Porstua-verkkopalvelu

Inventointikohteet

Niemistö  (Esimerkkinä inventoiduista rakennuskohteista on Kantaniemistö)

Rekisterinimi Kantaniemistö
Niemistöntie 21

Niemistön tilan raivaaminen on aloitettu todennäköisesti jo 1690-luvun alussa Marttilan poikien Klemetti Matinpojan ja Matti Matinpojan toimesta. Kantatila sai numeron 8. Tilan omistaa yhä suku, joka osti sen v. 1827 Juha Kustaanpojalta.

Pohjoisen Seinäjoen alueen vanhin kantatila Niemistö sijaitsee metsäisen mäen reunassa etelärinteessä Niemistöntien varressa. Pihapiiri jakautuu perinteiseen eteläpohjalaiseen tapaan neliömäisiin asuinrakennuksen, lutin, tallin ja kärryliiverin sisältävään miespihaan sekä eläinsuojista ja ladoista koostuvaan karjapihaan. Pihajako on yhä nähtävissä melko hyvin säilyneenä ja jokseenkin avoimena. Avoimen sivustan suunnalla on uudempi asuinrakennus. Pihaan on tullut vanhastaan tie päärakennuksen ja lutin välistä. Sitä ennen kulku lienee tapahtunut lutin portin kautta.

Asuinrakennuksen vanhin osa on tiettävästi peräisin veljesten Klemetin ja Matin ajoilta 1700-luvun alkukymmeniltä. Seinästä on löydetty vuosiluku 1728. Vanhin osa, nykyinen tupa, on ilmeisesti alunperin ollut savutupa. Sen jatkeeksi rakennuksesta on muodostettu tyypillinen pohjalainen paritupa, johon myöhäisimmässä vaiheessa on lisätty kaksi peräkamaria. Edustuvan päätyikkuna on peitetty jossain vaiheessa muutostöiden aikana.

Niemistön vanha asuinrakennus on säilyttänyt runsaasti pohjalaiselle parituvalle tyypillisiä alkuperäisiä piirteitä, mm. luonnonkiviperustuksen, kuistittoman sisäänkäynnin, ulko-ovena toiselta puoleltaan kaksiosaisen parioven ja vuoraamattomat ulkoseinät. Pitkät nurkkasalvokset on vuorattu laudoin.1800-luvulla rakennetussa osassa 6-ruutuiset ikkunat ovat osin alkuperäisiä. Sisäpuolella 1700-luvulle periytyy edustuvan matalahko kolmesta laudasta tehty pienaovi. Tuvan katossa on jykevät takkihirret ja ovensuussa komea kaarevaotsainen eteläpohjalaistakka leivinuuneineen perinteisillä paikoillaan.

Päärakennukseen nähden kulmittain sijoitettu luttirati on vuodelta 1787. Se on alunperin ollut läpiajettava. Alaosassa on kahden alkuperäisen aitan lisäksi portin kohtaan tehty kolmas huone, jota on käytetty makuuaittana. Yläkerrassa on kolme luttihuonetta ja solassa on kaksi leveää kahden hirren korkuista valoaukkoa. Muut pihapiirin ulkorakennukset ovat 1800-luvulta.

Vastapäätä asuinrakennusta on talli-sauna -rakennus, joka jakaa pihapiirin kahtia. Sen takaosassa on pieni pulpettikattoinen käymälä. Tallin yläkerrassa on heinien säilytyspaikka, tallinkokki. Tallin oven molemmilla puolilla on pienet kolmiruutuiset ikkunat, jotka ovat tyypillisiä perinteisissä tallirakennuksissa. Nurkkasalvosten pitkien nurkkien päät on maalattu valkoisiksi samoin ikkunoiden ja ovien vuorilaudat.

Kulmittain talliin nähden on navetta, jonka jatkeena on lautarakenteinen lato. Sitä vastapäätä on hirsinen kärryliiveri-lato -rakennus. Taaimmaisena takapihalla on hirsinen sikala, jonka jatkeeksi on tehty lautarakenteinen puuliiveri. Kaksikerroksinen vilja-aitta on siirretty uuden asuinrakennuksen puolelle hieman etäämmälle vanhasta pihapiiristä. Aitta on nurkkakivillä ja hirsijalustalla. Sen molemmissa kerroksissa on jyvälaarit. Pitkät nurkkasalvokset ja yksi seinä on vuorattu pystylaudoin. Aitta on punainen, nurkkien ja ovien vuorilaudat valkoisia ja ovet keltaisia.

Hieman kauempana muista rakennuksista metsään päin on ollut savusauna ja paja. Pihapiiristä on purettu myös puulato. Tien toisella puolella oli kanala. Takapihan puolella oli sahajauhovarasto jäiden säilytystä varten. Metsikössä on yhä nähtävissä pellavien liotusta varten tehty lampi.

Kantaniemistön tilan vanhat rakennukset muodostavat seudulla ainutlaatuisen maalaistalon pihapiirikokonaisuuden. Kulttuurihistoriallista arvoa lisää alkuperäisiä piirteitä runsaasti omaava vanha pohjalainen päärakennus, joka on tiettävästi paikkakunnan vanhin säilynyt asuinrakennus. Pihapiiri on osa arvokasta Kyrönjoen Seinäjoen kulttuurimaisema-aluetta.

Tellervo Lahti