uusi kansakoulu harjakorkeudessa. Ihmisiä tutustumssa rakennukseen. Se koostuu kahdesta toisiinsa liitetystä osasta. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1959. Mustavalkoinen.
Alakylän kansakoulu
Opettaja Olavi Mäkisen piirtämä ja vuonna 1912 valmistunut Alakylän kansakoulu kuvattuna pihan puoleisesta päädystä. Koulualue on ympäröity lauta-aidalla. Piha-alueella kasvaa korkeita mäntyjä. Rakennus on edelleen opetuskäytössä. Mustavalkoinen.
Alakylän kansakoulu
Talvella otettu kuva Alakylän vanhasta kansakoulusta pihapuolelta. Rakennuksen piirsi opettaja Olavi Mäkinen ja se valmistui vuonna 1912. Rakennusta laajennettiin myöhemmin. Se on edelleen opetuskäytössä. Mustavalkoinen.
Alakylän kansakoulu
Pitkä, matala rakennus. Alakylän vanha kansakoulu valmistui kunnan ja kylän yhteistyönä vuonna 1912. Rakennuksen piirsi opettaja Olavi Mäkinen. Uuden koulutalon valmistumiseen vuonna 1959 asti koulu oli Seinäjoen maalaiskunnan kansakoulu. Rakennus on…
Kivistön kansakoulu
Vuonna 1955 valmistunut Kivistön kansakoulu. Sen nimi oli 1970-1990-luvuilla Kepon ala-aste. Tiilinen, kolmekerroksinen pääosa on jaettu kolmeen lohkoon Maaluiskan ylätasolla on pääsisäänkäynti katoksineen. Sen alapuolella on oppilaiden wc:n ovi.…
Kivistön kansakoulu kadun puolelta
Vuonna 1955 rakennettu Kivistön kansakoulu takaa eli kadun puolelta. Koulu rakennettiiin Kuusikujan varrelle, nyt sen nimi on Tuomikatu. Mustavalkoinen, postikortti.
Kivistön koulun sisäänkäynti
Vuonna 1955 valmistuneen Kivistön kansakoulun sisäänkäynti pihapuolella. Ovelle päästään pitkää maaluiskaa pitkin ja katoksen kautta. Talvella vuonna 1955 otettu kuva. Mustavalkoinen.
Paneeli
Työvoimaviranomaisten paneeli Seinäjoella vuonna 1973. Virkailijoita istuu suuressa salissa ympyränmuodossa. Yhdellä miehellä on edessään pöytä, muut ihmiset pitävät papereita sylissään. Mustavalkoinen.
Kivistön kansakoulu
Kivistön kansakoulu valmistui vuonna 1955. Luokat sijoittuivat pääosin kolmeen kerrokseen. Matala pääovi sijaitsee pääosan ja siiven välissä. Siipiosassa sijaitsee ruokala ja juhla/voimistelusali. Peruskoulun tullessa koulun nimi muuttui Kepon…
Törnävän kansakoulu takaa
Törnävän vuonna 1955 valmistunut uusi kansakoulu. Kuvattu takaa. Kolmekerroksinen rakennus. Alimman kerroksen ikkunat matalia. Kuva on otettu talvella vuonna 1958. Mustavalkoinen.
Törnävän kansakoulu
Törnävän uusi kivikoulu, joka valmistui vuonna 1955. Siinä on 14 luokkahuonetta ja muut tilat. Oikealla on matala siipiosa, joka yhdistyy päärakennukseen pääsisäänkäynnin kautta. Talvella otettu mustavalkoinen.
Törnävän koulun opettajien asuintalo
Törnävän kansakoulun opettajille rakennettu kaksikerroksinen asuintalo. Parvekkeet joelle päin. Takaa näkyy hieman koulun päätyä. Mustavalkoinen.
Törnävän vanha kansakoulu
Kirkonkylän, vuodesta 1948 lähtien Törnävän, kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1906 entisessä ruutitehtaan sotilaiden kasarmissa. Vuonna 1908 valmistui oma koulurakennus opettaja Olavi Mäkisen piirustusten mukaan. se toimi kouluna vuoteen 1954…
Simunan sillan teko
Törnävällä Soukkajoelle johtavan tien yli rakennetaan uutta siltaa. Entisen sillan on vienyt tulva. Seinäjoen vesi on matalalla. Silta-arkku tehdään kivistä. Valmiilla osalla seisoo ihmisiä. Taustalla on rakennus, jonka paikalle myöhemmin…
Ilmakuva
Ilmasta 1950-luvulla otettu kuva kaakosta päin. Edessä keskellä on Kirkkokatu. Marttilan kansakoulu ja sen laajennus sekä apukoulu etualalla. Taustalla on Kauppakatu ja sen rakennuksia. Kuvan yläreunassa vasemmalla on lääninsairaala ja…
Suomen Punainen Risti
Pöydän ympärillä istuu yhdeksän henkeä Suomen Punaisen Ristin väkeä. Mustavalkoinen.
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulu kuvattuna Kirkkokadun suunnasta. Etualalla vuonna 1931 valmistunut arkkitehti Matti Visannin suunnitelma. Taustalla vasemmalla näkyy vuonna 1950 valmistunut laajennusosa koulukeittolalle. Mustavalkoinen.
Vapaudentien-Kirkkokadun risteystyömaa
Vapaudentie ja Kirkkokatu risteävät Marttilan koulun kohdalla. Risteysalueella tehdään kadun rakennustöitä. Liikenteenjakajia ja jalkakäytäviä rakenteilla. Oikeassa reunassa on Marttilan koulu. Taustalla näkyy Kauppakatua ja sen rakennuksia. Kuva on…
Marttilan koulun koulukeittola rakenteilla
Rakenteilla oleva kaksi-kolmekerroksinen laajennusosa Marttilan kansakouluun. Rakennus ympäröity telineillä. Osaan tulee koulukeittola. laajennus rakennettiin vuonna 1950. Mustavalkoinen.
Marttilan koulu ja kansalaiskoulu
Talvella otettu kuva koulualueesta. Vasemmalla näkyy Marttilan kansakoulu. Taustalla on matala rakennus. Se on kansalaiskoulu, jossa oli kolme jatkoluokkaa niille koululaisille, jotka eivät menneet oppikouluun. Oppilaat ovat välitunnilla.…
Marttilan kansakoulu
Koivujen takaa näkyy vuonna 1931 arkkitehti Matti Visannin suunnitelman mukaan valmistunut Marttilan kansakoulu ja sen vuoden 1950 laajennus. Lauta-aita kiertää koulun aluetta. Vapaudentiellä, tulevan Kirkkokadun risteyksessä on linja-autopysäkki.…
Marttilan koulu ja Larvalan koulu
Vasemmassa reunassa arkkitehti Matti Visannin suunnittelema ja vuonna 1931 valmistunut Marttilan kansakoulu, jokta laajennettiin vuosina 1950 ja 1961. Oikealla apukoulu, sittemmin nimeksi tuli Larvalan koulu. Siinä opetettiin koululaisia, joilla on…
Marttilan kansakoulu
Marttilan kansakoulu talvella. Koulun nelikerroksinen pääosa valmistui vuonna 1931. Vuosina 1950 ja 1961 valmistuivat matalat laajennusosat, joissa on mm. keittola ja juhlasali. Koululaiset leikkivät välitunnilla ulkona. Kuva on otettu 1960-luvulla.…
Marttilan kansakoulu
Seinäjoen Marttilan uusi kansakoulu valmistui vuonna 1931. Kivestä tehdyssä koulussa oli yhdeksän luokkaa. Vuonna 1950 valmistui koulukeittola ja vuonna 1961 mm. uusi juhlasali. Kuva on otettu ennen laajennusta, siis 1940-luvulla. Mustavalkoinen.
EP:n Kesäyliopisto
Etelä-Pohjanmaan Kesäyliopisto; keskustelu vuonna 1966. Pöydän takana istuu seitsemän miestä paneelikeskustelussa. Jokaisen edessä on nimilappu. Mustavalkoinen.
Marttilan vanha kansakoulu
Seinäjoen keskustan länsipuolta. Keskuskadun, entisen Kirkkokadun pää. Oikealla koivujen keskellä on vuonna 1878 valmistunut Seinäjoen ensimmäinen kansakoulu; Marttilan Vanha kansakoulu. Kadun päässä puiden takana näkyy Lääninsairaalan vuonna 1931…
Konstantin Törnuddin muistomerkki
Törnävän hautausmaan vanhalla puolelle oleva Ilmajoen hovioikeuden tuomari, asessori Konstantin Törnuddin hauta. Kiven pystytti Seinäjoen kunta testamentin määräysten mukaisesti. Pystypaasi, vasen reuna on vähän viistottu. Etusivulla on pyöreä…
Ruumissaatto kirkkotiellä
Seinäjoen Kirkkotiellä tulee kohti Törnävän kirkkoa ja hautausmaata muutaman auton ruumissaatto. Kuva on otettu ilmeisesti kirkon tornista 1930-luvulla. Mustavalkoinen.
Hautaa kaivamassa 1960-luvulla
Seinäjoen hautausmaalla kaivetaan uutta hautaa lapioilla ja rautakangilla. Kaivamassa Viljo Puro ja Aaro Saunamäki. Toinen heistä on kaivannossa ja toinen haudan vieressä. Samalla rivillä on muitakin uusia hautoja. Mustavalkoinen.
Alakylän johtajaopettajan hautajaiset
Seinäjoen Kirkkotietä etenee hautjaissaattue kohti Törnävän kirkkoa. Ennen porttia on kunniakujassa lapsia ja portin jälkeen aikuisia. Paikoitusalueella seisoo saattoväkeä ja linja-auto. Alakylän johtajaopettajan viimeinen matka ja hautajaiset…
'Super-suikkis'-yhtye
Super-Suikkis-yhtye, 1973. Kuvassa on yhdeksän nuorta soittajaa. Mustavalkoinen.
Karjalaisen siunaus
Arkku on asetettu maahan vaalean vaatteen päälle suljettujen ovien eteen. Kaksi miestä tummat takit yllään seisovat arkun takana selin oveen. Vasemmanpuoleinen lukee kirjasta. Kukkalaitteet on sijoitettu lattialle arkun molemmin puolin. Arkun päällä…
Siunaus Törnävän kirkossa
Törnävän kirkon alttarilla seisoo kaksi pappia valkoisen arkun molemmin puolin. Arkulla on kukkalaite. Vasemmalla oleva pappi Mattila lukee avoimesta kirjasta. Oikealla puolella oleva Lauri Knuutila seuraa omasta kirjastaan. Menossa vainajan…
Hautausmaan valmistelua
Seinäjoen hautausmaata laajennetaan. Nainen haravoi maata istutetun pensasaidan alun vierestä. Mustavalkoinen.
Hautajaissaatto
Seinäjoen hautausmaalla olevan piirimielisairaalan hautausmaan alueella kulkee hautajaissaatto. Miehet kantavat käytävää pitkin vaaleaa arkkua. Oikealla puolella on muistotauluja, joihin on kirjoitettu sairaalan vainajien nimiä. Alue on perustettu…
Siunauskappeli
Pieni, vaalea rakennus hautausmaan aidan vieressä, portin edessä. Kurikkalaisen Salomon Hakolan piirtämä ja rakentama siunauskappeli,joka valmistui vuonna 1908. Purettu vuonna 1962. Sen katolla ollut risti on paikalla nykyään olevan muistopaikan…
Siunauskappeli
Seinäjoen hautausmaan portin edessä, sen ulkopuolella ollut pieni vaalea rakennus. Kurikkalaisen Salomon Hakolan piirtämä ja rakentama, vuonna 1908 valmistunut siunauskappeli. Rakennus on purettu vuonna 1962. Mustavalkoinen.
Vuoden 1918 rintamamiesten hauta-alue
Seinäjoen hautausmaan vanhalla puolella kahdessa rivissä valkoisia ristejä, joihin on kirjoitettu kaatuneiden nimiä. Keskellä on harmaa, kivinen vuoden 1918 sodan kaatuneiden muistomerkki. Mustavalkoinen.
Piirimielisairaalan hautausmaa
Seiinäjoen hautausmaalla oleva Seinäjoen piirimielisairaalan potilaiden hautausmaa vanhan ja uuden puolen välissä. Laaja nurmikenttä on ympäröity pensasaidalla. Vainajien nimet on kaiverrettu tummiin pystypaasiin. Keskellä aluetta on suuri valkoinen…
Yhteisvastuukeräys
Yhteisvastuun merkeissä Seinäjoen seurakuntatalossa. Kuvassa on nelisenkymmentä henkilöä penkeillä istumassa. Mustavalkoinen.
Piirisairaalan hautausmaan portti
Seinäjoen hautausmaalla, vanhan ja uuden puolen välissä oleva suuri nurmikenttäalue, johon johtaa tiilinen portti ja kolme porrasta. Alueelle on haudattu Törnävällä olevan piirimielisairaalan potilaita. Mustavalkoinen.
Törnuddin Turva-koiran hauta
Harmaa, pysty hautakivi. Osa pinnasta tasoitettu ja siihen on kaiverrettu teksti:Uskollinen Turva 4.4.1906-25.9.1917. Hovioikeudenneuvos Konstantin Törnuddin koiran Turvan hauta lähellä omistajansa hautaa Seinäjoen hautausmaan kiviaidan ulkopuolella.…
Muistomerkki
Vaalealle alustalle pystytetty tummakivinen pystyssä asennossa oleva muistomerkki. Etusivussa on Karjalan vaakunan tunnukset miekka ja sapeli sekä kruunu yläpuolella. Lisäksi on vuosiluku 1966. Patsaan edessä on seppele. Mustavalkoinen.
Törnävän hautausmaa
Hautausmaa kuvattuna etelästä kirkolle päin. Keskellä leveä hiekkakäytävä, jonka molemmilla puolin on hautoja. Taustalla, puiden keskeltä, näkyy siunauskappeli ja sen takana kirkkoa. Otettu vuonna 1936. Mustavalkoinen.
Piirisairaalan hautausmaa
3.6.1934 käyttöön siunattu Törnävän sairaalan hautausmaa. Vuonna 1971 se siirtyi Seinäjoen seurakunnan hoitoon. Suuri alue Seinäjoen hautausmaan uuden puolen kupeessa. Siinä on suuri tasainen ruohokenttä. Sen laidalle käytävän varteen on pystytetty…
Oskari Herttuan hauta
Mattapintainen, mustaa graniittia oleva, suorakaiteen muotoinen hautakivi, jossa on miehen reliefi oikealla. Vasemmalla on risti ja keskellä henkilötiedot. Kuvan alapuolella on kukkaistutus. Talousneuvos Oskari Mikko Herttuan (21.4.1876-4.10.1953)…
Wasastjernan sukuhauta
Seinäjoen hautausmaan vanhimmalla alueella oleva vuonna 1914 pystytetty Wasastjerna-suvun hautamuistomerkki. Korkea, epäsäännöllisen muotoinen harmaagraniittinen paasi, johon on kiinnitetty reliefi. Sen suunnitteli kuvanveistäjä Alpo Sailo. Samassa…
Entisen siunauskappelin paikka
Seinäjoen hautausmaan portin edustalla on kulmikas paikka, jossa on kukkaistutus ja jota ympäröi matala aita. Sen keskellä on risti, joka alunperin oli siunauskappelin katolla. Paikalla oli ennen Seinäjoen seurakunnan siunauskappeli. Kappelin rakensi…
Törnävän hautausmaan ruumishuone
Seinäjoen hautausmaan vanhimman alueen kiviaidan vieressä oleva ruumishuone. Leveän oven päällä on risti. Tikapuut nojaavat vaalean rakennuksen katonreunaan. Vainajia säilytettiin rakennuksessa ennen hautausta. Etualalla on hautoja. Nykyään se on…
Sanomalehti Ilkka
Seinäjoen Lions clubin jäseniä tutustumassa Ilkan kirjapainon lehtilatomoon. Kuvassa näkyy kaksitoista miestä. Mustavalkoinen.